Suositko vaalea- vai tummapaahtoista kahvia? Katso miten paahtoaste vaikuttaa kahvin makuun ja ominaisuuksiin!

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Löfbergs
Suositko vaalea- vai tummapaahtoista kahvia? Katso miten paahtoaste vaikuttaa kahvin makuun ja ominaisuuksiin!
Suomessa on perinteisesti juotu vaaleapaahtoista kahvia, mutta nyt tummapaahtoinen kahvi haastaa sen suosiota markkinoillamme. Selvitimme, miten tumma- ja vaaleapaahtoinen kahvi eroavat toisistaan.
Julkaistu: 11.2.2021

Suomalaiset ovat maailman ahkerimpia kahvinjuojia, eikä kahvin kokonaiskulutuksessa markkinoillamme ole enää juurikaan kasvuvaraa. Suomessa on perinteisesti juotu vaaleapaahtoista kahvia, mutta nyt vaaleapaahtoisen kahvin valta-asema kuitenkin horjuu, tummapaahtoisen kahvin vallatessa markkinaosuutta.

Tästä hyvänä esimerkkinä on tummapaahtoiseen kahviin erikoistuneen ruotsalaisen Löfbergs-paahtimon tuotteiden kysyntä: se on kasvanut Suomessa viimeisten viiden vuoden aikana peräti noin 25 prosentin vuositahtia.

Mitä eroa on vaalea- ja tummapaahtoisella kahvilla?

Paahdon lämpötila ja kesto vaikuttavat ensinnäkin pavun kuoren väriin: mitä pidempi ja kuumempi paahto, sitä tummempi kuori. Lisäksi mitä enemmän kahvia paahdetaan, sitä vähemmän siihen jää kahvin sisältämiä happoja. Tästä seuraakin se, että tummapaahtoinen kahvi koetaan – monen yllätykseksi – vaaleapaahtoista vatsaystävällisemmäksi.

Paahtaminen vaikuttaa luonnollisesti myös kahvin makuun. Vaaleapaahtoisessa kahvissa voi aistia enemmän kahvin luontaisia marjaisia ja hedelmäisiä makuja, kun taas tummapaahtoisessa kahvissa kahvin aromit – esimerkiksi suklaiset ja pähkinäiset – tulevat paremmin esiin.

Kofeiinin määrään paahtaminen ei puolestaan vaikuta kuin nimellisesti, eli jos hakee kahvista mahdollisimman suurta kofeiinipitoisuutta, ei kannata tuijottaa paahtoastetta.

Eri kahvien erot korostuvat paahdettaessa, sillä silloin sen sisältämät hapot hajoavat, jolloin maku ja aromit kehittyvät. Kahvin paahtoastetta kuvataan useimmiten viisiaskeleisella portaikolla, jossa paahtoaste 1 on vaalein ja 5 tummin.

Kumpi sitten on parempaa?

Sanotaan, että makuasioista ei voi kiistellä, mutta mistä sitten kiistelisi, ellei juuri makuasioista? Ainoa kiistaton fakta on se, että maut ja mieltymykset ovat yksilöllisiä.

Kahveissa on eroja ja oma suosikki löytyy parhaiten maistelemalla ennakkoluulottomasti erilaisia vaihtoehtoja.

Esimerkiksi kahvipaahtimo Löfbergsin Suomen markkinoiden valikoimasta löytyy paahtoasteita väliltä 2–5. Yritys tiedusteli suomalaisilta kuluttaja-asiakkailtaan suosikkipaahtoastetta, ja kyselyssä 64 prosenttia vastanneista kertoi juovansa mieluiten tummimpia paahtoasteita eli paahtoasteita 4–5*.

Kahvinystävän kannattaakin testata ja tarkastella erilaisia kahvityyppejä ja paahtoasteita. Mitä enemmän testaa, sitä paremmin oppii tuntemaan omaa kahvimakuaan ja sitä varmemmin löytää oman suosikkikahvinsa – oli se paahtoasteeltaan tumma, vaalea tai jotakin siltä väliltä.

Kahvi toimii myös pannacottan maustajana. Katso resepti.

Mitä kahville tapahtuu paahdettaessa?

Miten eri paahtoasteet sitten eroavat toisistaan? Erot syntyvät paahdon lämpötilasta ja kestosta.

Kahvipapuja eli kahvimarjan siemeniä paahdetaan paahtotekniikasta riippuen 200–230 asteen lämpötilassa, paahtoajan vaihdellessa kuuden ja viidentoista minuutin välillä. Mitä kuumempi ja pidempi paahto, sitä tummempi paahtoaste.

Paahto käynnistää kahvipavussa kemiallisen prosessin. Paahdon aikana kahvin sisältämät hapot hajoavat, jolloin maku ja aromit kehittyvät. Kahvin paahtoastetta kuvataan yleensä viisiaskeleisella portaikolla, jossa paahtoaste 1 on vaalein ja paahtoaste 5 tummin.

*) Kuluttajakysely Löfbergsin asiakkailta, vastaajia 1611 kpl, ajankohta 9/2020.

Kommentoi »