Kotivinkki

33 ideaa kotimaan luontokohteisiin! Lue konkareiden vinkit lasten kanssa retkeilyyn, lähireissuihin ja Lapin aarteisiin

33 ideaa kotimaan luontokohteisiin! Lue konkareiden vinkit lasten kanssa retkeilyyn, lähireissuihin ja Lapin aarteisiin
Suomi on täynnä vaikuttavia kansallispuistoja, retkeilyreittejä ja päiväretkikohteita. Intohimoiset retkeilijät kertovat parhaat reissuvinkkinsä niin yksin kuin lasten kanssa matkaaville. Kohteita riittää koko maan pituudelta Helsingistä Nuorgamiin.
Julkaistu: 22.6.2021

Milja Heinonen, 32, Turku: ”Retkellä minut valtaa rentous”

"Lasten kanssa retkeilyssä parasta on se, miten vaivatonta leikki metsässä on. Vaikka mukana ei olisi mitään, leikit sujuvat aina. Lapset myös riitelevät vähemmän, kun olemme luonnossa. Rentoudumme siellä kaikki.
Minulla on 6- ja 2-vuo­tiaat lapset, joiden kanssa retkeilen monta kertaa viikossa. Usein lähdemme kodin viereiseen metsään ja kerran viikossa jonnekin kauemmas.
Vakiokohteitamme ovat Katariinanlaakson tammi­lehdot, Hirvensalon luontopolku sekä Kurjenrahkan ja Teijon kansallispuistot. Kansallispuistoissa on helppo viettää koko päivä tai vaikka yöpyä.
Retkeilyinnostus on lähtenyt omasta lapsuudestani. Vanhempani ja isovanhempani ovat viettäneet kanssani paljon aikaa luonnossa, ja haluan tarjota saman omille lapsilleni. On ihanaa seurata, miten lapset oppivat havainnoimaan vuodenaikoja ja tunnistamaan lajeja tai miten heille muodostuu omia lempipaikkoja.
Viime keväänä olimme siskoni, hänen lapsensa ja omien lasteni kanssa kaksi yötä Teijon kansallispuistossa. Yövyimme ihanassa Kalasuntin saaressa, jonne kuljettiin vaijerilossilla. Se oli lapsista ihan huikeaa.
On tietenkin myös hetkiä, joina kaikkia kiukuttaa. Samalla reissulla hyttyset söivät kuopukseni pään aika huolella. Hän itki puremia yöllä, ja minä stressasin, saavatko muut telttailijat nukuttua. Dippasin keskellä yötä lapsen päätä järveen, että iho vähän rauhoittuisi.
Ulkona yöpyminen vaatii suunnittelua. Ruokaa pitää olla tarpeeksi mutta ei liikaa. Vaikka pakkaaminen on iso ponnistus, lähtö ei ole kertaakaan kaduttanut. Metsässä yöpyminen on lapsille aina elämys.
Ennen ajattelin, että viivyn niin kauan, kunnes olen kerännyt nämä marjat tai kävellyt tämän lenkin. Lasten kanssa olen oppinut nauttimaan olemisesta. He myös kiinnittävät huomiota asioihin, joiden ääreen en itse välttämättä pysähtyisi. Heidän kanssaan minäkin huomaan värikkäät lehdet, ötökät ja kolot."

Miljan vinkit: Lasten kanssa metsään

  • Kurjenrahkan kansallispuisto, Rusko. ”Jos lapset eivät vielä kanna yöpymisvarusteitaan itse, kävelyt on hyvä pitää lyhyinä. Kurjenrahkan Kurjenpesä on helppo kohde aloittelijalle. Telttailualue, vesipiste ja huussi ovat lähellä parkkipaikkaa, eikä tavaroita tarvitse kantaa mukana.”
  • Nautelankoski, Lieto. ”Helppo päiväretkikohde, jonne lapset usein haluavat. Jylläävä koski on vaikuttava, ja kallioille on kiva jäädä syömään eväitä. Rantaa pitkin menee luontopolku, jonka varrella on lintutorni.”
  • + Riippumatto. ”Vakiovarusteemme on kevyt, laskuvarjokankaasta tehty riippumatto. Sen saa pieneen tilaan ja sen heijaukseen on ihana nukahtaa päiväunille. On kätevää, että nuorin lapsi pystyy nukkuman päiväunet missä vain sillä aikaa, kun muut leikkivät.”
Riippumatto on ­kevyt kantaa mukana ja toimiva päivä­unipaikka.

Retkiä koko perheelle

  1. Iso-Melkutin Lopella Hämeessä on sekä ­lasten että aikuisten suosikki. Järvessä on ihmeellisen kirkas vesi ja kivoja pieniä ­uimapaikkoja. Järven kiertävä reitti on ­sopiva kuljettavaksi rentoon tahtiin lasten kanssa, ja puoliväliin voi jäädä telttaan ­yöksi. Paljon tatteja elokuussa!
  2. Pääkaupunkiseutulaisen näkökulmasta ­Meikon alue Kirkkonummella on ihana päiväretkikohde. Hienoja rantakallioita ja järvissä ja lammissa kirkas vesi. Reilun kolmen kilometrin mittainen Kuikankierros toimii mainiosti lasten kanssa. Kuikatkin osaavat näyttäytyä.
  3. Kolin kansallispuisto juhlii tänä vuonna kolmi­kymppisiään. Kansallismaisemassa tehtiin viime vuonna kävijäennätys, ja nyt alueen portaita ja pitkospuita parannellaan kesäksi. Helppokulkuiset reitit kannustavat retkeilijöitä pysymään poluilla, mikä ennaltaehkäisee maaston kulumista.
  4. Helvetinjärven kansallispuisto Ruovedellä sai muotonsa, kun luonnonvoimat siirtelivät maankuorta miljoonia vuosia sitten. Tuloksena syntyivät rotkolaakso sekä 40 metriä korkea, kapea kalliosola. Osa reiteistä haastaa korkeuserojen vuoksi, mutta paikka on silti helppo lastenkin kanssa.
  5. Seitsemisen kansallispuisto Ylöjärvellä toimii vaikka lastenrattaiden kanssa. Kävelyreittejä on eri mittaisia, ja yksi erinomainen yöpymispaikka on Kirkas-Soljasen telttapaikka lammen rannalla. Sieltä voi piipahtaa vielä pienen matkan päähän Koveron perinnetilalle.
Tulenteko ei ole jokamiehenoikeus. Tarkista retkikohteen tulipaikkasäännöt etukäteen. Kuva Natura Viva / Helsinki Marketing.

Kirsti Ikonen, 40, Äkäslompolo: ”Tajusin, että voin vaeltaa yksin”

"Joka kerta, kun kiipeän tunturiin, mietin, miten mahtavassa paikassa elän.
Tykkään esimerkiksi Hetta-Pallaksen alueesta, josta on helppo nousta tunturiin päiväseltään. Se on myös kiva kohde yönylireissulle.
Olen tehnyt elämäni aikana kaikenlaisia retkiä pienistä päiväretkistä pitkiin hiihtovaelluksiin Huippuvuorilla. Melominen on intohimoni. Rakastan luotojen kiertämistä ja sitä, miten lähellä luonto meloessa on. Kajakissa olen enemmän luonnon armoilla kuin vaeltaessa. Luonto on joka päivä erilainen, ja vedessä se korostuu. Yhtenä päivänä tuulee, toisena on ihan tyyntä.
Täytin tovi sitten neljäkymmentä ja ajattelin aluksi, että järjestän isot juhlat. Kun se ei koronan takia onnistunut, päätin tehdä neljä vaellusta: Luostolle, Pallasjärvelle, Kilpisjärvelle ja Pallastunturille. Kolme niistä tein yksin. Aluksi yksin lähteminen tuntui tosi vaikealta, mutta kun sain sukset jalkaan ja ahkion perään, tajusin, että eihän tässä ole mitään hätää.
Parhaita retkeilymuistojani on se, kun monta vuotta sitten meloimme mieheni kanssa Ahvenanmaan ympäri. Yhtenä iltana nousimme pienelle luodolle, jolle teltta mahtui juuri ja juuri. Vesi oli ihan tyyni. Teimme ruokaa trangialla ja katsoimme, kun aurinko laskee.
Syömme retkilläkin hyvin. Pakkaamme mukaan tuoreita kasviksia ja iltaoluet, koska kajakkiin saa mahdutettua enemmän tavaraa kuin selässä jaksaa kantaa.
En retkeile päämäärän takia vaan siksi, että saan olla luonnossa. Lähtö on usein hoppuilua, mutta kun saan kajakin vesille tai sukset jalkaan, tulee rauha. Puhelin ja kaikki muu unohtuu, ja vain olen.
Parhaita ovat illat ja aamut. Pitkän päivän jälkeen saan teltan pystyyn ja vaihdan hikiset vaatteet kuiviin. Aurinko laskee, ja ruoka maistuu ihan superhyvältä. Tai se, kun herään makuupussista ja saan aamu­kahvin keitettyä. Aurinko nousee vuoren takaa ja hengitys huuruaa. Tiedän, että saan taas edetä ja katsoa, mitä edestä löytyy."

Kirstin vinkit: Nauti Lapin vesillä

  • Hietalahden autiotupa, Kittilä. ”Hietalahden kämppä Pallasjärvellä on kunnostettu pari vuotta sitten, eikä sinne tarvitse vaeltaa pitkään. Perille pääsee myös meloen. Tuvalla on hiekka­ranta, jolle laskee ihanasti ilta-aurinko.”
  • Ivalojoki. ”Meloin Ivalojoen yläosan kerran tulva-aikaan, ja se oli tosi hieno kokemus. Joen kautta pääsin kiinni kullankaivuun historiaan, ja Kultalan vanhat rakennukset tekivät vaikutuksen. Tänne haluan uudestaan.”
  • + Popcorn. ”Pitkillä vaelluksilla pitää miettiä tarkkaan, mitä pakkaa, ettei rinkka paina liikaa, ja mitkä kevyet asiat tuovat iloa. Vakiojuttuni on popcorn. Se painaa tosi vähän ja siitä saa mahtavan jälkiruoan tai luksusfiilistä iltaan.”
Meloessa luonto tuntuu olevan mahdollisimman lähellä. Kuva Harri Tarvainen / Visit Finland.

Pohjoisen Suomen aarteet

  1. Ärjänsaari Oulujärvellä Kainuussa on tunnettu kilometrien pituisista hiekkarannoistaan, joilta aukeaa näkymät Ärjänselälle. Korkeiden hiekkatörmien lisäksi kannattaa suunnata myös saaren mäntymetsiin. Alue kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojelu­ohjelmaan.
  2. Yhdistelmä luontoa ja kulttuuria löytyy, kun teet päiväretken Piepaljärven erämaa­kirkolle Inariin. 1700-luvulla valmistuneelle kirkolle voi kävellä luontokeskus Siidalta. Viiden kilometrin mittaisella polulla maasto vaihtelee kosteikoista kivikkoon, ja hankalimpia paikkoja on helpotettu pitkospuilla.
  3. Erämaata haikailevalle Muotkatunturi Inarin ja Karigasniemen välillä on hyvä kohde: merkittyjä reittejä ei ole ja autio­tupiakin vain vähän. Maisemaa hallitsevat tunturikankaat ja -koivikot, Peltojärvi ja vuolaat joet. Alueelta löydät myös vanhaa metsää sekä aapasoita. Sopii päiväretkiin ja pitkiin vaelluksiin.
  4. Suomen huipulla Nuorgamissa voi pitää tauon Isonkivenvaaran istuma­kivellä, jossa on levähdetty matkalla etelästä pohjoiseen tai toisinpäin. ­Tenojokilaakson lisäksi voi ­piipahtaa Pul­man­ki­järvellä, jossa elää merilajina tunnettua kampelaa. Pulmankijärveltä lähtee retkeilyreitti Sevettijärvelle.
  5. Moni ajaa Ilmakkiaavan soidensuojelu­alueen ohi, mutta ensi kerralla kannattaa pysähtyä. Parkkipaikka sijaitsee nelostien varressa 35 kilometriä Sodankylästä pohjoiseen, ja pitkospuille astumalla pääsee toiseen maailmaan. Reitti on muutaman ­sadan metrin mittainen, ja perillä odottaa lintutorni.
Mikä on eteläisin kohta, jossa bongaat poron? Kuva Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta. Kuva Julia Kivelä / Visit Finland.

Eeva Helle, 41, Helsinki: ”Pyöräillessä retki alkaa jo kotoa”

"Innostus metsässä olemiseen tarttui minuun partiosta. Teini-ikäisenä olimme ­kavereideni kanssa melkein joka viikon­loppu keskenämme metsässä. Nuorena aikuisena en retkeillyt ­yhtään, mutta muutama vuosi sitten innostuin uudestaan. Harrastin pyöräilyä, ja kun pyöräilevät ystäväni innostuivat retkeilystä, yhdistin kaksi harrastustani.
Teen eniten yhden tai kahden yön viikonloppu­retkiä. Kun menee retkelle autolla, retki alkaa vasta luontokohteessa. Pyöräillessä retki alkaa jo kotoa, ja matkan teko on osa sitä.
Kun hyppään pyörän selkään, tulee vapaa ja rauhoittunut olo. On ihana tunne, kun saavun yöpaikkaan ja tiedän, että saan olla siellä rauhassa.
Metsässä oleminen rauhoittaa mielen. Minulla on joskus ollut kirjoja mukana retkellä, mutta en ikinä lue niitä. Retkellä aika menee hämmästelyyn ja ­merelle tuijottamiseen, yksinkertaiseen olemiseen. Maiseman ei tarvitse olla jylhä ollakseen mieleenpainuva. Parhaat kokemukset ovat niitä, kun tupsahtaa vahingossa hauskoihin paikkoihin. Viime kesänä tein ystäväni kanssa pyörämatkan Jyväskylästä Imatran kautta Lahteen. Puumalan jälkeen bongasimme kartalta laavun ja menimme katsomaan, millainen se on. Löysimme mielettömän jokimaiseman ja puuliiterin, jonka yläkerrassa oli majoituslaveri.
Imatran pohjoispuolella pysähdyimme Huuhanrannan pitkälle hiekkarannalle. Se tuntui paratiisilta. Oli ihanaa kävellä teltasta suoraan uimaan.
Retkeilyn ei tarvitse olla suorittamista. Metsään voi lähteä nautiskelemaan ja ottaa mukaan hyvää ruokaa. Kesäretkillä kannattaa muistaa, että ruokatermospullo pitää myös kylmää, eli sinne voi pakata jäätelöä.
Vaikka muut tekisivät viikon erämaavaelluksia tai pyöräilisivät Hangosta Nuorgamiin, eivät miniretket lähelle ole yhtään sen huonompia. Pahin virhe on jättää lähtemättä."

Eevan vinkit: Aamu­kahviretki lähelle

  • Kallahdenniemi, Helsinki. ”Siistejä paikkoja voi löytää ihan läheltä. Kotikaupungissani Helsingissä vaikutuksen ovat tehneet esimerkiksi Uutela ja Kallahdenniemen hiekkarannat Itä-Helsingissä. Päivä­retki lähiseudun rantakallioille on ihan yhtä lailla retki kuin kahden viikon vaellus. Uuden näkö­kulman saa lähtemällä liikkeelle varhain aamulla.”
  • Porkkalanniemi, Kirkkonummi. ”Yksi suosikkikohteistani, koska siellä saa olla meren äärellä. Karua kalliomaisemaa, ihanat näkymät merelle ja sopiva pyöräilymatka Helsingistä.”
  • + Leirikengät. ”Kun on käyttänyt koko päivän pyöräily- tai vaelluskenkiä, on ihana vetää yöpaikassa mukavammat kengät jalkaan.”
Itä-Helsingin Uutelaan pääsee helposti vaikka julkisilla kulkuneuvoilla. Perillä löydät kangasmetsää, soita ja kalli­oita. Kuva Natura Viva / Helsinki Marketing.

Yksin, kaksin tai ystävien kera

  1. Vaakkoi on erämainen alue Espoon ja Vihdin rajalla, josta löytyy monta upeaa kalliota ja lampea – eikä ruuhkaa, koska valmiita polkuja ei ole. Peruskartanlukutaidolla pärjää hyvin, ja netti toimii: aina voi paikantaa sen avulla, minkä lammen laidalla onkaan. Mukava päiväretkikohde.
  2. Jos tasaiset reitit on jo nähty, kokeile haastavaa Kolmen vuoren vaellusta Etelä-Konneveden kansallispuistossa Rautalammilla. 16 kilometrin mittaisella reitillä voit pysähtyä Loukkuvuoren ja Kalajanvuoren näköalapaikoille ihailemaan maisemia kansallispuiston katolta.
  3. Perämeren kansallispuisto Kemin ja Tornion edustalla viettää 30-vuotissynttäreitään ja parantaa samalla retkeilijöiden palveluja. Oma vene tai venekyyti on tarpeen, ja alueella näkyy vahvasti vanha kalastuskulttuuri. Selkä-Sarven saarelta löytyy pieni luontopolku.
  4. Pohjois-Karjalan Petkeljärven retkeilyreitit kulkevat harjumaastossa ja järvimaisemissa. Kansallispuiston suosituin reitti on 6,5 km mittainen Kuikan kierros. Retkeilykeskuksesta voi vuokrata kajakin ja meloa noin 80 km matkan Nuora­­­järven kautta Koita­jokea pitkin Koitereelle, Patvinsuolle.
  5. Ikimetsiä rakastavan kohde on Pyhä-Häkin kansallispuisto Saarijärvellä, jossa puiden keski-ikä on 250 vuotta. Pyhä-Häkin arvokkaan aarniometsän siimeksessä samoilet muinaisten haltioiden tunnelmissa. Reittejä löytyy 30 kilometrin verran, ja yöpyä voi laavulla sekä vuokratuvassa.
Kansallispuistoissa telttailu – tai riippu­telttailu – on sallittua majoittumiseen merkityillä alueilla. Muuten leiriytyä saa siellä missä saa liikkuakin. Kuva Harri Tarvainen / Visit Finland.
Viime vuosi oli kansallispuistojen ennätysvuosi: niissä kirjattiin kaikkiaan lähes neljä miljoonaa käyntiä. Luonnossa virkistäytyminen ja koti­maan­matka­buumi jatku­nevat myös tänä kesänä.
1 kommentti