Ulla ja Jukka kunnostivat 1970-luvun villan kodikseen Espanjassa – hulppeaa merinäköalaa voi ihailla niin sängystä, uima-altaalta kuin tynnyrisaunastakin

Tamperelaiset Ulla Keso ja Jukka Muhonen järjestivät vuonna 2007 ystäviensä häät Espanjassa. Iloisten juhlamuistojen lisäksi mieleen jäi kaunis manner auringonlaskuineen ja valoisine päivineen. Jukan eläkeikä häämötti muutamien vuosien päässä, ja nuorin lapsistakin olisi pian valmistumassa ammattiin.

Pariskunta alkoi haaveilla muutosta lämpöön. Joka vuosi he matkustivat Etelä-Espanjaan ja vuokra­sivat asunnon eri rannikkokaupungista, eri vuoden­aikaan, jotta kokemus alueesta ja ilmastosta olisi mahdollisimman todenmukainen. Pari huomasi kuitenkin pian viettävänsä kaiken aikansa Fuengirolassa, vaikka vuokra-asunto olisi ollut toisella paikkakunnalla.

– Kerran 15 minuutin ajomatkan päässä Fuengirolasta, Benalmádena Pueblossa sijaitsevan temppelin pihalla seistessämme katsoimme alapuolella avautuvaa upeaa näkymää ja ymmärsimme, että tältä alueelta haluaisimme löytää kodin, Ulla kertoo.

Sopivaa taloa etsittiin Etelä-Espanjan aurinkorannikolta kolme vuotta. Sinä aikana Ulla ja Jukka näkivät yli kaksikymmentä villaa. Visio tulevasta kodista oli kirkas, eikä siitä haluttu tinkiä. Toiveita vastaavassa talossa olisi kaksi kerrosta, merinäköala ja kolme makuuhuonetta. Alueella toimivat kiinteistönvälittäjät auttoivat etsinnässä ja löysivät lopulta Ullalle ja Jukalle mieluisan villan Benalmádena Costan alueelta, meren tuntumasta.

– Villassa ei tosin toteutunut mikään muu kriteeri kuin merinäköala. Sille on naurettu yhdessä usein jälkeenpäin, Ulla muistelee kuuden vuoden takaisia tunnelmia.

Merinäköalasta se ajatus kuitenkin lähti. Ja talon sijaintikin oli vain muutama kilometri temppelistä, jonka pihalla pari oli ihaillut alhaalla kimmeltävää Välimerta.

Suuri remontti ei tullut yllätyksenä. Ulla ja Jukka olivat vuosien etsimisen aikana huomanneet, että suurin osa asunnoista oli alkuperäisessä kun­nossa. 1970-luvulla rakennettua Villa Sol y Sombraa oli remontoitu vuosien varrella, mutta lähes kaikki pinnat kaipasivat kunnostamista. Myös puutarhaan olisi tehtävä perusteellinen remontti.

Jo alkuvaiheessa oli selvää, että pihalle rakennettaisiin omaa rauhaa tuova muuri, uima-allas ja tynnyri­sauna.

– Pihaa suojaava ja yksityisyyttä tuova muuri on Espanjassa varsin yleinen, Ulla kertoo.

Ennen rakennustöiden ja remontin alkamista tontille ajettiin viisitoista kuorma-autollista maata, jotta pihasta saatiin tasainen.

Ulla ja Jukka palkkasivat kaksi eri rakennusfirmaa, joista ensimmäinen teki pihan, muurin ja uima-­altaan ja toinen vastasi talon remontista sekä myöhemmin toisen kerroksen rakentamisesta. Rakennusfirmat huolehtivat myös byrokratiasta; he hakivat kaupungilta rakennus- ja laajennusluvat. Ullan ja Jukan mielestä käytäntö oli hyvä, koska muuten vastaan olisi voinut tulla kielimuuri.

– Meillä oli arkkitehti projektin alusta pitäen. Hän vastasi remontin suunnitelmista ja asioiden etenemisestä. Arkkitehti oli aika kallis, mutta toki lain mukaan pakollinen. Se on kyllä silti aika muodollinen juttu, sillä ei häntä paljoa täällä näkynyt, Ulla muistelee.

Arkkitehti piirsi suunnitelman, jota Ulla ja Jukka muokkasivat heille sopivammaksi. Rakennusfirma vastasi remontin ja muutosten toteuttamisesta.

Lähes alkuperäisessa kunnossa olevan talon remontissa säästettiin vain kauniit marmorilattiat. Ulla ja Jukka pitivät materiaalista ja valitsivat saman­tyylistä marmorilaattaa myös kunnostettaviin tiloihin.

– Me molemmat pidämme kivestä, joten pinnat ovat marmoria ja graniittia, Ulla kertoo.

Alakerran auringon keltaiset seinät peitettiin raikkaalla valkoisella maalilla. Keittiö tehtiin kokonaan uusiksi. Remontissa yhdistettiin kaksi erillistä pienempää keittiötä. Edelliset asukkaat olivat tehneet keittiön viereen kodinhoitohuoneen ja lisänneet sinne jossain vaiheessa lieden ja altaat. He käyttivät sitä toisena keittiönä.

Ulla kertoo, että espanjalaiskeittiöt ovat tavallisesti erillisiä ja suljettavissa olevia huoneita muista kodin tiloista.

– Täällä tehdään niin paljon kalaruokia, että hajuhaittojen vuoksi se on hyväkin ratkaisu.

Ulla on entinen keittiökalusteiden myyjä ja suunnittelija, joten uusi keittiö löysi helposti muotonsa. Käytönnöllisyys oli yksi Ullan tärkeimmistä kriteereistä. Hän mietti huolellisesti, mihin käyttötarkoitukseen laatikoita tarvittaisiin ja kuinka keittiön koneet kannattaisi sijoittaa, jotta ne palvelisivat parhaiten heidän tarpeitaan. Liesi sijoitettiin esimerkiksi saarekkeen sijasta takaseinälle, jolloin ruoan hajut poistuvat paremmin. Kalusteet tilattiin tans­kalaisesta keittiöliikkeestä ja graniittitasot käytiin valitsemassa paikalliselta kivijalostamolta.

Vanha kylpyhuone sai remontissa uuden päivitetyn ilmeen sekä lisätoiminnon, koska sen yhteyteen tehtiin myös kodinhoitohuone.

Alakerran remontin valmistuttua Jukka kiipesi talon katolle ja totesi alas tultuaan Ullalle, että upeiden näkymien vuoksi olisi hienoa rakentaa taloon myös toinen kerros. Ulla innostui laajentamisesta, kun parille selvisi, että talon rakenteet kestävät toisen kerroksen rakentamisen.

– Tiesimme, ettei tämäkään ole mikään pieni projekti, mutta päätimme asua koko lisäkerroksen rakentamisen ajan talossa, Ulla kertoo.

Alakerran remontista vastannut arkkitehti piirsi jälleen suunnitelmat, mutta Ulla ja Jukka eivät olleet täysin tyytyväisiä piirroksiin: ikkunat olivat pieniä ja niitä oli varsin vähän. Pari tuplasi ikkunoiden määrän ja suurensi niiden kokoa.

– Valon takia me tänne muutimme. Nyt sitä riittää niin ulkona kuin sisälläkin. Halusimme varmistaa, että yläkerran makuuhuoneessa pystyy nauttimaan merinäköalasta heti aamulla, kun avaa silmänsä.

Makuuhuoneen lisäksi yläkertaan tehtiin olohuone. Laajennuksen myötä taloon tuli lisää tilaa hulppeat 104 neliötä.

Tyylillisesti toinen kerros mukailee talon vanhaa tunnelmaa. Esimerkiksi teräksiset kattopalkit koteloitiin ja niiden pinta petsattiin muistuttamaan rustiikkista puuta.

– Ne ovat kauniinnäköiset, vaikka eivät ole oikeaa puuta, Ulla pohtii remontin aikaisia valintoja.

Vaikka pariskunta asuu nyt Espanjassa, suomalaisuus on tiukasti sydämessä. Siitä kertoo puu­tarhassa männyn alla oleva tynnyrisauna. Virossa valmis­tettu löylyhuone kulki Euroopan halki kuljetusliikkeen kyydissä, ja se laskettiin nosturilla pihalle.

Ulla ja Jukka kertovat saunan lämpiävän muutaman kerran viikossa.

– Sauna on meille sosiaalinen tapahtuma ja haluamme ystäviemmekin nauttivan siitä, Ulla kertoo, mutta myöntää itse rentoutuvansa mieluummin pihalla olevassa porealtaassa.

– Ehkä kaikista rentouttavinta on kuitenkin ihailla iltaisin kodin terassilta avautuvaa näkymää Välimerelle, hän lisää.