Kotivinkki

Riita poikki ja tiskaamaan! Suomalaiset riitelevät kotitöistä, vaikka asiantuntijoista se on turhaa – näin kotityöt saa jaettua reilusti


Aiheittavatko kotityöt teilläkin kränää? Kotivinkin kotityökyselyn mukaan kotiaskareet aiheuttavat kiistoja yli puolessa perheistä. Asiantuntijoiden mukaan kotityöt pitäisi jakaa ja ajatella aivan uudella tavalla.
Kuvat Pia Inberg, Jussi Partanen

Kun Riikka Purola saapuu lauantai-iltapäivällä kotiin opiskelupäivän jälkeen, olohuone on siivottu ja astianpesukone tyhjennetty. Jaakko, 12, ja Jenny, 10, tietävät, että kun hommat on hoidettu, voidaan käydä yhdessä kaupassa ostamassa herkkuja ja viettää rentoa lauantai-iltaa.

Riikka ei pidä tilanteista, joissa hän tekee jotain yhdessä lasten kanssa mutta on vain fyysisesti läsnä – ajatukset ovat pyykeissä tai ruoanlaitossa.

– Jos ottaa lapset siivoamiseen ja kotitöihin mukaan, ne hoituvat nopeammin ja pystymme aidosti viettämään enemmän aikaa yhdessä.

Jaakon ja Jennyn isä asuu toisessa osoitteessa, eikä arki pyörisi yhtä sujuvasti, elleivät lapset osallistuisi sen pyörittämiseen. Kotityöt on tasattu eikä niiden tekemisestä juuri kinastella.

Kotitöiden jakamisesta riidellään joka toisessa kodissa ainakin kerran kuukaudessa, selviää Väestöliiton perhebarometrista.

– Riitojen syy on epätasa-arvon kokemus. Tyytymättömyyttä aiheuttaa se, että toinen tuntuu pääsevän vähemmällä, sanoo perheiden ajankäyttöä ja kotitöiden jakamista tutkinut Anneli Miettinen Kelasta.

Miehet tekivät joka päivä tunnin vähemmän kotitöitä kuin naiset.
Jenny tykkää häärätä keittiössä. Hän haluaa tehdä kauppalistoja, purkaa ostokset ja tehdä päivittäisen salaatin. ”Vietämme aika paljon aikaa kahdestaan keittiössä”, Riikka kertoo.

Heteropariskunnilla tilanne menee tyypillisesti niin, että nainen hermostuu siitä, ettei mies tee yhtä paljon. Ajatus ei ole täysin tuulesta temmattu. Kun suomalaisten ajankäyttöä tutkittiin viimeksi vuonna 2010, ilmeni, että naiset tekivät kotitöitä keskimäärin 221 minuuttia vuorokaudessa ja miehet 153 minuuttia vuorokaudessa. Naisten osuus oli keskimäärin 3 tuntia ja 41 minuuttia. Miehet käyttivät kotitöihin siis joka päivä tunnin vähemmän kuin naiset.

Tutkimuksessa kotitöiksi lasketaan erilaiset kotitalouden työt kuten ruoanlaitto, vaatehuolto, siivous, kodin huolto-, piha- ja korjaustyöt sekä ostoksilla käynti ja näihin liittyvät matkat.

Naisten kokema epäreiluus näkyi myös Kotivinkin kotityökyselyn vastauksissa. Vaikka kaksi kolmesta kertoi olevansa tyytyväinen kotitöiden työnjakoon, moni mainitsi, että mies voisi tehdä enemmän.

”Mieheni voisi edes imuroida, kun imurointi saa vaurioituneen selkäni todella kipeäksi”, kirjoittaa eräs nainen.

”Haluaisin miehen osallistuvan enemmän. Ei ihan riitä, että noin kerran kuukaudessa tekee yhden asian ja senkin huomauttelun ja valittamisen jälkeen”, toinen kertoo.

Miksi naiset tekevät miehiä enemmän kodin ylläpitoon liittyviä askareita?

Yksi selitys voisi olla se, että naiset tekevät vähemmän palkkatyötunteja kuin miehet. Selitys on sikäli huono, että nykyään useimmissa perheissä sekä mies että nainen käyvät palkkatöissä.

– Suurempi tekijä ovat perinteiset sukupuoliroolit, jotka ohjaavat kotitöiden tekemistä. Naiset ovat lapsuudestaan saaneet mallin, että naisen kuuluu huomata kodin tarpeita ja reagoida niihin herkemmin, Anneli Miettinen sanoo.

Ongelmana on myös se, että Suomessa työt jaetaan edelleen miesten ja naisten töihin.

Aikaisemmin työt jakautuivat suhteellisen tasaisesti. Nyt, kun suuri osa suomalaisista asuu kaupungissa, perinteiset miesten hommat, kuten esineiden korjaaminen, remontoiminen tai vaikka auton renkaiden vaihtaminen, ovat vähentyneet. Joko niitä ei tarvitse tehdä ollenkaan tai ne on ulkoistettu ammattilaisille. Joka tapauksessa niihin kuluu vuodessa vähemmän aikaa.

– Perinteisiä naisten töitä, kuten siivoamista ja pyykinpesua, tehdään edelleen päivittäin, Miettinen sanoo.

51 prosenttia kertoo siivoamisen aiheuttavan riitoja kotona.
Puroloilla ei ole erillistä siivouspäivää. Tavoitteena on, että omat jäljet korjataan. ”Äiti sanoo kerran viikossa, että nyt pitää imuroida. Sitten imuroin”, Jaakko kertoo.
Lapselle on tärkeä opettaa kotitöitä – ihan hänen itsensä vuoksi. Uudenmaan Marttojen toiminnanjohtaja Marjo Ranta on tavannut 29-vuotiaita, jotka eivät osaa pestä pyykkiä, koska kukaan ei ole koskaan opettanut. Jenny osaa tehdä kotitöitä laidasta laitaan.

Kulttuuri muuttuu pikkuhiljaa. Miettinen on huomannut, että ruoanlaitosta on tullut ruokaohjelmien ja miespuolisten julkkiskokkien avittamina myös miesten aluetta. Vaikka ruoanlaitto on aikaa vievin kotityö, monissa perheissä se on rento osa arkea, ei raskasta raatamista.

Hyvä uutinen on myös se, että erot sukupuolten välillä ovat viime vuosina tasoittuneet. Kun ajankäyttötutkimus tehtiin 20 vuotta sitten, ero naisten ja miesten kotitöiden välillä oli muutaman minuutin suurempi.

Lastenhoidon suhteen työnjako on tasoittunut nopeammin. Isät osallistuvat nykyään lastenhoitoon enemmän kuin vielä 20 vuotta sitten.

Yllättävää kyllä, Miettisen mielestä työnjako ei muutu tasa-arvoisemmaksi sillä, että miehet alkavat tehdä enemmän. Naisten pitää alkaa tehdä vähemmän.

– Joko aletaan ostaa palveluita ulkopuolelta tai sitten tyydytään hieman vähempään.

Standardien laskeminen saattaisikin olla yksi avain kotityöonneen.

”Olen usein sanonut, että kotitöiden huono piirre on, että niissä ei ole työnantajalta tulleita absoluuttisia kriteereitä siitä, mitä pitää tehdä. Työt ovat usein näkymättömiä ja tulevat näkyväksi vasta, kun toinen lopettaa niiden tekemisen."

Tämä näkyy myös Kotivinkin kyselyn vastauksissa.

”En ole tyytyväinen kotitöiden jakoon. Toisaalta haluan, että asiat tehdään tietyllä tavalla, joten ne on helpompi tehdä itse”, kirjoittaa yksi vastaaja.

”Lapset kasvavat ja osallistuvat koko ajan enemmän yhteisen kodin huolehtimiseen. On minusta kiinni, paljonko jaksan heille opettaa. Riittäisipä kärsivällisyyteni myös miehen opettamiseen.”

Tiskaamisella on yllättävän suuri merkitys heteroparien onnellisuuteen, huomattiin amerikkalaistutkimuksessa.

Mikäli nainen hoitaa miltei kaikki tiskit, hän on luultavasti tyytymättömämpi sekä suhteeseen että suhteen seksielämään. Miesten tyytyväisyys parisuhteeseen taas laskee, mikäli vain nainen käy ruokakaupassa.

36 prosenttia riitelee tavaroiden laittamisesta paikoilleen. Se on yleisin siivoamiseen liittyvä riidanaihe.
Raumalaiset Eija Heinonen ja Santeri Toivonen eivät ole jakaneet ruoanlaittovuoroja. Inhokkihomma tehdään yhdessä.

Raumalainen Eija Heinonen ei juuri koskaan riitele miehensä Santeri Toivosen kanssa kotitöistä. Oli kuitenkin aika, jolloin Heinosta harmitti yksi kotityö ylitse muiden – ja se oli juuri kaupassa käyminen.

– Toimistoni sijaitsi samassa rakennuksessa kuin Prisma, joten oli helppoa, että tein ruokaostokset. Se kuitenkin jurppi, sillä inhoan kaupassa käymistä.

Vaikka Heinosen työpaikka muutti, kaupassa käyminen jäi edelleen hänen kontolleen. Lopulta pari teki suhdetta parantavan päätöksen ja alkoi käyttää kauppakassipalvelua, jossa ruoat tilataan netistä ja valmiiksi kerätyt ostoskassit vain haetaan kaupan kassalta.

– Päätös vaati minulta asennemuutosta. Olin ajatellut, että vain kiireisillä pikkulapsiperheillä on oikeus käyttää tuollaisia palveluita, ei tällaisella lapsettomalla pariskunnalla.

Alle kymmenen euroa kerralta maksava palvelu on ollut hintansa väärti.

Muuten pari on jakanut kotityöt niin, ettei kumpikaan joudu tekemään inhokkihommiaan: Santeri imuroi ja täyttää astianpesukoneen, Eija vie aamulla Kasi-koiran lenkille ja pesee pyykkiä. Ruoanlaitosta kumpikaan ei pidä, joten ruokaa tehdään yhdessä.

– Silloin kummankin tarvitsee tehdä vain puolet ateriasta.

Pari keskustelee tasaisin väliajoin siitä, ovatko molemmat tyytyväisiä kotitöiden jakoon. Eija ja Santeri toimivat siis ihan niin kuin asiantuntijat suosittelevat.

Jos perheessä on epäsopua siitä, kuka tekee mitä ja kuinka paljon, asia kannattaa ottaa esiin rauhallisena hetkenä.

– Keskustelussa jokainen voi kertoa, millaiset asiat tekevät kodista kodikkaan. Yhdelle ovat tärkeitä keittiön siistit pinnat, toinen haluaa, että eteisessä vaatteet ovat järjestyksessä, ja kolmas kärsii, jos pyykkikori tursuilee, Uudenmaan Marttojen toiminnanjohtaja Marjo Ranta sanoo.

Kun työt sovitaan yhdessä eikä yksi diktaattorina päätä asioista, työnjakoa on helpompi myös noudattaa. Kaiken ei tarvitse mennä tasan, vaan työt voi jakaa mieltymysten mukaan. Tosin aiheeseen kannattaa aina välillä palata.

– Jos on kerran sanonut, että tykkää imuroinnista, se ei tarkoita, että haluaa imuroida joka viikko seuraavat kymmenen vuotta.

Jenny ja Jaakko ovat jo taaperoina keränneet lelunsa leikkien jälkeen. ”Lapset ymmärtävät, ettei äiti ole mikään taloudenhoitaja. Lisäksi haluan, että he osaavat nämä taidot kun muuttavat omilleen”, Riikka-äiti sanoo.

Yksi tapa purkaa kotitöihin liittyviä riitoja on listata aivan kaikki kotityöt ylös ja merkitä, kuka tekee mitäkin. Paperilta huomaa helpommin, jos joku tekee enemmän kuin muut.

Ja jos töitä vain on liikaa käytettävissä olevaan aikaan nähden ja taloudellinen tilanne sen mahdollistaa, apua voi hankkia ulkopuolelta.

Kotivinkin kotityökyselyssä joka kuudes vastaaja kertoi hankkineensa ulkopuolista apua kotitöihin viime vuoden aikana. Vastaajat ovat helpottaneet elämäänsä tilaamalla ruokaa kotiin tai maksamalla siivouksesta. Ammattilaisia on pestattu myös maalaamaan, putsaamaan rännejä, nuohoamaan sekä kokkaamaan rippijuhlavieraille. Teknologiakin on valjastettu avuksi.

”Onneksi syksyllä hankittiin robotti-imuri, joka helpottaa siivousta. Vielä pitäisi keksiä robotit ikkunoiden pesuun ja lattioiden luuttuamiseen”, eräs kommentoi.

Myös sen, millaisia rangaistuksia kotitöiden jättämisestä tulee, voi miettiä yhdessä. Joku sitoo lasten kotityöt viikkorahaan, mutta sanktio voi olla myös yhteisen elokuvaillan peruuntuminen tai peliajan rajoittaminen.

Kotitöitä tekemällä voi osoittaa toisen huomioon ottamista ja välittämistä.

Asenteet kotitöihin kulkevat sukupolvelta toiselle, muistuttaa Marjo Ranta. Hänen mielestään nykyvanhemmilla olisi hyvä hetki laittaa negatiivinen kierre katki.

– Vaikka oma asenne olisi mikä, niin se pitää laittaa sivuun ja esittää lapsille, että kotityöt ovat luonnollinen ja kiva osa arkea.

Kotitöistä puolison kanssa riiteleminen antaa sekin lapsille kuvan ikävästä asiasta. Esimerkiksi ajatus siitä, että tiskaaminen on kurjaa, on luultavasti opittu kotoa.

– Tiskaamiseen voisi suhtautua niin, että onpa kivaa kun nyt on kerrankin aikaa tiskata rauhassa.

Kun ensin pakottaa itsensä pari kertaa ajattelemaan positiivisesti tiskauksesta, siitä saattaakin tulla mukava oma hetki, jolloin voi kuunnella lempimusiikkiaan ja ajatella omiaan. Suhde tiskaamiseen voi muuttua samalla tavalla kuin suhde ruoan laittamiseen näyttää jo muuttuneen.

On myös tärkeää, että kaikkia kotitöitä arvostetaan yhtä lailla. Samalla tavalla kuin ruoan tekijää kiitetään, myös keittiön siivonnutta pitäisi kiittää.

– Ennen kaikkea kaikkien perheenjäsenten täytyy sisäistää, miksi kotona siivotaan tai tehdään muita hommia. Siksi, että kaikilla olisi kotona mukavaa, Ranta sanoo.

Riikka Purola on samaa mieltä.

– Kotitöitä tekemällä voi osoittaa toisen huomioon ottamista ja välittämistä.

Riikka Purola on opettanut lapsilleen erilaisia kodin hommia. ”Lapset osallistuvat nykyään kaikkeen muuhun paitsi pyykin pesemiseen. Siinä olen niin tarkka. Mutta pyykin jälkihuolto kuuluu myös lapsille.”

Julkaistu: 7.3.2019