Sisustusarkkitehti Marko Paananen nähdään tänä syksynä Remppa vai muutto Suomi -ohjelmassa. Hän mittelee tv-sarjassa kiinteistönvälittäjä Anne Ramsayta vastaan suunnittelemalla joka jaksossa eri perheelle remontin, kun taas Ramsay etsii heille vaihtoehtoisia muuttokohteita. Remontin päätyttyä asukkaat päättävät, jäävätkö he omaan remontoituun kotiinsa vai muuttavatko uuteen.
Mitä Remppa vai muutto Suomi -ohjelman teosta jäi mieleen?
Ennen kaikkea kiitollisuus mukaan lähteneitä ihmisiä kohtaan. Olen aikamoinen kontrollifriikki, enkä tiedä, olisiko minusta antamaan kotiani muiden käsiin.
Miten ohjelmassa nähtävät kohteet muuttuvat käsissäsi?
Suunnittelutyössä ei ole kyse vain kauniista huonekaluista tai värivalinnoista – vaikka toki myös niistä – vaan voimakkaista toiminnallisista muutoksista, kuten pohjaratkaisuista, jotka uudistavat koko kodin toiminnan.
Mihin perheet toivovat muutosta?
Useimmiten muutostoive liittyy joko syntyviin tai aikuisiksi kasvaviin lapsiin. Tilaa on siis joko liikaa tai liian vähän.
Monet perheet kertovat huolestuneina ja rasittuneina säilytystilojen puutteesta. Kodeissa on usein tarpeeksi säilytystilaa, mutta se on vääränlaista tai sitä käytetään tehottomasti. Kysymys on usein siitä, mitä säilytetään ja missä. Pelkästään säilytystilan puute ei vaadi aina muuttoa isompaan kotiin.
Mikä on yleisin säilytykseen liittyvä ongelma suomalaiskodeissa?
Vaatteiden säilytys koetaan usein haasteelliseksi. Arkkitehdit piirtävät lähes aina 60 senttiä syviä vaatekaappeja, joissa on harvat hyllyvälit ja liikaa tankotilaa. Niillä ei tee melkein mitään. Sanon melkein, koska aina on poikkeuksia.
Henkarivaatteet vähenevät, ja ihmisillä on koko ajan enemmän kenkiä, laukkuja ja taittovaatteita. Usein vaatteille riittäisi 40 senttiä syvät kaapit tiiviimmillä hyllyväleillä ja vähemmällä tankotilalla.
Me talvioloissa elävät suomalaiset arvostamme sitä, että ulkovaatteet mahtuvat eteiseen, ja siksi ulko-oven lähelle kannattaa sijoittaa sekä 80 senttiä että 40 senttiä syviä kaappeja. Syvempiin kaappeihin mahtuvat tunkematta myös XL-kokoisten miesten takit. Normaalia kapeampi kaappi taas sopii paremmin lasten ulkovaatteille, asusteille, kengille ja laukuille, koska ne eivät vie tilaa syvyyssuunnassa. Siksi, jos asiaan on mahdollista vaikuttaa, eteisestä kannattaa aina tehdä iso.
Minkä tilan suunnitteluun kannattaa ehdottomasti pyytää sisustusarkkitehdin apua?
Luonnollisesti kaikki tilat saa toimiviksi asiantuntijan avulla. Keittiön ja kylpyhuoneen ratkaisut koetaan usein haastavina suunnitella itse. Toki keittiötä suunnitellessa keittiötoimittajilla on myös ehdottaa erilaisia vaihtoehtoja ja valmiita ratkaisuja.
Omat tapansa on helpompi tunnistaa keittiön kuin kylpyhuoneen osalta, siksi suosittelen asiantuntijan apua etenkin kylpyhuoneen suunnitteluun. Kylpyhuoneessa on rajalliset pelivälineet: mokaaminen on kalliimpaa, rajoituksia ja säädöksiä on enemmän, improvisoiminen on vaikeampaa ja kylpyhuone on usein tilana haastava.
Minkä asian nostaisit esiin, kun puhutaan uudisrakennusten suunnittelusta?
En laittaisi taloon koskaan kahta sisäänkäyntiä, ellei niillä ole selviä funktioita. On epärealistista suunnitella esimerkiksi lasten ja aikuisten sisäänkäynti erikseen. Toimivampaa on suunnitella iso eteinen, jossa on kiinnitetty huomiota visuaalisuuteen, mutta myös lasten kuratarpeisiin. Toinen sisäänkäynti on käytännöllinen vain silloin, jos sieltä tullaan sisään aina esimerkiksi urheilusuorituksen tai pihatöiden jälkeen, ja likavaatteet voi jättää suoraan sinne.
Miten kotiin voi tuoda ripauksen luksusta?
Meillä on Suomessa harhaluulo, että saunomme pitkään. Oikeasti vain harva saunoo tai kehtaa istua suihkussa kahta tuntia. Yksi spa-tunnelmaa lisäävä ratkaisu on sijoittaa kylpyhuoneeseen lämmitettävä divaanimainen istuin eli tepidarium, jossa voi rentoutua makoillen.
Kun kotiin tehdään toiminnallisia muutoksia, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?
- Kodin pienet kolot on hyvä jättää arjen toimintoihin sopiviksi, kuten imurin lavan levyiseksi.
- Kannattaa hankkia kirkas valaistus siivoamiselle sekä hämärä valaistus tunnelmoinnille.
- Suomalaiset ovat nihkeitä lisäämään vesipisteitä keittiöön, vaikka se helpottaisi arkea. Laskutilan määrällä saa pelastettua paljon, mutta hanan alla on usein ruuhkaa. Suunnittelen ohjelmassa keittiön, jossa on jopa neljä vesipistettä.
