Kotivinkki

Tuttu juttu! Sisustuksen trendit tarttuvat – ensin halusimme rimaseinän, seuraavaksi himoitsemme tummaa puuta, ennustaa asiantuntija

Tuttu juttu! Sisustuksen trendit tarttuvat – ensin halusimme rimaseinän, seuraavaksi himoitsemme tummaa puuta, ennustaa asiantuntija
Juuttimatto, pastellivärit ja eripariset tuolit – kuulostaako tutulta? Vaikka monet suomalaiset kodit näyttävät somen kuvissa samanlaisilta, omaksumme sisustustrendejä hitaasti. Se on maapallon kannalta hyvä asia.
Julkaistu: 6.5.2022

Kaksi vuotta sitten sain tartunnan. Iski himo laittaa kotiini rimaseinä.

En ratsasta sisustustrendien aallonhar­jalla. Kotoani ei löydy ruotsalaisketjun isoa bambu­valaisinta, pään muotoista kukkaruukkua tai pastellivärisiä eriparituoleja eikä yhtään kierre­kynttilää.

Myös kuvat puisista tilanjakajista näyttivät silmiini ensin siltä, että saunaosastoa olisi jatkettu kodin oleskelutilojen puolelle.

Mutta jonkinlaiselle tilanjakajalle oli tarve. Perheeni, kaksi aikuista ja kaksi lasta, oli muuttanut noin kymmenen neliötä pienempään asuntoon kuin aluksi olimme lasteni isän kanssa kaavailleet.

Muuttopäivästä lähtien oli selvää, että jonkinlaista tilanjakajaa tarvittaisiin, jotta aikuisten makuunurkkaus saataisiin rajattua erilleen varsinaisesta olohuoneesta.

Pähkäilimme asiaa muutaman kuukauden, ja sitten äkkiä tiesin, mitä halusin.

Viikkoa ennen ensimmäisiä koronarajoituksia lähetin viestin tutulle tekijälle ja pyysin hommiin. Rimaa pitäisi saada pienen seinäkkeen verran. Olin nähnyt netissä kuvia vastaavista.

Miten trendit oikein tarttuvat, ja miksi silmä alkaa äkkiä nähdä kauniina asioita, joita on vielä äsken pitänyt ihan älyttöminä juttuina?

Matkiminen on ensimmäinen mieleen tuleva selitys, mutta estetiikan väitöskirjatutkija Onerva Kiianlinna puhuu mieluummin sosiaalisesta oppimisesta. Jäljittely ja oppiminen eivät itse asiassa ole niin kaukana toisistaan kuin äkkiseltään voisi kuvitella.

Sama ilmiö selittää, miksi vihreitä seiniä, marokkolaishenkisiä mattoja ja tiettyjä Ikean valaisimia on näkynyt viime vuosina yhä useammissa kodeissa.

– Sen sijaan että opettelisimme asioita pelkästään itseksemme, meille ihmisille on ominaista nojata muiden näkemykseen silloin, kun omaksumme uusia tapoja, Kiianlinna selittää.

Kun opettelee vaikka katsomaan taidetta yksityis­kohtaisemmin kuin ennen, jäljittelee usein jonkun toisen tapaa kiinnittää huomiota uusiin asioihin. Tai jos opettelee uutta liikettä jumppatunnilla, katsoo mallia sekä ohjaajasta että vieressä treenaavasta.

Ja kiitos muiden esimerkin, moni on hiljattain ripustanut kotinsa seinälle makrameetyön, ryijyn tai amppelin sekä juurruttanut peikonlehden pistokkaita ja harkinnut pastellinsävyistä keittiötä.

– Ihminen on ultrasosiaalinen laji. Olemme siksi tosi herkkiä toisten arvostuksille ja uskomuksille. Myös esimerkiksi taiteessa vahvana perinteenä on opettajilta ja muulta sosiaaliselta ympäristöltä oppiminen heidän tapojaan jäljittelemällä.

Trendejä synnyttävä toisten matkiminen voi tapahtua tiedostaen tai tiedostamatta. Silmä voi siis tottua huomaamatta asioihin, joita fyysisessä ja sosiaalisen median ympäristöissä näkee. Tai jos arvostaa tiettyä henkilöä ja tämän makua, vaikutteita poimii helposti häneltä.

Tästä syystä erilaiset kulloinkin vallitsevat kauneuskäsitykset kehittyvät lumipalloefektin tavoin, Kiianlinna sanoo.

– Kun jotain asiaa aletaan pitää kauniina, se saa suosiota yhä laajemmilta ja laajemmilta ihmisjoukoilta, jolloin käsitys juuri tämän asian kauneudesta vahvistuu ja leviää.

Uusia, nopeita mikrotrendejä syntyykin nykyään melkein koko ajan sosiaalisessa mediassa, mihin vaikuttaa esimerkiksi musiikki, sarjat ja elokuvat. Yllättävätkin asiat voivat nousta trendeiksi, jos vaikka joukko mielipidevaikuttajia ottaa ne haltuunsa.

Instagramissa ja Tiktokissa kuvavirta on loputon, silmä tottuu nopeasti, trendit syntyvät nopeasti – ja toisaalta voivat kadotakin nopeasti.

Trendien synnyttäminen on osittain kaupallista toimintaa. Catwalkeilla esitellyt pukeutumisen trendit voivat tuntua aluksi älyttömiltä, mutta ne muokkaavat valikoimaa, kun ketjuliikkeet kopioivat niitä nopeasti tuotteisiinsa.

Ja koska asioita pitää saada kaupaksi, uutta, aiem­masta erottuvaa täytyy olla säännöllisesti tarjolla. Pahimmillaan tämä on katastrofaalista maapallolle.

Myös sisustuksen trendien syntyminen on osittain kaupallista toimintaa. Esimerkiksi yhdysvaltalaisyhtiö Pantone on luonut suunnittelijoiden käyttöön oman värijärjestelmänsä, johon trendivärien putkahtelu osittain perustuu.

Yhtiö myös valitsee vuosittaisen trendivärin. Vuonna 2020 se oli klassinen sininen, ja samana vuonna minäkin ostin mielestäni ”sattumalta” sinisen keittiön­pöydän.

Suomessa Pantone-värijärjestelmien jälleenmyyjänä toimii trenditoimisto Urban View. Se myös vastaa eri kansainvälisten trenditoimistojen myynnistä Suomessa ja Baltiassa eli esimerkiksi välittää trendi­ennusteita eri toimijoille.

Trenditoimistojen tuottamat ennusteet toimivat sitten suunnittelijoiden työvälineenä.

Trendien taustalla on erilaisia muutoksia politiikasta ihmisten arvoihin, Urban View’n trendiasiantuntija Antti Rimminen sanoo.

– Niiden leviämistä ohjaavat edelläkävijät, jotka omaksuvat uudet ideat ja ajatukset ensimmäisten joukossa. Matkimme sekä tiedostaen että tiedostamatta, ja toki markkinoijat tietävät tämän, Rimminen vastaa sähköpostilla kysymykseen, miten trendit syntyvät – tai niitä synnytetään.

– Trendit vaikuttavat kaupalliseen toimintaan ja ohjaavat yritysten tekemisiä, mutta yritykset toki myös luovat meille turhia tai kuvitteellisia tarpeita. Samalla tavaran vähentäminen tai vähemmän ostaminen on iso trendi, joka taas tuo sekä haasteita että uutta ajattelua kaupalliselle toiminnalle.

”Nyt niin ruotsalaisissa kuin suomalaisissakin kodeissa on menty kauas kokovalkoisesta ihanteesta. Tumma puu on tulossa takaisin.”
Sisustussuunnittelija Saara Koljonen

Omaan kotiini tuli lopulta ei vain rimaseinä vaan rimoituksen taakse suunniteltu kiinteä korotettu sänky. Sen suunnitteli sisustussuunnittelija Saara Koljonen. Ammattilainen ei yllättynyt, kun lähetin sähkö­postia ja kerroin rimoihin liittyvistä ajatuksistani.

Rimojen ja ylipäätään puupintojen trendi on ollut vahva pari viime vuotta. On edelleen, Koljonen sanoo.

Rimaa käytetään tilanjakajana, mutta myös vaikka kalusteiden oviin halutaan rimoitusta tuomaan kolmiulotteisuutta, Koljonen kertoo.

Minun ja muiden 1980-luvun lasten kauhistus, kellastunut mänty, taas on tullut takaisin osittain siksi, että mökkeilybuumi on voimistunut koronavirus­pandemian myötä, Koljonen analysoi. Minunkin silmissäni mänty näyttää tosi ihanalta.

Rimasta puupintojen trendi osittain lähti, ja sen taustalla taas vaikuttaa sormipaneeli.

– Noin kymmenen vuotta sitten Asuntomessuilla alkoi näkyä sormipaneelia isoina pintoina. Se tuli silloisen kokovalkoisen trendin rinnalle puupinnaksi.

Vuosittaiset kuluttajille suunnatut, nimenomaan asumisen trendejä esittelevät Asuntomessut ovat yksi kanava, jonka kautta villitykset Suomessa leviävät.

– Paljon uusia juttuja tulee meille Keski-Euroopasta, ja monesti erilaiset asumisen ja sisustuksen ilmiöt näkyvät pitkään vaikka Ruotsissa ennen kuin saapuvat meille. Toki sosiaalisen median, kuten Instagramin ja Pinterestin, myötä ilmiöiden kulku on tosi paljon nopeutunut.

Nyt niin ruotsalaisissa kuin suomalaisissakin kodeissa on menty kauas kokovalkoisesta ihanteesta. Esimerkiksi tumma puu on tulossa takaisin, Koljonen kertoo.

Trendit syntyvät siis heiluriliikkeenä: aiempi koko­valkoinen koti valkoiseksi maalattua lattiaa myöten on syy sille, että nyt kotiin tarjotaan puuta ja muuta – ja kuluttajat tarttuvat syöttiin. Taustalla vaikuttavat myös muutokset tilojen suunnittelun ihanteissa.

– Aiemmin myös avokeittiöiden ja loftimaisten tilojen trendi oli vahvaa, ja asunnoista kaadettiin seiniä. Nyt seiniä ei ehkä rakenneta takaisin, mutta rima­jutuilla saa tiloihin monen kaipaamaa jaettavuutta.

Minun kotonani rimoitus tuo yksityisyyttä. Vieraat eivät enää istu sängylleni, paitsi pienet vieraat (jotka ehdottomasti saavatkin kavuta pesämäiseen tilaan).

Maku on myös sosiaalisen erottautumisen väline. Niinpä suosimalla sisustuksessa jotakin on mahdollista tehdä eroa heihin, jotka eivät siitä pidä tai sitä omista.

Se, millaisia asioita pidetään yleisesti kauniina, riippuu paitsi yksilöistä myös kulttuurista. Jotkut seikat ovat universaaleja.

– Vaikkapa symmetria on asia, joka helposti kiinnittää huomion. Symmetriaa hyödyntävät asiat voivat siksi olla monen mielestä kauniita, väitöskirjatutkija Onerva Kiianlinna sanoo.

Vaikkapa kiinnostavan ryijyn kuviointi voi olla symmetrinen – tai epäsymmetrinen. Vastaavasti epä­symmetria kiinnittää tehokkaasti huomion.

Viherkasvitrendin taustalla taas voi olla ihmis­lajille aikojen saatossa kehittynyt mieltymys kukoistavaan monimuotoiseen luonnonympäristöön. Selitys voi olla sen suuntainen, että ihmislajin säilymistä on edistänyt se, että esivanhempamme ovat hakeutuneet tällaisten ympäristöjen keskelle. Parhaillaan moni haluaa sisustaa kotiaan erikoisilla viherkasveilla.

– Niissä, kuten muissakin trendijutuissa, on mukana uutuusarvo, joka ruokkii uteliaisuuttamme. Se taas on taustalla siinä, miksi yksi hyväksi havaittu trendi ei riitä, vaan niitä haetaan aina uusia. Uteliaisuuskin liittyy oppimiseen eli ihmiselle luontaiseen taipumukseen haluta omaksua uusia asioita.

Uteliaisuuden herättävät siis uudet tai ”uudet” asiat, jollaisia ovat esimerkiksi nyt monen kodeissa käytetyt luonnonmateriaalit, kuten puiset tilanjakajat ja villamatot. Heiluriliike on syntynyt.

Hetki sitten oli suuntauksia, joissa niin sanottu industrial-tyyli oli in. Industrial-tyylissä esille pääsivät metalli, betoni ja avarat tilat.

– Tällainen trendien syntyminen suhteessa aiempiin kauneusarvostelmiin ei siis liity niinkään itse kohteisiin vaan kauneuskäsitysten sisäiseen kehitys­prosessiin, Kiianlinna sanoo.

Uuden jutun kanssa pääsee toteuttamaan erottautumista ja uteliaisuutta ruokkivaa uusiutumista.

”Me ensin makustelemme ja odotamme rauhassa juuri sitä, että silmä tottuu, jos tottuu. On hyvä, ettei lähdetä kertakäyttökulttuuriin.”
Sisustussuunnittelija Saara Koljonen

Entä miksi monilla meistä on ylipäänsä tarve muokata elinympäristö mieleiseksemme, eli remontoida kotia tai vähintään haaveilla siitä?

Uteliaisuutta voisi nimittäin ruokkia myös lukemalla tai opettelemalla uuden taidon, mikä olisi ekologisesti monin kerroin järkevämpää kuin posauttaa toimiva keittiö uusiksi vision tieltä.

Sisustamisen tarkoitusperiä on jonkin verran tutkittu, Kiianlinna kertoo. Niistä ei ole yksimielisyyttä, vaan olemassa on erilaisia teorioita.

Erään mukaan meillä on inhimillinen taipumus paitsi koristella ympäristöämme myös ottaa osaa erilaisiin rituaaleihin. Ne taas muotoutuvat kussakin kulttuurissa ja yhteiskunnassa.

Vallitseva rituaali on esimerkiksi se, että asunnosta tehdään tavalla tai toisella ”omannäköinen” remontoimalla tai sisustamalla. Samalla se on yksi iso trendi muiden trendien takana.

Me suomalaiset olemme arkoja trendien suhteen. Se on ehdottomasti hyvä asia, sisustussuunnittelija Saara Koljonen sanoo.

– Me ensin makustelemme ja odotamme rauhassa juuri sitä, että silmä tottuu, jos tottuu. On hyvä, ettei lähdetä kertakäyttökulttuuriin.

Jos haluaa tehdä kestäviä valintoja omien seinien sisäpuolella, Koljonen neuvoo käyttämään mate­riaalia, jota voi uudistaa tarpeen tullen.

– Esimerkiksi lattiassa lankku on tällainen. Sitä voi halutessaan käsitellä eri tavoin, mutta itse materiaali on säilyttänyt suosionsa ja on kestävä.

Sisustusta voi muuttaa sillä, että laittaa asioita pois ja ottaa puolen vuoden päästä esille, Koljonen neuvoo. Ei todellakaan tarvitse ostaa mitään. Jokin huonekalu voi myös näyttää toisessa huoneessa aivan erilaiselta kuin toisessa.

– Voi vaihtaa olohuoneen pöydän ja yöpöydän päikseen. Tai maalata yhden ainoan seinän vaikka sillä ajankohtaisella trendivärillä.

Ammattilainen näkee työssään paljon ihmisten koteja. Hänestä kiinnostavimmat kodit ovat sellaisia, joissa näkyy kerroksia. Joku sisustusta kirjaimellisesti harrastava voi kokea kotihäpeää siitä, että 1920-luvulla rakennetussa talossa sijaitsevassa kodissa on olohuoneessa 50-luvun, ei 20-luvun, muotoilua henkivä valaisin.

Mutta kodissa on asuttu myös 50-luvulla, jolloin siellä on näkynyt juuri samoja oman aikatautensa trendejä, Koljonen huomauttaa.

– Miksi juuri nykyaikana pitäisi pyrkiä tyylipuhtauteen? Asioita voi yhdistellä rohkeasti ja rennosti.

Jutun prosenttiluvut on saatu Meilläkotona.fin sisustustrendikyselystä, johon vastasi 1372 ihmistä.

Kommentoi »