Viherpiha

Sipulin kasvatus

Sipulin kasvatus

Monipuolisia ja terveellisiä sipuleita on helppo viljellä. Sipuli tarvitsee kastelua juurtuakseen ja maun vuoksi, mutta lannoitus ei ole kasvukaudella välttämätöntä.
Teksti Anne Kärkkäinen
Kuvat A-lehtien kuva-arkisto
Mainos

Sipuli on ihmisen pitkäaikainen luottokasvi. Sen uskotaan olevan kotoisin Keski-Aasiasta, nykyisen Turkmenistanin seudulta. Kasvia on viljelty ainakin 5 000 vuotta. Sipulin voimaan luottivat muun muassa muinaiset egyptiläiset. He hautasivat sipuleita kuolleidensa kanssa ja uskoivat, että vahva haju herättää muumiot henkiin.

Sipulin luonteenomainen maku on yhdistelmä ärhäköitä rikkiyhdisteitä ja sokereita. Raaka sipuli itkettää, koska pilkottuna siitä haihtuu rikkipitoista sulfoksidia. Ärsytystä voi helpottaa kuorimalla sipulin juoksevan veden alla. Kuumennettaessa äreys talttuu ja sokerit pääsevät esiin.

Sipulit ovat terveellisiä, koska ne sisältävät muun muassa flavonoideja. Flavonoidit värjäävät hedelmät ja vihannekset. Väriainetta on eniten kuorissa. Mitä tummempi väri on, sitä enemmän siinä on flavonoideja. Siksi punasipuli sisältää enemmän flavonoideja kuin muut sipulit.

Yleisimmin sipuleista viljellään ruoka- eli kepasipulia ja punasipulia. Mutta samalla reseptillä kasvavat myös vähän harvinaisemmat hopea-, salotti- ja ryvässipulit.

Sipuli on vaatimaton. Kasvukauden alussa sitä pitää kastella, jotta se juurtuisi hyvin. Älä unohda kastelua kuivina aikoina, ellet halua erityisen äreitä sipuleja. Vesi on tärkeää sipulin kasvulle, koska juuret yltävät vain nopeasti kuivuvaan pintamaahan.

Näin onnistut sipulin kasvatuksessa

Kasvualusta

Kohtuullisesti peruslannoitettu hiekka- tai hietapitoinen multamaa. Sopiva pH on neutraali, 6–7. Puuntuhka sopii sekä happamuuden torjuntaan että fosfori- ja kaliumlannoitukseksi.

Valo ja paikka

Lämmin ja aurinkoinen avomaa. Vaihda kasvupaikkaa vuosittain kasvitautien torjumiseksi.

Istutus

Ruoka-, puna-, hopea-, salotti- ja ryvässipuli aikaisin, kun maa on muokattu. Punasipuli näitä pari viikkoa myöhemmin. Istukasväli 5–10 cm, riviväli 20–30 cm, jakautuvalla ryväs- ja salottisipulilla enemmän: ryvässipulilla istukasväli 15–20 cm, riviväli 25 cm; salottisipulilla istukasväli 15 cm ja riviväli 25 cm.

Harsot

Harsot auttavat kasvuunlähtöä varhaiskeväällä ja estävät sipulikärpästuhoja. Poista harso sään lämmettyä.

Lannoitus

Lannoitus ei ole kasvukaudella välttämätöntä, mutta touko–kesäkuussa voit kitkennän jälkeen lisätä pari kertaa 5 cm:n kerroksen nurmisilppua.

Kastelu

Istutuksen jälkeen kerran viikossa. Kesäkuussa se on tarpeen myös kuivina aikoina.

Kitkentä

tärkeää, sillä sipuli on heikko kilpailija. Ensimmäinen haraus ja kitkentä, kun rikkaruohot nousseet pinnalle, toinen ja kolmas kerta tarpeen mukaan myöhemmin. Varo vahingoittamasta pinnassa olevia juuria.

Sadonkorjuu

Korjaa sato, kun kaksi kolmasosaa kasveista on lakoonnuttanut naattinsa. Nosta sipulit kuivahtamaan pariksi päiväksi, sen jälkeen puhdista ja kuivaa ne lämpimässä ja sateensuojaisessa paikassa. Kierrä naatit irti, kun sipulin kaulaosakin on kuivunut.

Säilytys

Ilmavissa koreissa tai verkkosäkeissä kuivassa ja mieluiten viileässä. Sipulit säilyvät myös huoneenlämmössä.

Voit kasvattaa sipuleja myös siemenistä. Aloita esikasvatus jo helmi–maaliskuussa.

Esimerkkejä sipulilajeista ja -lajikkeista

Ruokasipuli


  • ’Sturon’: Pyöreä. Hyvin säilyvä varastosipuli. Nk. kaulasipuli, josta jää kaula naatteja irti kierrettäessä. Käytössä helppo kuoria.

  • ’Stuttgarter’: Litteänpyöreä, aikainen varastosipuli. Heikompi varastointikestävyys ja vaikeampi kuoria kuin ’Sturon’-lajiketta.

  • ’Setton’: Pyöreä. Paksukuorinen, ’Sturon’-lajiketta parempi varastointikestävyys. Helppo kuoria. Satoisa.

Ryväsipuli

1960-luvulle eniten viljelty sipuli Suomessa, mutta taantui tautien takia. Nykyisin tallessa ainakin 22 paikallista kantaa, kuten ’Ärmätti’. Se on litteän pyöreä ja ruokasipulia pienempi. Maku on vahvempi kuin ruokasipulilla. Hyvä varastointikestävyys. Istukkaita voi saada vain satunnaisesti kaupasta ja puutarhaharrastajilta.

Punasipuli

Kaunis viininpunainen väri. Sopii koristeellisuutensa vuoksi salaatteihin. Istukaslajikkeeksi sopii ’Red Baron’, siemeninä myynnissä ’Red Brunswick’ ja ’Braunschweiger’.

Salottisipuli

Jakautuu kuten ryvässipuli. Muoto epäsäännöllinen, puikulainen. Makua pidetään sipuleista hienostuneimpana. Ranskalaisen keittiön liemien, kastikkeiden ja keittojen mauste. Istukaslajikeita ’Yellow Moon’, ’Golden Gourmet’ ja ’Red Sun’.

Hopeasipuli

Kuori valkoinen. Maku mieto ja makea, sopii raakana muun muassa salaatteihin. Lajikkeita ’Snowball’ ja ’Bianca Di Maggio’.

Lue lisää:

Ohjeet sipulin istutukseen ja hoitoon

Näin onnistut talvivalkosipulin kasvatuksessa

Miten sipulin tuholaisesta pääsee eroon?

Julkaistu: 4.8.2015
Katso myös nämä