Sipuli on ihmisen pitkäaikainen luottokasvi. Sen uskotaan olevan kotoisin Keski-Aasiasta, nykyisen Turkmenistanin seudulta. Kasvia on viljelty ainakin 5 000 vuotta. Sipulin voimaan luottivat muun muassa muinaiset egyptiläiset. He hautasivat sipuleita kuolleidensa kanssa ja uskoivat, että vahva haju herättää muumiot henkiin.

Sipulin luonteenomainen maku on yhdistelmä ärhäköitä rikkiyhdisteitä ja sokereita. Raaka sipuli itkettää, koska pilkottuna siitä haihtuu rikkipitoista sulfoksidia. Ärsytystä voi helpottaa kuorimalla sipulin juoksevan veden alla. Kuumennettaessa äreys talttuu ja sokerit pääsevät esiin.

Sipulit ovat terveellisiä, koska ne sisältävät muun muassa flavonoideja. Flavonoidit värjäävät hedelmät ja vihannekset. Väriainetta on eniten kuorissa. Mitä tummempi väri on, sitä enemmän siinä on flavonoideja. Siksi punasipuli sisältää enemmän flavonoideja kuin muut sipulit.

Yleisimmin sipuleista viljellään ruoka- eli kepasipulia ja punasipulia. Mutta samalla reseptillä kasvavat myös vähän harvinaisemmat hopea-, salotti- ja ryvässipulit.

Sipuli on vaatimaton. Kasvukauden alussa sitä pitää kastella, jotta se juurtuisi hyvin. Älä unohda kastelua kuivina aikoina, ellet halua erityisen äreitä sipuleja. Vesi on tärkeää sipulin kasvulle, koska juuret yltävät vain nopeasti kuivuvaan pintamaahan.

Kohtuullisesti peruslannoitettu hiekka- tai hietapitoinen multamaa. Sopiva pH on neutraali, 6–7. Puuntuhka sopii sekä happamuuden torjuntaan että fosfori- ja kaliumlannoitukseksi.

Lämmin ja aurinkoinen avomaa. Vaihda kasvupaikkaa vuosittain kasvitautien torjumiseksi.

Ruoka-, puna-, hopea-, salotti- ja ryvässipuli aikaisin, kun maa on muokattu. Punasipuli näitä pari viikkoa myöhemmin. Istukasväli 5–10 cm, riviväli 20–30 cm, jakautuvalla ryväs- ja salottisipulilla enemmän: ryvässipulilla istukasväli 15–20 cm, riviväli 25 cm; salottisipulilla istukasväli 15 cm ja riviväli 25 cm.

Harsot auttavat kasvuunlähtöä varhaiskeväällä ja estävät sipulikärpästuhoja. Poista harso sään lämmettyä.

Lannoitus ei ole kasvukaudella välttämätöntä, mutta touko–kesäkuussa voit kitkennän jälkeen lisätä pari kertaa 5 cm:n kerroksen nurmisilppua.

Istutuksen jälkeen kerran viikossa. Kesäkuussa se on tarpeen myös kuivina aikoina.

Kitkentä on tärkeää, sillä sipuli on heikko kilpailija. Ensimmäinen haraus ja kitkentä, kun rikkaruohot nousseet pinnalle, toinen ja kolmas kerta tarpeen mukaan myöhemmin. Varo vahingoittamasta pinnassa olevia juuria.

Korjaa sato, kun kaksi kolmasosaa kasveista on lakoonnuttanut naattinsa. Nosta sipulit kuivahtamaan pariksi päiväksi, sen jälkeen puhdista ja kuivaa ne lämpimässä ja sateensuojaisessa paikassa. Kierrä naatit irti, kun sipulin kaulaosakin on kuivunut.

Ilmavissa koreissa tai verkkosäkeissä kuivassa ja mieluiten viileässä. Sipulit säilyvät myös huoneenlämmössä.

Voit kasvattaa sipuleja myös siemenistä. Aloita esikasvatus jo helmi–maaliskuussa.

1960-luvulle eniten viljelty sipuli Suomessa, mutta taantui tautien takia. Nykyisin tallessa ainakin 22 paikallista kantaa, kuten ’Ärmätti’. Se on litteän pyöreä ja ruokasipulia pienempi. Maku on vahvempi kuin ruokasipulilla. Hyvä varastointikestävyys. Istukkaita voi saada vain satunnaisesti kaupasta ja puutarhaharrastajilta.

Kaunis viininpunainen väri. Sopii koristeellisuutensa vuoksi salaatteihin. Istukaslajikkeeksi sopii ’Red Baron’, siemeninä myynnissä ’Red Brunswick’ ja ’Braunschweiger’.

Jakautuu kuten ryvässipuli. Muoto epäsäännöllinen, puikulainen. Makua pidetään sipuleista hienostuneimpana. Ranskalaisen keittiön liemien, kastikkeiden ja keittojen mauste. Istukaslajikeita ’Yellow Moon’, ’Golden Gourmet’ ja ’Red Sun’.

Kuori valkoinen. Maku mieto ja makea, sopii raakana muun muassa salaatteihin. Lajikkeita ’Snowball’ ja ’Bianca Di Maggio’.