
Satukuvittajan boheemia puutarhaa sulostuttava patsaat ja mielikuvitukselliset rakennelmat: ”Piha on minulle leikkipaikka!”
Kun satukuvittaja Maarit Ailio-Tammi soitteli kylvyn jälkeen puolipukeissa pianoa ja havaitsi kävelytielle kertyneen yleisönsä, pihalle kärrättiin vauhdilla multavalli näköesteeksi.
Maaritin ja Petrin boheemi puutarha Säkylässä on kuin hetken lapsi, inspiraatioista ja tekemisen ilosta syntynyt. Alussa Maaritilla oli unelma ranskalaisesta kivipihasta. Hän aloitti suihkulähteen rakentamisen ja valitsi vesiaiheen materiaaliksi suulakepuristetun polystyreenieristeen, joka päällystettäisiin betonilla. Jos tuo eriste kestää kosteutta kylpyhuoneessa, toimii se pihallakin, Maarit pohti.

Vettä suihkulähteeseen ei tule vieläkään, mutta rakennelma saatiin lopulta valmiiksi. Vanhaa Osuuskauppaa ympäröivän pihan rakentamisessa toistuukin usein sama kaava: Maarit innostuu ja uurastaa aikansa yksinään, kunnes aviomies Petri rakennusalan ammattilaisena kiinnostuu ja tulee apuun vatupassin kanssa.
– Lopulta aloittamani työt muuttuvat Petrin projekteiksi, ja minä katselen vierestä.


Rustiikkisuus ja rähjäisyys läsnä
Maarit on satukuvittaja ja postikorttimaalari. Esteettinen kokonaisuus mukailee taiteilijan mielikuvitusta, boheemia olemusta ja taitoa yhdistellä hyvinkin erilaisia elementtejä.
– Piha on minulle leikkipaikka, jossa voin kokeilla ja toteuttaa inspiraatioita. En varsinaisesti hoida kasveja, mutta vietän täällä paljon aikaa puuhastellen ja kuljeskellen, Maarit tunnustaa.
Pihan tyyliin kuuluvat koristeelliset esineet, kuten patsaat ja saviastiat, kepeät kukkaset sekä oivallukset ja improvisaatiot. Rustiikkisuus ja rähjäisyys ovat täällä yhtä olennaisia kuin asetelmallisuuskin. Liilat ja vaaleanpunaiset perinneperennat, kuten sormustinkukka ja malvikki, kasvavat huolettomina rakennelmien seassa. Jos jokin ei miellytä silmää, se ärsyttää Maaritia niin vietävästi. Tai jos jotain on liikaa, kuten viime kesänä kukkia, notkahtaa pihan tasapaino esteetikon silmissä välittömästi.




Näkösuojaa rehevillä puilla ja multavallin istutuksilla
Paviljongit tuovat tasamaalla olevalle pihalle korkeuseroja. Salaperäinen puutarha on nyt rehevän kasvillisuuden suojaamana kivasti katseilta piilossa. Näköesteeksi muodostunut multavalli kärrättiin pihaan vauhdilla sen jälkeen, kun Maarit soitteli kylvyn jälkeen puolipukeissa olohuoneessa pianoa ja havaitsi kävelytielle kertyneen yleisönsä.



Talossa asumisen alkuvuosina piha oli nurmikolla, joka on saanut suurimmaksi osaksi väistyä.
Rallilaudalla, kivillä ja maakostealla betonilla tehty pinta ei tarvitse huoltoa, ja se on mukava paljaille varpaille.
– Kiveys oli kiva projekti, ja sen suunnitelma eteni mukavasti pintaa toteutettaessa. Petri on innokas, kekseliäs ja taitava tyyppi, jota pitää olla jopa vähän suitsimassa. Ei kaiken tarvitse olla ihan viivasuorassa, Maarit toteaa.
Pihanhoitoa rennolla otteella
Maaritin mukaan pikkutarkalle ”insinööriluonteelle” ja tip top -tyypille pihassa riittäisi enemmänkin tekemistä. Hän ei myöskään ole koko ajan kitkemässä rikkaruohoja pihalta.
– En edes tiedä kasvien nimiä, sillä olen valinnut ne tunteella ja ulkonäön perusteella, Maarit tunnustaa.
Ikääntyminen ja näyttävä patina ovat osa pihapiiriä. Isoäidin lipasto saa olla pihan perällä niin pitkään kuin jaksaa, ja patsaat elävät aikansa. Kreikkalainen kipsisotilas osoittautui puiseksi, ja nyt patsaasta on jäljellä vain sen esiin nostettu pää.
Talon isolla terassilla riittää tilaa leppoisaan oleskeluun, ja sen portailta näkyy koko oleskelupiha.
– Piha on nyt sellainen kuin haluan, eikä täällä ärsytä mikään.




Perheen Onni-koiralla oli terassin kohdalla kuoppaprojekti jo ennen terassin tekoa. Nyt se saa kaivaa omaa reittiään Kiinaan varjossa terassin alla.
Tuli ja vesi ovat saaristosta kotoisin olevalle Maaritille tärkeitä elementtejä ja kummatkin ovat pihalla läsnä. Illan tullen valurautakaminaan laitetaan tuli, ja pihalla vietetään pitkää iltaa syöden ja lilluen kylpytynnyrissä.
Näin kiveykset tehtiin
Piirsittekö kiveyksestä suunnitelman, Petri Tammi?
Meillä ei ollut suunnitelmaa, vaan alueet ja käytävien paikat hahmottelimme pihalle luovasti heinäseipäiden ja keppien avulla. Kiviympyrään ja käytäviin tein vanerimuotit valun tueksi.
Miten upotitte pienet kivet maabetoniin?
Ympyräkiveystä varten valmistin sopivan jäykän sementtilaastin. Ladoimme siihen ensin isot kivet ja viimeistelimme välit varovasti pienemmillä kivillä. Kun betoni on sopivan jäykkää, pikkukivet eivät varovaisesti aseteltuina uppoa siihen. Kukkapenkin viereinen kivetys on tehty latomalla kivet ensin hiekan päälle ja äyskäröimällä laastia kivien ympärille. Huomasimme, että helpompaa on levittää ensin laasti ja sitten kivet. Kivet ovat erikokoisia, hiekkamontulta tilattuja seulanpääkiviä, jotka erottelimme itse koon mukaan.


Kuinka toteutit puuosuudet?
Kiveykset tehtiin ensin, jonka jälkeen rakensin normaalin terassilaudoituksen myötäilemään betonia. Maarit piilotti vatupassin, jotta rakenteet näyttäisivät hieman elämää nähneeltä jo uutena.
Miten välttää ”kompastuskivet” pihakiveyksen teossa?
Betonikiveys onnistuu, kun pohjatyöt tekee huolellisesti. Nurmikko pitää poistaa ja levittää suodatinkangas sekä salaojitus betonin ja kivien alle. Jos alue on isompi, valu kannattaa vahvistaa raudoituksella.
Tältä piha näytti ennen uudistusta



