Uusi lumi on vanhan surma, sanotaan – mutta onko vanha sanonta totta vai tarua?
Kansanperinteessä elävän vanhan sanonnan mukaan uusi, vasta satanut lumi tuo kevään tullessaan sulattamalla lumipeitteen altaan. Oikeasti uuden lumen vaikutus on päinvastainen: lumi sulaa jopa entistä hitaammin.
Tutkija Kerttu Kouki, Ilmatieteen laitos:
”Uusi lumi hidastaa lumen sulamista, sillä vasta sataneen lumen heijastavuus on todella korkea. Keväällä edellisistä lumisateista voi olla jo aikaa, ja kun vanhan lumen päälle sataa uutta lunta, se on aiempaa heijastavampaa. Suuri osa auringon säteilystä heijastuu lumesta, ja siksi lumi sulaa entistä hitaammin.
Uusi lumi on vanhaa lunta heijastavampaa, koska lumen kiderakenne muuttuu, kun se ikääntyy. Lisäksi vanhan lumen päällä voi olla epäpuhtauksia tai roskia, mikä vaikuttaa heijastavuuteen. Epäpuhtaudet tummentavat lumen pintaa, ja siksi lumi imee itseensä enemmän auringon säteilyä.
Eron vasta sataneen ja vanhan lumen välillä huomaa silmillä. Vasta satanut lumi on todella kirkasta – jopa niin, että pitää siristellä silmiä.
Lumen sulamiseen vaikuttaa eniten ilman lämpötila, jota auringon säteily nostaa. Kun keväällä päivät pitenevät ja aurinko paistaa korkeammalta, säteily lämmittää lumipeitettä aiempaa pidempään ja voimakkaammin.
Vaikka lumipeite heijastaa suuren osan auringon säteilystä, sitä myös imeytyy lumipeitteeseen jonkin verran. Auringon säteily kiihdyttää kidekoon muutosta ja näin myös pienentää heijastavuutta. Esimerkiksi etelärinne sulaa nopeammin ja aikaisemmin kuin pohjoisen puoleiset rinteet, joissa aurinko ei pääse lämmittämään lunta samalla tavalla.
Vesisade sen sijaan ei vaikuta lumen sulamiseen niin paljon kuin yleisesti ajatellaan. Kun sataa vettä, lämpötila on plussalla, ja silloin lumen sulamiseen vaikuttava tekijä on lämpötila.
Ilmastonmuutoksen myötä lämpötila nousee ja ilmakehään mahtuu enemmän vesihöyryä. Sademäärät yleisesti kasvavat, mutta alueellinen vaihtelu on suurta. Vaikka Pohjois-Suomessa lämpötila nouseekin, talvella on edelleen pakkasta. Siksi myös lumisateet lisääntyvät pohjoisessa.
Lumen sulaminen on aikaistunut Suomessa pitkällä aikavälillä etenkin lännen ja lounaan rannikkoalueilla. Rannikolla lämpötila voi olla koko talven lähellä nollaa ja lämpötilan nousu vaikuttaa lumen sulamisnopeuteen. Näillä alueilla sulaminen on aikaistunut noin neljä päivää vuosikymmentä kohden 1960-luvulta lähtien.
Myös Itä- ja Pohjois-Suomessa lumi sulaa entistä aikaisemmin, mutta muutos ei ole yhtä voimakas kuin rannikkoalueilla. Itä- ja Pohjois-Suomessa lumien sulaminen on aikaistunut noin kaksi päivää vuosikymmentä kohti.
Pohjois-Suomessa lumen syvyys on viime vuosikymmeninä kasvanut. Vaikka myös Pohjois-Suomessa kevät alkaa aiempaa aikaisemmin, lumen sulaminen on hitaampaa, kun lunta on entistä enemmän.”
