Käsittele varoen

Käytätkö sähköä liian huolettomasti? Vanhat sähkölaitteet ja viritelmät voivat aiheuttaa vakavia vaaroja – lue pieni sähkönkäytön opas!

Mistä tietää, että vanha laite ei ole enää turvallinen? Mitä on syytä tietää akkujen lataamisesta ja jatkojohdoista? Kokosimme pikaoppaan sähköturvallisuuteen kotona ja mökillä.

Teksti Ilkka Ranta-aho

Kuvat A-lehtien kuva-arkisto, Valmistajat

27.8.2025

Näitä tapauksia valitettavasti kuulee: ”Maallikko sai kotipihassaan kuolemaan johtaneen sähköiskun koskettaessaan metallista jatkojohtokelaa. Kela oli tullut jännitteiseksi johtuen siihen tulevan jatkojohdon virheellisestä kytkennästä.” (syyskuu 2010)

”Maalari kuoli saatuaan sähköiskun käytössä olleesta rikkinäisestä työmaalampusta.” (toukokuu 2018)

Ja ennen kaikkea on tällaisia tapauksia:

”Nuori aikuinen kuoli sähköiskun seurauksena kiivettyään säiliövaunun katolle.” (heinäkuu 2022)

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston eli Tukesin tietoon tulee vuosittain noin 150 sähkötapaturmaa. Kuolemaan niistä johtaa 0–2 tapausta vuodessa. Useimmiten syynä on yllytyshullujen ja päihtyneiden toikkarointi.

Jos puhelinta tai muita laitteita lataa yöllä, ei pysty reagoimaan niiden mahdollisiin outoihin ääniin ja hajuihin tai ylikuumenemiseen, jotka voivat enteillä sähköpaloa.

Sähkötapaturmissa menehtyi vielä vuonna 1980 14 ihmistä. Kuolemantapausten vähentymisen syitä ovat muun muassa sähkölaitteiden kehittyminen, paljaiden ilmajohtojen korvaaminen eristepäällysteisillä sekä vikavirtasuojakytkinten yleistyminen.

Vaikka suurin osa sähköiskuista on ”pieniä näpsyjä”, mahdollisuus vakavaan onnettomuuteen on olemassa aina, kun sähköä käsitellään huolimattomasti.

Eniten todellisia vaaratilanteita aiheuttavat sähköpalot. Pelastustoimen tilaston mukaan viallisesta tai väärin käytetystä sähkölaitteesta syttyneessä tulipalossa kuoli 12 ihmistä vuonna 2023.

Selvästi yleisin palon aiheuttaja on lieden unohtuminen päälle tai sen kytkeytyminen vahingossa, jolloin liedelle jäänyt ruoka tai palava materiaali on syttynyt tuleen. Seuraavaksi yleisimmät syttymislähteet ovat valaisimet ja sähkökiukaat. Kiuaspaloissa tavallisia palon aiheuttajia ovat pyykin kuivattaminen löylyhuoneessa ja kiukaan päälle jätetyt esineet.

Viime aikoina on puhuttu paljon akkupaloista. Akkusähköllä toimivia vempeleitä on kaikkialla: autoja, polkupyöriä, puhelimia, työkaluja, leluja...

Tunnettujen valmistajien akut ovat erittäin varmatoimisia. Ylivoimaisesti suurin osa akkupaloista johtuu väärästä käsittelystä tai käytöstä poistetun akun huolimattomasta hävittämisestä.

Erityisen tarkasti pitää suhtautua litiumpohjaisten akkujen käsittelyyn. Litiumakun syttymisen voi aiheuttaa liian korkea latausvirta, akun kytkeminen oikosulkuun, liian korkea säilytyslämpötila tai akun fyysinen vaurioituminen. Tunnetuimmat litiumakkutyypit ovat litiumioni (Li-ion) ja litiumpolymeeri (LiPo). Litiumionitekniikkaan perustuvan litium-rautafosfaatin (LFP) käyttö on lisääntymässä, koska sen kemia on vähemmän paloaltista. Perinteisten lyijyakkujen syttymisriski on hyvin pieni. Myös sähkötyökaluissa käytettävä nikkelimetallihydridiakku (NiMH) on erittäin turvallinen.

Akkujen ja paristojen turvallisesta käyttämisestä, säilyttämisestä ja hävittämisestä ohjeistaa kampanjasivusto Zombiakku.fi. Kampanjan taustalla ovat muun muassa Tukes, Suomen pelastusalan keskusjärjestö (SPEK) ja Kuluttajaliitto.

Turvallisen sähkönkäytön muistilista

1. Käytä oikein pistorasioita.

Sähkölaitteen saa liittää vain pistorasiaan, johon laitteen pistotulppa sopii sen rakennetta muuttamatta. Pyöreitä, maadoittamattomia ”0-luokan pistorasioita” on yhä käytössä melko paljon. Vanhoissa malleissa jännitteinen kosketuspinta on lähellä avoimen pistokereiän pintaa, ja erityisesti lapsiperheissä niihin on syytä asentaa muoviset pistokesuojat. Uudenaikaisissa 0-rasioissa on sisäänrakennetut turvasulut. Jos talo on rakennettu tai sähköistetty vuoden 1997 jälkeen, sähköverkko on suojamaadoitettu. Maadoitettuun pistorasiaan voi kytkeä vain maadoitetun pistokkeen tai monissa suojaeristetyissä pienlaitteissa käytetyn litteän europistokkeen.

2. Sulakkeet pelastavat.

Sulake katkaisee virran suojaamastaan virtapiiristä, jos siihen kytkettyyn sähkölaitteeseen tulee vika. Se myös suojaa sähköjohtoa ja pistorasiaa ylikuormituksen aiheuttamalta lämpenemiseltä. Ryhmäkeskuksen eli sähkötaulun sulakkeet ovat nimellisvirraltaan yleensä 6, 10 tai 16 ampeeria. Näistä arvoista ei peruskäytössä juuri tarvitse välittää, mutta kun esimerkiksi mökin sähköverkkoon kytketään vaikkapa auton latauspiste, verkon kapasiteettia on ruvettava miettimään huolellisesti.

3. Lataa turvallisesti.

Lataa akut alkuperäisellä tai sitä vastaavalla laturilla, kovalla, palamattomalla alustalla ja mieluiten valvotusti valveillaoloaikana. Irrota laturi pistorasiasta latauksen jälkeen.

4. Mitä voi tehdä itse?

Kattovalaisimen voi liittää kytkentärimaan eli sokeripalaan. Jos katossa on valaisinpistorasia, valaisimen johtoihin voi ruuvata valaisinpistokkeen. Jätä kaikenlaiset pistorasiat ammattilaisten asennettaviksi. Yksivaiheisen jatkojohdon voi rakentaa tai korjata itse, samoin pienoisjännitteiset (12–24 V) laitteet. Varmista aina, ettei kohteessa ole jännitettä.

5. Tarkista IP-luokka.

Tiedätkö, millaisissa olosuhteissa sähkölaitteita on turvallista käyttää? Suojauksen ja vesitiiveyden asteesta kertoo kansainvälinen IP-luokitus. Jos laitteessa ei ole IP-merkintää, se on tarkoitettu vain kuiviin sisätiloihin.

Asiantuntija: ”Jos haluat halvan ja hyvän sähkölaitteen, joudut ostamaan kaksi”

Miksi jatkojohtoviritelmiä ja kiinalaisten halpatuotteita on syytä varoa? Tukesin johtava asiantuntija Seppo Niemi kertoo.

Ovatko kiinalaisista nettikaupoista tilattavat sähkölaitteet turvallisia? Onko virallisessa maahantuonnissa jokin varmistus?

Sähkölaitteiden ennakkotarkastus loppui Suomen liittyessä EU:hun. Kun kuluttaja käyttää kiinalaisia verkkokauppoja, siinä mennään useimmiten hinta edellä. Halvimpien tavaroiden valmistajat ovat kenties vähän oikoneet laitteiden suunnittelussa ja valmistuksessa. Samoista verkkokaupoista voi saada myös hyvää tavaraa, mutta se ei ole sitä kaikkein halvinta.

Onko CE-merkki tae turvallisesta sähkölaitteesta?

CE-merkintä on valmistajan oma vakuutus siitä, että tuote on turvallinen ja valmis EU-markkinoille. Se ei ole merkki testatusta turvallisuudesta.

Mistä tietää, että vanha laite ei ole enää turvallinen?

Siitä jos liitäntäjohto on rispaantunut ja laite on kuluneen oloinen tai kuoressa on halkeamia. Jos laite toimii oudosti tai siitä tulee outoa hajua. Jos laite kuumenee epätavallisen paljon. Tai jos laitteen sisältä kuuluu helinää tai se surisee tai rätisee epätavallisesti. Huomaa, että verkkolaitteen hiljainen hurina on normaalia.

Miten sähkölaitteita säilytetään mökillä, joka jää kylmilleen talveksi?

Yksinkertaisille sähkölaitteille ei tapahdu yleensä mitään. Jotkin materiaalit voivat haurastua pakkasessa. Kondenssikosteus haihtuu itsestään keväällä. Mutta elektroniset laitteet kannattaa viedä talveksi lämpimään, sillä niissä tiivistyvä kosteus voi tehdä tuhoja. Kaikki vettä käyttävät laitteet – vesipumput, tiski- ja pesukoneet – on tyhjennettävä, koska vesi laajenee jäätyessään. Jos kylmällä mökillä käy talvella, kylmälaitteita ei kannata rytkäyttää käyntiin pakkasella.

Mökeillä ja vanhoissa taloissa on usein liian vähän pistorasioita. Miten jatkojohtoja on syytä käyttää?

Jatkojohtojen ketjuttaminen on riskialttein kohta. Erityisesti suojamaadoitetuissa jatkojohdoissa suojajohdinyhteyden on säilyttävä luotettavana. Vaarana on myös ylikuormitus: jos samasta rasiasta otetaan sähköt monella jatkojohdolla monelle laitteelle, se voi aiheuttaa ylikuormitusta ja vaarallista lämpenemistä. Jatkojohtoa on käytettävä siinä huoneessa, jossa se on liitetty pistorasiaan.

Jyrsijät nakertavat mielellään sähköjohtoja. Miten vahingot tarkistetaan?

Jyrsijöiden on alinomaa pureskeltava jotain, ja sähköjohtojen muovi tai kumi arvatenkin haisee houkuttelevasti. Laite- ja jatkojohdoista jyrsijätuhot näkyvät selvästi mutta rakenteiden sisältä huonommin. Jos huomaat, että sähköissä on jotain outoa, valot välkkyvät tai sulakkeet paukkuvat, on hyvä tarkistuttaa talon sähköt. Ammattilaisella on laitteet, joilla pystyy mittaamaan joitakin häviöitä, mutta jos johdinta ei ole nakerrettu rankasti, vaurioita on vaikea paikallistaa avaamatta rakenteita.

Uudet termit voivat aiheuttaa hengenvaarallista sekaannusta: PIENOISJÄNNITE tarkoittaa alle 50 voltin vaihto- tai alle 120 voltin tasajännitettä. Sen aiempi nimi oli suojajännite. PIENJÄNNITE tarkoittaa alle 1 000 voltin vaihto- tai alle 1 500 voltin tasajännitettä.