Meidän Talo

Mitä sään yleistyvät ääri-ilmiöt merkitsevät talojen huoltamiselle? 5 asiantuntijaa kertoo, mitä on hyvä huomioida kodin kunnon ylläpitämiseksi

Mitä sään yleistyvät ääri-ilmiöt merkitsevät talojen huoltamiselle? 5 asiantuntijaa kertoo, mitä on hyvä huomioida kodin kunnon ylläpitämiseksi
Sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen lisää talojen huoltotarvetta ja korostaa oikeaoppisen rakentamisen tärkeyttä. Omakotitalon rakentaja ja kunnostaja voi varautua yleistyviin riskeihin näillä vinkeillä.
Julkaistu: 23.5.2022

Ilmastonmuutos muuttaa sääolosuhteita Suomessa: talvet lauhtuvat, sateet lisääntyvät, kesällä rankkasateet voimistuvat ja hellejaksot yleistyvät. Ilmastonmuutoksen vaikutuksissa on Suomenkin sisällä alueellisia eroja, mutta vetenä tulevat sateet lisääntyvät kautta maan – tästä kaikki ilmastomallit ovat samaa mieltä, erikoistutkija Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitoksesta kertoo.

Mitä tämä tarkoittaa pientalon rakentajalle tai kunnostajalle? Välttämättä ei suuria muutoksia, mikäli jo nykyisin noudattaa huolellisesti rakentamismääräyksiä ja niihin liittyviä viimeisimpiä ohjeita. Niissä sään tuoma rasitus on jo huomioitu. Jos taas esimerkiksi vanhassa talossa on riskirakenteita, kuten valesokkeli tai huonosti tehty vesikatto, niiden ongelmat eivät tule ainakaan vähenemään.

– Sään ääri-ilmiöt ovat täällä jo nyt, ne vain yleistyvät, sanoo erikoistutkija Terttu Vainio VTT:ltä.

Esimerkiksi Pohjois-Suomessa lumen kinostuminen katolle on nykyisinkin tuttua monelle pientalon omistajalle, samoin kuin alavilla mailla sulamisvesitulvat tai rannikolla kovan tuulen aiheuttamat viistosateet. Ilmastonmuutoksen takia esimerkiksi rankkasateen aiheuttama tulva saattaa kuitenkin osua entistä suuremmalla todennäköisyydellä mihin tahansa.

– Loppujen lopuksi kyse on aika yksinkertaisista asioista. On huolehdittava, että sadevedet eivät tunkeudu rakenteisiin ja että vesi johdetaan rakennukselta pois. Lisäksi vesikatto, julkisivut, rännit ja räystäät sekä niistä lähtevät viemäröinnit on pidettävä kunnossa, Vainio sanoo.

Millä nopeudella muutosten voi sitten odottaa toden teolla näkyvän omalla tontilla? Ilmatieteen laitoksen havaintojen ja ennusteiden mukaan ilmastonmuutoksen aiheuttama keskilämpötilojen kohoaminen erottuu jo satunnaisesta sään vaihtelusta, mutta sateiden lisääntymisen osalta selkeämpi muutos tulee tilastollisesti näkyväksi vuosisadan puolivälissä.

Jos kasvihuonekaasupäästöjen määrä kasvaa nykyistä tahtia, suurimmat muutokset tapahtuvat vuosisadan loppua kohti, havainnollistaa rakennusfysiikan väitöskirjatutkija Anssi Laukkarinen Tampereen yliopistosta.

– Jos kuitenkin on esimerkiksi tekemässä isompaa julkisivuremonttia vuoteen 2030 mennessä, ja rakenneratkaisun tulisi toimia hyvin vähintään 50 vuotta, rakenne ehtii nähdä vuosisadan lopun.

Huomioi kellarissa tulvariskit

Kun uutta taloa rakennetaan, kaikkein tärkeimpiä tulvariskin hallinnan kannalta ovat rakennuksen sijainti ja korkeus. Nämä seikat määritetään kaavoituksessa, joista vastuu on kunnalla.

– Ei ole kuitenkaan tavatonta, että tulva-alueille on rakennettu tai että jollakin alueella tulvavaara on voinut muuttua, sanoo tulvariskien hallintaan erikoistunut konsultti Thomas Banafa.

Meri- ja vesistötulvakarttoihin voi tutustua ympäristöhallinnon sivuilla. Banafa kehottaa omakotitalorakentajia ja -asujia tutustumaan kaupunkien, ELY-keskusten ja ympäristöhallinnon tulvaoppaisiin, joiden avulla tulvatilanteisiin voi varautua. Oppaiden mukaan etukäteen on esimerkiksi hyvä selvittää, mitkä ovat kriittisimmät kohdat, joista vesi voisi rakenteisiin tunkeutua sekä tarkistaa viemärien kunto ja vesien purkureitit, kuten ojat, viemärit ja hulevesikaivot. Viemärien takaiskuventtiilit estävät veden virtaamisen sisälle kellariin.

– Kehottaisin omakotitalon asukasta, rakentajaa tai remontoijaa myös miettimään hyvin tarkasti, mitä laittaa kellariin tai muuhun tilaan, joka voi kastua. Jos kellarissa on esimerkiksi parketilla päällystetty kotiteatteri, on vahinko huomattavasti suurempi kuin jos säilöntään tarkoitettu perunakellari tulvii.

Banafan mukaan omakotitaloasujan pitäisi olla selvillä myös oman viemäriliittymänsä padotuskorkeudesta, jonka alapuolisia tiloja ei saisi viemäröidä painovoimaisesti. Lisää tietoa padotuskorkeudesta löytyy vesilaitosten sivuilta.

Sään ääri-ilmiöt lisäävät tulvien mahdollisuutta.

Suosi pitkiä räystäitä ja pidä huolta ränneistä

Pientalot pääsevät ilmastonmuutoksesta usein vähemmällä kuin kerrostalot – esimerkiksi tuulen ja viistosateen tuoma säärasitus on pienempi, ja siihen pystyy helpommin myös omilla toimillaan vaikuttamaan, sanoo ilmastonmuutoksen rakentamiseen kohdistuvia vaikutuksia tutkiva Toni Pakkala Tampereen yliopistosta. Räystäiden kaltaisilla, historian saatossa hyväksi havaituilla perusratkaisuilla pääsee jo pitkälle.

– Kun tekee uutta tai korjaa vanhaa, on tärkeää suunnitella kunnolla ja tehdä hyvin esimerkiksi ikkunaliitokset, sadevesien ohjaus ja räystäskourut, jotta veden saa ohjattua pois julkisivulta.

Vaikka pitkät räystäät eivät ole viime vuosina olleet muodissa, ne paitsi suojaavat talon julkisivua sateelta, voivat myös tarjota kaivattua varjostusta kuumina hellejaksoina, sanoo VTT:n erikoistutkija Terttu Vainio.

Kovilla sateilla myös rännien kunto testataan. Jos ne eivät toimi moitteettomasti, talon julkisivu kärsii nopeasti. Ja kun sää voi olla pitkään kostea ja sateinen, rakenteet eivät myöskään pääse kuivumaan.

Vanhan talon rakenteiden kosteusteknistä toimivuutta on luontevaa parantaa jonkin muun laajemman korjauksen yhteydessä, sanoo rakennusfysiikan väitöskirjatutkija Anssi Laukkarinen Tampereen yliopistosta. Esimerkiksi puurankaseinäiseen taloon voi asentaa julkisivuremontin yhteydessä lämpöä hyvin eristävän tuulensuojan sekä tuulettuvan julkisivuverhouksen.

Tärkeintä on huolehtia, että sadevedet ohjataan rakennukselta pois. Kuva: Vastavalo.

Valjasta piha ja puutarha sääsuojaksi

Olipa talo uusi tai vanha, sade- ja sulamisvesien eli hulevesien asianmukainen ohjaaminen pois rakennukselta on entistäkin tärkeämpää tulevaisuudessa. Siksi sadevesiviemärien ja salaojien on oltava kunnossa.

– Vanhoissa taloissa ei ole ehkä aina ymmärretty salaojien ja tontin kuivatuksen merkitystä. Talon ympärykset on saatettu istuttaa täyteen kasveja, tai koivujen juuret tukkivat salaojat, Terttu Vainio sanoo.

Talon ympärys pitäisi saada kuivatettua silloinkin, kun rankkasadesolu osuu kohdalle, ja vettä sataa kaatamalla. Tämä vaatii oikeanlaisia rakennekerroksia ja ojitusta. Jos omalle tontille tulee valumavesiä vielä sen ulkopuoleltakin, on vesien pois johdattelussa kova työ.

– Voi olla, että kellarillisen omakotitalon salaojaan tarvitaan pohjapumppu, Terttu Vainio kertoo.

Hulevedet on käsiteltävä omalla tontilla, ellei asemakaava ja liittymälupa salli niiden johtamista kaupungin hulevesipainanteeseen tai yleiseen hulevesiverkostoon. Yksi mahdollisuus ratkaista asia on perustaa oma sadevesipuutarha.

Muutenkin piha ja puutarha kannattaa valjastaa hyötykäyttöön: lännen ja kaakon välisille ilmansuunnille sijoitettu puusto tontilla voi antaa talolle suojaa viistosateilta. Etelän ja idän puolella lehtipuut tarjoavat kesällä varjostusta tukalimpina hellejaksoina sekä suojaavat maalipintoja auringon uv-säteilyltä.

Yleistyvät hellejaksot kuluttavat maalipintoja aiempaa nopeammin.

Varaudu tiheään huoltoväliin myös budjetissa

Sään ääri-ilmiöt ja lisääntyvät viistosateet korostavat kunnossapidon tärkeyttä ja lyhentävät rakennusten huoltoväliä. Nykyisinkin esimerkiksi tuulisella rannikolla talojen julkisivuja joudutaan korjaamaan tiheämpään tahtiin kuin sisämaassa. Yleistyvät hellejaksot kuluttavat maalipintoja aiempaa nopeammin, ja toisaalta pitkien kosteiden kausien aikana seinäpinnoille kertyy Suomessakin entistä enemmän levää.

– Huoltotarpeeseen voi varautua parhaiten tekemällä pitkän tähtäimen suunnitelman, jotta kuluerät eivät tule yllätyksenä, Toni Pakkala sanoo.

Esimerkiksi rappausta suunnitellessa Pakkala suosittelee valikoimaan materiaaleja ja tuotteita, joiden käytöstä on kokemusta pitkältä ajalta. Puutalojen maalipintojen huoltoväliä voi pyrkiä pidentämään myös värivalinnoilla. Terttu Vainion mukaan esimerkiksi tämänhetkinen trendiväri musta haalistuu auringonpaisteessa vaaleaa nopeammin, mikä tarkoittaa tiheämpää huoltomaalauksen tarvetta.

Huoltotarpeita voi pyrkiä minimoimaan myös suosimalla mahdollisimman yksinkertaisia ratkaisuja. Mitä enemmän talossa on erilaisia detaljeja, liitoksia ja läpivientejä, sitä tarkempi Vainion mukaan tulee olla rakennusvaiheessa ja sitä enemmän tulevaisuudessa riittää tarkkailtavaa ja kunnostettavaa. Kun rakenteisiin tulee pienikin vaurio, se on korjattava ajoissa, ettei se pääse eskaloitumaan isommaksi lämpötilan sahatessa jäätymisen ja sulamisen välillä.

– Tämä on ollut aina tärkeää, mutta tulevaisuudessa se on entistäkin tärkeämpää, Vainio sanoo.

Oikein sijoiteltuna puusto antaa suojaa paahteelta ja viistosateilta.

Panosta energiatehokkuuteen ja passiiviseen viilennykseen

Ilmastonmuutos muuttaa omakotitalojen lämmitystarpeita. Suomessa taloja ei ole aiemmin juuri tarvinnut jäähdyttää, mutta vuosisadan loppuun mennessä jäähdytysenergian tarve kasvaa arviolta 40–80 prosenttia samalla, kun lämmitysenergian kulutus vähenee noin 20–40 prosenttia, kertoo erikoistutkija Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitoksesta. Jäähdyttämisen tarve pysyy kuitenkin melko pienenä lämmittämiseen verrattuna.

Energia todennäköisesti kallistuu, joten monestakin syystä omakotitalon rakentajan on viisasta panostaa rakennuksen energiatehokkuuteen. Jo nyt voi varautua myös lisääntyviin hellejaksoihin. Esimerkiksi ikkunoita valitessa kannattaa kiinnittää huomiota niiden g-arvoon: luku kertoo, kuinka paljon auringon säteilyä ikkuna läpäisee.

– Vanhanaikaiset kaihtimet tai valoverhot ovat myös todella hyvä tapa. On aina helpompaa estää lämmön tulo sisälle kuin poistaa lämpö, sanoo Terttu Vainio VTT:ltä.

Pitkien hellejaksojen aikana kotia kuumentaa paitsi aurinko myös ympäristö. Esimerkiksi mustien talojen välitön ympäristö lämpiää huomattavasti vaaleiden talojen ympäristöä enemmän. Vainion mukaan valkoiset talot Välimeren maissa eivät ole sattumaa, vaan käytännöllinen tapa suojautua auringon paahteelta.

Viilennykseen saatetaan tarvita tekniikkaa, etenkin, jos asukkailla on ikää. Lämmitysjärjestelmistä lämpöpumppu sopii sekä lämmitykseen että viilennykseen. Ostoenergian tarvetta se vähentää tapauksissa, joissa suoran sähkön sijaan lämmitetään lämpöpumpulla. Lämpöpumpuilla voidaan myös hyödyntää poistoilman hukkalämpöä. Katolle asennettavat aurinkopaneelit ovat edullinen lisä kodin energiapalettiin.

Jäähdytyksen tarve kasvaa Suomessakin.

Rakentaja, tee oma osasi!

Rakennettu ympäristö aiheuttaa noin 40 prosenttia Suomen päästöistä, ja rakennuksen suurin ympäristökuormitus tulee energiankäytöstä. Lisätietoa energiatehokkaasta rakentamisesta löydät esimerkiksi Motivan sivuilta: Motiva.fi.

Kommentoi »