
Vitsi johti talokauppoihin! Iitu ihastui ystävänsä rintamamiestaloon – pian edessä oli muutto haaveiden kotiin
Iitu Ruti asuu perheineen tunnelmallisessa rintamamiestalossa. ”Olen ihan mummonmökkityttö, ja täällä ominaisuuteni pääsevät oikeuksiinsa.” Jouluna perhe pelaa bingoa ja 1990-luvun lautapelejä.
Jo pihaportilla näkee, että tässä talossa rakastetaan kauneutta ja joulua. Kaksi itse tehtyä havukranssia koristaa rautaporttia. Valkeaksi kinostuneen pihan keskellä on sympaattinen vaalea rintamamiestalo, jota vihreät ikkunanpuitteet ja nurkkalaudat nostavat esiin lumimaisemasta. Pieni perhe on asunut täällä vasta muutaman vuoden mutta asettunut täysin taloksi ystäviltä hankittuun kotiin. Iitu Ruti kertoo:
”Tutustuin edelliseen omistajaan Hanna-Mariin aiemmassa työpaikassani. Ystävystyimme ja ihastuin heidän kotiinsa. Heitin vitsillä, että jos he ikinä myyvät talon, ostan. Myöhemmin he tarvitsivat isomman kodin ja kysyivät, olisimmeko oikeasti kiinnostuneita talosta. Asuimme silloin rivitalossa. Minä olen ihan mummonmökkityttö ja ruoan- ja pullantuoksuinen emäntä, ja täällä ne ominaisuudet pääsevät oikeuksiinsa.

Koti: Vuonna 1956 rakennettu rintamamiestalo Lahdessa, 4 h + k + kellaritilat + pihasauna, 122 m².
Täällä asuvat: Iitu Ruti, 38, Ville Ruti, 37, Roope, 14, ja Lilli-koira.
Seuraa somessa: @rutinkoti





Ville haisteli puusaunan tuoksua ja suostui. Kaupat kävivät ihanasti, ja saimme myydä edellisen kodin rauhassa.
Kun Hanna-Mari käy täällä, häneltä tulee itku joka kerralla. On niin ihanaa, kun pidätte talosta huolta, hän sanoo. Lasten pituusmitat ovat tallessa ovenpielissä. Hänen miehensä ei ole pystynyt vielä tulemaan tänne vaan sulattelee asiaa. Hän toimii poliisina ja ajaa poliisipartion autolla ohi.
Tykkään kestitsemisestä ja järjestän ystäville juhlia saunailloista rapujuhliin. Vietämme kaveriporukalla juhannukset ja halloweenit, jolloin teen vieraille naamiot, sillä olen yhdeltä ammatiltani maskeeraaja. Joulut vietämme kuitenkin perheen kesken. Pojallani Roopella on kaksi joulua, ensin täällä ja sitten isänsä luona.
Roope on henkeen ja vereen jouluihminen, hän laulaa joululauluja juhannuksenakin. Joka vuosi hankimme uuden joulupaidan ja joulusukat. Joulukalenterin pitää olla vimpan päälle. Keräämme kirpputoreilta piparimuotteja, joista ei tunnista, mitä ne esittävät. Joulun alla Roope varmistaa, että onhan koristeita yhtä paljon kuin edellisinä vuosina. Kuusen tuomme sisälle aatonaattona ja koristelemme aattona samalla, kun katsomme Samu Sirkkaa ja Lumiukkoa.












Jouluaattona meillä ei käy enää pukki, joten piti keksiä uusia perinteitä. Jotta jännitys säilyisi, kirjoitan pakettiin kellonajan, jolloin sen saa avata, ja sekoitan paketit kuusen alle. Ensimmäiset avataan jo aamukahdeksalta.
Iltaisin pelaamme, syömme juustoja ja katsomme jouluelokuvia. Joka jouluksi hankimme uuden lautapelin. Roope haluaa pelata erityisesti lautapelejä minun lapsuudestani 1990-luvulta, Hotellia tai Kalmankuja 13 -murhamysteeriä. Pelaamme bingoa, ja haluan olla aina bingoemäntä ja pyörittää palloja.
Meidän jouluumme ei kuulu kiire ja hössötys. Jouluna rauhoitumme viettämään aikaa perheen kanssa nauttien hyvästä ruoasta, tunnelmasta, lahjoista ja yhdessäolosta. Jouluvalot, kynttilät ja musiikki tekevät kodista rauhallisen ja tunnelmallisen.”








Iitun vinkit: Tekemistä joulunpyhiin
- Jouluaaton vieton ei tarvitse olla pelkästään lahjojen avaamisen tai muun perinteisen ohjelman varassa. Aattoillan ohjelmaan sopivat vanhojen kunnon lautapelien lisäksi esimerkiksi bingo tai erilaiset kisat.
- Järjestä jouluinen visailukisailuiltama Iitun tapaan! Tietovisassa testataan osallistujien tietämystä jouluisista aiheista. Party game -peleissä voi ottaa lajiksi esimerkiksi kynttilän sammutuksen: Kuka puhaltaa pisimmän tuikkurivistön sammuksiin?
- Palkinnot ovat tärkeä osa kisoja. Jokaisen pelin voittaja voi hakea palkintonsa palkintopöydästä, jossa kuppien alle on piilotettu esimerkiksi karkkeja ja raaputusarpoja.

Muokattu 13.12.2023 klo 20.30: Jutusta poistettu siihen kuulumaton kuva piparikuppikakuista puuhellalla.