
Katja löysi ruokavaliosta apua sitkeään migreeniin: ”Viimein jotain, mikä auttaa”
Katja Ojala, 35, kärsi vuosia migreenistä, kunnes löysi avun uudesta ruokavaliosta ja säännöllisestä rytmistä. Arki ilman kohtauksia on tuntunut suurelta helpotukselta.
”Muutama vuosi sitten löysin itseni tilanteesta, jossa migreeni vaikutti koko elämääni.
Pahimmillaan kohtauksia oli kahdesti viikossa, ja jouduin lähtemään töistä kesken päivän. Kohtausten aikana minulla oli toispuoleista päänsärkyä ja valo- ja ääniarkuutta. En pystynyt tekemään muuta kuin makoilemaan. Myös puhekykyni meni, ja suusta tuli sekavia sanoja. Kohtaukset veivät yöunet.
Vapaa-ajalla jouduin jättämään väliin illanistujaisia kavereiden kanssa, koska migreenikohtaus laukesi usein alkoholin ja vilkkuvien valojen vuoksi.
Katjan vinkki
”Migreenin hoitovalikoima on tosi laaja, ja toivotan sinnikkyyttä ja toiveikkuutta kokeiluihin. Uni, liikunta, stressinhallinta ja ravitsemus ovat tärkeitä, mutta apua voi löytyä myös lääkkeistä.”
Migreenini puhkesi yliopisto-opintojeni aikana noin 15 vuotta sitten. Kohtausten määrä kasvoi vähitellen. Ensin niitä oli muutaman kuukauden välein, sitten parin kuukauden välein ja lopulta useasti viikossa.
Kokeilin useita eri kohtauslääkkeitä, jotka toimivat hetken. Annoskoon muuttaminen ei auttanut. Ajattelin, että lääkkeellisiä vaihtoehtoja ei enää ole.
Olin epätoivoinen. Yleislääkäreiden tietämys migreenistä ei ollut parasta mahdollista, ja tunsin olevani yksin.
Samalla etsin myös lääkkeetöntä apua. Kerran kokeilin kaksi viikkoa monen migreenikon suosittelemaa tyramiinitonta ja histamiinitonta ruokavaliota, mutta se vain pahensi tilannetta.
Aloin etsiä tietoa migreenistä googlaamalla, ja kaikki uusi tieto löytyi englanniksi. Luin keskustelupalstoja ja migreeniä ja ruokavaliota käsitteleviä kirjoja. Kokeilin ketogeenistä ruokavaliota muutaman viikon, ja se toimi! Olin pitkästä aikaa kolme viikkoa ilman kohtausta. Se oli hämmentävää. Tunsin kohtauksen alkavan, mutta se ei puhjennutkaan. Pystyin selaamaan puhelinta, kun kohtaus hiipi, mikä oli ennenkuulumatonta.
Myös vatsani voi paremmin vähähiilihydraattisella ravinnolla. Tajusin, että taidan kuulua niihin, joille ruokavalio sopii hoitokeinoksi. Olin tosi iloinen, että löysin viimein jotain, mikä auttaa.
”Tuntuu turvalliselta, että voin edelleen kokeilla migreenilääkitystä, jos vointini muuttuu. ”
Vähitellen opin kuulostelemaan, miten kehoni reagoi tulevaan migreenikohtaukseen. Minulle migreenin hoidossa tärkeää on peruselintavoista huolehtiminen. Syön vähähiilihydraattisesti, kävelen ja huolehdin unesta. Olen pienen vauvan äiti, ja tällä hetkellä etenkin hyvät unet ovat tärkeät.
Opin, että elektrolyyttien puutos vaikuttaa, joten aloin kiinnittää huomiota natriumin ja kaliumin saantiin. Saatoin sujauttaa kielen alle suolaa ja huomata, että oireeni helpottuivat.
Kaupan hajuvesiosastoa aloin vältellä, koska vahvat tuoksut laukaisevat oireet. Jos nautin lasin alkoholia, kohtaus alkoi tulla. Kodin ulkopuolella pidin huolta tasaisesta verensokerista eväillä. Nyt minulla ei ole ollut migreenikohtauksia enää muutamaan vuoteen.
Vaikka tunnen itselleni sopivia hoitokeinoja, migreenin hallinta on ollut jatkuvaa yritystä ja erehdystä.
Halusin jakaa kokemuksiani Migreeniblogissani, jota aloin pitää korona-aikana. Migreenistä kärsivä voi joutua kokeilemaan lukuisia eri keinoja. Lääkkeet maksavat, ja voimavarat etsiä hoitokeinoja voivat olla sairauden takia jo valmiiksi huonot.
Nyt minusta tuntuu siltä kuin iso taakka olisi pudonnut harteiltani. Elän silti migreenimöykyn kanssa. Odotan pienellä kauhulla, miten vaihdevuodet ja hormonitasapainon muutokset vaikuttavat vointiini.
Samalla haluan muistaa ja muistuttaa muitakin, että hoitokeinoja on paljon. Tuntuu turvalliselta, että voin edelleen kokeilla migreenilääkitystä, jos vointini muuttuu. Vaikka ei tuntuisi siltä, että apua on saatavilla, toivoa on.”
