Viherpiha

Ronjan koti on yli 350 kasvikummajaisen viidakko, jossa kasvit kukitetaan bokashinesteellä ja kilpikirvat häädetään viinalla

Ronjan koti on yli 350 kasvikummajaisen viidakko, jossa kasvit kukitetaan bokashinesteellä ja kilpikirvat häädetään viinalla
Valokuvaaja Ronja Hongon koti Tarttilan kylässä Sääksmäellä on täynnä kiehtovia kasveja, joiden hyvinvointi on hänelle sydämenasia. Kasvien kukoistukseen Ronjalla on kolme hyvää kikkaa: bokashikompostorit, suurennuslasi ja viina.
Julkaistu: 21.10.2022

Valkeakoskella, Sääksmäen perinteisessä Tarttilan kylässä satavuotias hirsitalo kätkee sisäänsä eksoottisten kasvien viidakon. Kirjoittaja-valokuvaaja Ronja Hongolle kasvit ovat elämäntapa ja jatkuvan oppimisen kohde.

Kasviryhmiä on sijoitettu kodissa eri tasoille, ja näkymä on kuin sademetsästä, missä orkideat, peikonlehdet, saniaiset, ilmakasvit ja muut epifyytit eli päällyskasvit kasvavat puiden oksilla. Näyttäviä lehtikaktuksia ja kannukasveja killuu katonrajassa kasvilamppujen tuntumassa, ja kymmeniä erilaisia posliinikukkia kiertää seinillä. Kasvit ovat saaneet suojakseen vanhoja Arabian ja Kupittaan Saven ruukkuja sekä metallisia ja solmittuja vintage-amppeleita.

Tarttilan viidakon kasvien tarkka lukumäärä ei Ronjalla ole tiedossa.

– Lopetin laskemisen 350:n kohdalla, vaikka määrä nyt ei muutenkaan ole minulle harrastuksessa se juttu. Aikaisemmin tuli kyllä hankittua kasveja silkan hullaannuksen vallassa, mutta nykyään ostan ja vaihdan kasveja paljon harkitummin.

Ronja vie osan kasveistaan ulos kesäksi. Takaisin sisälle tuotaessa ne pääsevät suihkuun, tarkkaan syyniin ja karanteeniin mahdollisten tuholaisten varalta. Ronjan sylissä on Adenium obesum variegata.
Sängystä kurkottelevat anopit Dracaena masoniana ja D. trifasciata, purppurajuorut Tradescantia pallida ’Biltmore Bimbo’ ja ’Blue Sue’ sekä tyräkki Euphorbia ingens.
"Aikaisemmin tuli hankittua kasveja hullaannuksen vallassa, mutta nykyään ostan ja vaihdan kasveja paljon harkitummin."
Laipikka Phyllanthus mirabilis laittaa lehtensä suppuun hämärän laskeutuessa.

Ronja on kasvanut pienestä pitäen keskellä vihermaailmaa, jossa hänen on annettu tehdä vapaasti kokeiluja kasvikunnan parissa. Lapsuudesta erityisesti yksi kasvi on jäänyt hänelle lumoavana mieleen. Isoisoäidillä oli valtava peikonlehti, joka pienen taaperon näkökulmasta katsottuna vei huoneesta neljäsosan.

– Mummo odotti aina saapumistani peikonlehden kastelua pantaten, jotta sain ottaa tehtävän hoitaakseni.

Lapsuudessa virinnyt kasviharrastus lähti kunnolla käyntiin, kun Ronja muutti puolisonsa kanssa Tarttilaan vuonna 2005 ja alkoi kunnostaa vanhaa taloa. Hän haaveili suurista ja harvinaisista viherkasveista. Niiden löytäminen oli kuitenkin työn takana, joten Ronja alkoi keskittyä toisilta harrastajilta hankittujen pistokkaiden ja siementen kasvatukseen.

– Pienellä, helposti postitettavalla pätkällä saa osan isosta ja harvinaisemmasta kasvista. Pistokkaita myös mahtuu kotiimme enemmän, Ronja naurahtaa.

Ronjan siemenkokeilu Anthurium papillilaminumin ja tuntemattoman flamingokukkalajin risteytyksellä on nähnyt päivänvalon!
Hohtavankalpeat Euphorbia lactea ’White Ghost’ ja anopinkielet Dracaena trifasciata ’Bantel’s Sensation’ sekä D. kirkii ’Silver Blue’ pitävät runsaasta hajavalosta. Pensaasta kurkkii lyyraviikuna. Pikkuruukussa keskellä on tähtipiispanhattu.
Kirjoköynnösvehkalla Philodendron gloriosum ’Zebra Pink Back’ on komeat lehdet.

Kasvitrendit eivät Ronjaa kiinnosta, vaan hän etsii itseään säväyttäviä, persoonallisia kasveja.

– Minua kiinnostavat epäkaupalliset kummallisuudet, jotka voivat olla hupaisan muotoisia tai erikoisia kasvutavoiltaan.

Yksi veikeällä ulkonäöllään Ronjan hurmannut on sinihärmekaktuksen (Myrtillocactus geometrizans) lajike Fukurokuryuzinboku , joka on saanut kasvin uhkeiden muotojen mukaisen lempinimen ”tissikaktus”.

Erikoinen on myös läheiseltä Silpakan puutarhalta löytynyt muurahaispallo (Myrmecodia beccarii), joka luonnossa Australiassa kasvaa epifyyttinä kaarnamyrttipuiden oksilla yhteiselossa piikkisen vartensa onkaloissa elävien muurahaisten kanssa.

Eniten lajeja Ronjalla on posliinikukkien (Hoya) ja tyräkkien (Euphorbia) suvuista. Etenkin tyräkit ovat poikkeuksellisen monilajinen suku.

– Niissä on ihastuttavan monimuotoisia ja mielenkiintoa kutkuttavia lajeja: kummallisen puun muotoisia ja massiivisia kaktuksenoloisia kasveja sekä pieniä ja hentoja, kuolleilta tikuilta näyttäviä yksilöitä.

"Liikakastelun pelossa melkein kuivatin kaverin kuoliaaksi."

Yhden erikoisemmista tyräkeistään, Euphorbia neokaessnerin, Ronja löysi nimettömänä puutarhamyymälän kasvilajitelmasta. Hän ihastui sen erikoiseen muotoon ja veistoksellisiin kukintoihin, mutta nimi selvisi vasta pitkän googlettamisen jälkeen. Kongon demokraattisessa tasavallassa luonnonvaraisena kasvavan tyräkin hoidon Ronja kertoo opetelleensa tiiviisti kasvia tarkkaillen.

– Liikakastelun pelossa melkein kuivatin kaverin kuoliaaksi, sillä tämä tyräkki on poikkeuksellisen juoppoa sorttia. Lorauttelen nykyään sille vettä kerran viikossa ja lannoitan hyvin miedolla bokashi-suotonesteseoksella erityisesti kukinnan aikaan.

Myrtillocactus geometrizans cv. Fukurokuryuzinboku tunnetaan huonekasvipiireissä myös tissikaktuksena.
Isoposliinikukka Hoya carnosa ’Grey Ghost’ kasvaa hitaasti.
Posliinikukka Hoya praetorii kukkii Ronjalla lähes taukoamatta. Ronja kertoo, että posliinikukkia ei pidä päästää läpikuiviksi, sillä epätasainen kastelu tyrehdyttää kasvun.

Lihansyöjäkasvinsa, kuten yökönlehdet (Pinguicula) ja trooppiset kannukasvit (Nepenthes), Ronja siirtää keittiöön syksyllä, kun on banaanikärpästen aika. Yökönlehdet saalistavat niitä tahmeilla lehdillään, kannukasveissa kärpänen puolestaan putoaa kannussa olevaan nesteeseen, jossa se hajoaa ja imeytyy kasvin ravinnoksi.

Lihasyöjäkasvien ruoanhankintamenetelmät ovat Ronjasta kiehtovia. Kesäksi hän vie ne ulos syömään. Ne eivät hyönteisten lisäksi yleensä muita ravinteita tarvitse, niiden kasvualustatkin ovat täysin lannoittamattomia.

– Sisätiloissa olen Nepentheksien kannuun joskus tipauttanut lannoitekävystä rakeen tai pari. Kyseinen kannu menehtyy sen seurauksena, mutta lannoite tehostaa kasvin ja uusien kannujen kasvua, Ronja kertoo.

Korkeita lämpötiloja arvostava muurahaispallo Myrmecodia beccarii ulkoilee pihapuussa roikkuvassa amppelissaan vain hellekausina.
Maaorkideat säväyttävät pehmeillä ja hohtava­kuvioisilla lehdillään, kukinnot ovat varsin vaatimattomia. Niiden kasvualustan on hyvä olla kosteahko mutta läpäisevä. Lajit nauttivat korkeasta ilmankosteudesta ja sopivatkin mainiosti terraariokasvateiksi.
Piikkinen Aloë marlothii on kotoisin Etelä-Afrikasta, missä se voi kasvaa jopa kuusimetriseksi.

Ronjaa kiehtoo harrastuksessaan haaste saada kasvit viihtymään. Keskeisessä roolissa tässä ovat olleet laadukasta, runsaasti fosforia ja kaliumia sisältävää lannoitetta tuottavat bokashikompostorit, joita Ronjalla on useita siististi sijoitettuna keittiötason alle. Hän antaa niistä saatavaa bokashinestettä kaikille kasveilleen, mutta vaihtelee laimennussuhdetta ja kastelutahtia aina kasvien mukaan.

– Jos toivon kasvien kukkivan, lannoitan lähes pelkästään bokashinesteellä. Esimerkiksi posliinikukille, aavikkoruusuille ja pelargoneille se on aivan ykköstuote ja suoranainen superkukittaja.

Useimmat vehkakasvit saavat bokashinestettä melko harvakseltaan, mutta tehokuurin silloin, kun tähtäimessä on kukinta sekä onnistuneiden pölytyspuuhien jälkeen siemensato.

Toinen olennainen asia viherkasvien hyvinvoinnissa on tuholaisten kurissapitäminen.

– Oikeilla keinoilla ja sinnikkyydellä pahimmistakin tuholaisista pääsee eroon.

Tyräkit ovat yksi Ronjan suosikkikasvisuvuista. Häntä viehättää niiden monimuotoisuus ja karu, joskus kummallinenkin kauneus. Aikoinaan Italiasta Ronjan luokse matkannut Euphorbia lactea ’White Ghost’ on Suomessa yhä melko harvinainen kasvi.
Ronjan silmäterän, flamingokukka Anthurium luxuriansin paksuissa lehdissä on upea tekstuuri ja kiilto.
Upeasti kukkiva Euphorbia neokaessner kasvaa moler-savessa.

Ronja kehottaa aloittamaan tuholaisten torjunnan laittamalla kaikki uudet kasvit, myös jakopalat ja pistokkaat, aluksi karanteeniin. Jos esimerkiksi ripsiäinen on ehtinyt munia lehtiin, sen huomaa yleensä vasta, kun toukat kuorituvat noin kuukauden päästä. Ronjan uudet kasvit joutuvatkin aina vähintään kuukaudeksi eristyksiin muista kasveista.

– Karanteenipaikka löytyy milloin mistäkin, vaikkapa saunan ikkunalta.

Olennaista on myös jatkuvasti tarkkailla kasveja, myös lehtien alapuolilta, jotta tuholaiset huomaa ajoissa.

– Suurennuslasi on hyvä kaveri.

Tarvittaessa ötökkäinen kasvi täytyy eristää ja tarkistaa sen vieruskaverit tuholaisten varalta. Tuholainen täytyy myös tunnistaa, jotta osaa valita sille oikean torjunta-aineen tai -menetelmän. Väärin käytettyinä torjunta-aineet voivat aiheuttaa vastustuskykyisiä tuholaiskantoja, Ronja varoittelee. Hän suosii biologista torjuntaa, kuten petopunkkeja, joita saa kotimaisilta yrityksiltä.

"Yhtäkkiä sain idean, että voisin kokeilla viinaa."

Mehikasveihin, orkideoihin ja kaktuksiin ilmestyviin villakilpikirvoihin hän on löytänyt hyvän torjuntakeinon: viinan. Kaikki alkoi, kun hän oli tilannut herkkiä ja harvinaisia orkideoita ulkomailta ja harmikseen huomannut niissä sitkeiksi tiedettyjä tuholaisia.

– Mietin, miten saisin villakilpikirvat pikaisesti mutta hellävaraisesti hoideltua ilman ärhäköitä torjunta-aineita. Yhtäkkiä sain idean, että voisin kokeilla viinaa.

Siltä istumalta Ronja marssi Alkoon, jossa kertoi myyjälle etsivänsä halvinta mahdollista viinaa orkideoille tuhotakseen kilpikirvoja.

– Myyjät olivat tosi innoissaan ja pyysivät raportoimaan, miten keino tepsi. Viina voitti villakilpikirvat.

Ronjalle on merkityksellistä jakaa hankkimaansa laajaa tietomäärää eteenpäin ja innostaa muitakin viherkasviharrastuksen pariin.

– Toivoisin olevani kanssaharrastaja, jolta voi kysyä neuvoa aina tarvittaessa. Sellaisen olisin aikoinaan halunnut itselleni. Nykyään itsekin kyselen lajiguruilta, sillä opittavaa riittää loputtomiin. Se pitää osaltaan kasvikipinää yllä.

Voit seurata Ronjaa Instagramissa: @plantholism.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN
Kasteluvahdit kaikille kasveillesi! Tilaa omasi Meillä kotona -kaupoista
SISÄLTÖ JATKUU
1 kommentti