Kokkolan Koivuhaassa korkeat männiköt kehystävät omakotialueen katuja. Puut ehkä kielivät karusta ja kuivasta maaperästä, mutta Ritva ja Tauno Finnilän pihamaa loksauttaakin leuat: vain todellinen puutarhasielu saa loihdittua hiekkapohjaiselle maalle, vain 890 neliön tontille, näin vehreän ja harmonisen keitaan.

Mikä valtava määrä aikaa ja hikipisaroita tarvitaan kaiken ylläpitämiseen?

– Enhän minä jaksa täällä koko aikaa kyykkiä, Ritva nauraa.

Hän on suunnitellut pihan ja valinnut kasvit siten, ettei niitä tarvitse jatkuvasti hoitaa. Itseään hän kuvaa leikkisästi minimalistiksi ja jopa steriiliksi tyypiksi puutarhansa suhteen.

– Huolin vain kasveja, jotka kasvavat säntillisesti eivätkä leviä tai rehota. Kuunliljoistakin nypin kukkavarret pois, etteivät ne näyttäisi niin resuisilta.

Ritva on viimein saanut ja ehtinyt rakentaa pihansa juuri omanlaisekseen. Perheen 13 lapsesta viimeinenkin poikanen on lentänyt pesästä.

Vuosikymmenten aikana piha on saanut muuttua rajusti sekä omien mieltymysten että lapsikatraan kasvun myötä. Ennen puutarhassa oli valtavasti istutuksia ja lasten huvituksia aina leikkimökeistä keinuihin. Nyt kun Ritvalla on omaa aikaa yllin kyllin, pihasta on selvästi tullut hänen oma valtakuntansa. Esimerkiksi leikkimökin tilalla seisoo nykyään valoisa kesähuone, jossa Ritva mehustaa puutarhansa marjat.

– Nyt kun voisi vaikka reissata tai mökkeillä, en aina maltakaan lähteä minnekään. Otan vaikka aurinkoa ja makoilen vain omenapuun alla. Välillä toki autan 50 lapsenlapsemme hoidossa, hän hymyilee.

Talon takapihalla on pieni hyötytarha, ja etupihaa koristavat perennaistutukset ja hedelmäpuut. Finnilöiden puutarha on siisti ja jämpti. Nurmiympyrää kehystää suuri, vehreä ja kerroksellinen istutusalue, missä perennat, puut ja havukasvit polveilevat toistensa lomassa kauniisti ja harkitusti. Itse asiassa näyttää siltä, ettei ruohonkorsikaan taivu täällä puutarhurin huomaamatta.

Kun puutarhaa alettiin muokata Ritvan valtakunnaksi, tärkein toive oli saada pihan keskelle selkeä nurmialue. Nurmiympyrä on samettinen, ja kanttaukset ovat veitsenterävät – ihan kirjaimellisesti, sillä säntillinen nainen kanttaa nurmi- ja istutusalueiden reunat vanhalla keittiöpuukolla. Puutarhurin mielestä nurmikko onkin osoittautunut pihan työläimmäksi alueeksi. Jos haluaa nurmestaan tuuhean ja tiheän kuin karhunturkki, se vaatii huoltoa jokaisena vuodenaikana.

– Lannoitus ja ilmastointi on tärkeää. Syksyllä lannoitan nurmikon ja rei’itän sen ilmastointikengillä. Reikiin levitän hienoa hiekkaa. Talvella levitän kalkin jo lumen päälle ja kevään tullen rei’itän nurmen taas. Kesällä puolestaan revin rikkaruohoraudalla aina viholliset pois, Ritva listaa.

– Jos nyt tekisin puutarhaa uudestaan, olisin viisaampi ja jättäisin nurmikon siitä kokonaan pois, hän nauraa.

Finnilöiden pihan istutusalueet on tehty hiekkaiseen maaperään kaivurilla. Montun pohjalle levitettiin maisemointikangas, etteivät hiekka ja multa sekoitu, ja päälle tuotiin 60 sentin multakerros. Vesi holahtaa kuivan maaperän läpi aina nopeasti eikä jää koskaan seisomaan.

Aikoinaan Ritva harrasti pihallaan myös ruusuja ja komeasti kukkivia perennoja. Ruusut tekivät hänestä kuitenkin aivan liikaa juurivesoja. Ainoastaan suvi- ja vuoriruusu ovat jääneet pihaa kaunistamaan, joten kurissa pidettävää on vähemmän. Kukkien sijaan Ritva on nykyään enemmän ihastunut pehmeää, ympärivuotista vihreyttä tuoviin havupensaisiin sekä kauniin lehtimuodon omaaviin perennoihin.

Kuunliljat ovat koko puutarhan punainen lanka. Niiden symmetrisiä lehtikimppuja on siroteltu joka puolelle, ja lajikekirjo on vaikuttava.

– Erilaisia kuunliljoja on täällä ainakin toistakymmentä. Ne ovat hyvin talvenkestäviä, ja koska pihamme on todella suojaisa, ne lähtevät kevään lämmetessä nopeasti kasvamaan.

Lehtiperennojen ystävän tärkein lempikasvi on kuitenkin sormivaleangervo. Kasvissa Ritvaa miellyttävät erityisesti kaunis lehtimuoto ja rehevä kasvutapa. Myös ystävältä saatu tummalehtinen syyskimikki ilahduttaa koko kesän. Se ei yleensä ehdi Kokkolan korkeudella edes kukkia, mutta koska lehdet ovat Ritvalle tärkeimmät, se ei haittaa laisinkaan.

Aina vuorollaan kukkivat esikot, pionit, syreenit ja omena- ja luumupuut sekä oleskelupaikkojen runsaat kesäkukkaistutukset pitävät huolen, että vehreyden keskellä on kuitenkin myös väriläiskiä.

– Puutarhani olisi aivan harvinaisen helppohoitoinen, jos en laittaisi kesäkukkia niin paljon, Ritva tuumaa.

Kuka nyt täysin ilman kukkia voisi olla.