Meidän Talo

Rintamamiestalon romantiikkaa nykytekniikalla terästettynä! Hollolalaisperhe remontoi 50-luvun talosta mukavan ja modernin kotipesän

Rintamamiestalon romantiikkaa nykytekniikalla terästettynä! Hollolalaisperhe remontoi 50-luvun talosta mukavan ja modernin kotipesän
Hollolalaisen perheen rintamiestalo varustettiin nykyaikaisella tekniikalla, jotta energiakustannukset saatiin kuriin. Perheen äiti Mari Havia on harkitseva sisustaja, joka innostuu kierrätyskalusteista ja kotia ympäröivästä luonnosta.

Harmaa rintamamiestalo Hollolassa on ollut Mari ja Jimmy Havian koti reilut neljä vuotta. Edeltävän asukkaan perusteellisesti kunnostama talo ja rauhallinen sijainti hurmasivat pariskunnan. Aluksi ajatuksena oli vain vähän maalata, mutta jo ensimmäisenä talvena Haviat huomasivat sähkölaskujen nousevan pilviin. Myös juomavesi osoittautui kelvottomaksi. 1950-luvulla rakennetussa talossa olikin aiottua enemmän korjailtavaa.

Rintamamiestalo sijaitsee metsän keskellä ylhäisessä yksinäisyydessään. Talo on tilamuotoinen kiinteistö Hollolassa, johon kuuluvat vuonna 1956 rakennettu rintamamiestalo ja 1930-luvulla tehty aittarakennus. Tontti on 5800 neliötä. Talossa asuvat Mari ja Jimmy Havia, Iiris-tytär sekä Lulu-koira.
Taloon tullaan sisään tilavan kuistin kautta, jossa mahtuu säilyttämään rattaita ja ulkovarusteita. Piirongin vasemmalla puolella oli ennen komero, jonka ovi poistettiin. Näin vaatenaulakko on katseilta suojassa kulman takana.

Keskikerroksen avoin pohjaratkaisu ja yhtenäinen tila saavat perinteisen rintamiestalon näyttämään avaralta. Mari antaa siitä kunnian edellisille asukkaille, jotka ovat purkaneet alakerran huoneiden väliseinät, uusineet keittiön ja poistaneet levytetyt pinnat hirsiseinien päältä. Näin tila tuntuu neliöitään suuremmalta.

– Rintamiestaloksi meidän koti on yllättävän avara. Yksi ihanimmista asioista on se, että luonto näkyy joka ikkunasta ja olohuoneen sohvalta näkee jopa neljästä ikkunasta ulos, Mari kertoo.

Sisustusarkkitehtinä työskentelevä Mari maalasi kodin kaikki seinät puhtaan valkoiseksi, mikä raikasti kodin yleisilmettä huomattavasti. Kevyet remonttihommat, kuten maalaukset ja tapetoinnit, hän on tehnyt itse.

– Se on mukavaa vastapainoa koneella suunnittelulle. Siinä näkee käsiensä jäljen heti, Mari pohtii.

Tältä keittiö näytti ennen remonttia.
Ja tältä se näyttää remontin jälkeen. Keittiön ja ruokailutilan välinen seinä purettiin, ja näin saatiin tarvittavat kodinkoneet mahtumaan. Rintamamiestalon matalan ikkunan eteen sijoitettiin laatikostollinen työtaso. Värikkäät seinät ja keittiökaapistot vaihdettiin valkoisiin Ikean kaapistoihin ja puutasoihin.
Keittiön puuhella toimii lämmönlähteenä, ja etenkin talviaikaan siinä valmistetaan ruokaa.

Edellinen omistaja uusi keskikerroksen lautalattian. Puulattia on miellyttävä juuri konttaamaan oppineen Iiriksen ja samojedi Lulun yhteiselle temmellykselle.

Vanhan talon haasteena on saada kaikki nykyajan mukavuudet sopimaan toimivasti. Talossa ei ole kunnon kodinhoitohuonetta, minkä vuoksi pyykit kuivataan ruokailutilassa ja Lulun tassut täytyy mennä pesemään kellarissa sijaitsevaan pesuhuoneeseen. Lapsi- ja koiraperheessä kodinhoitohuoneelle olisi käyttöä. Pyykinpesukone on sijoitettu ”kodinhoitokomeroon”, joka sijaitsee keittiön ja ruokailutilan välissä.

Ruokailutilaan tulee luonnonvaloa kolmesta suunnasta. Auringonkeltaiset pinnatuolit ovat perintöhuonekalut Marin mummolta ja alkuperäisessä värissään. Ruokapöydän somisteeksi Mari hakee lähimaastosta heiniä, oksia ja risuja.
Pönttöuuni hankittiin pienentämään lämmityskustannuksia, mutta myös siksi, että se kuuluu rintamamiestalon henkeen. Remontin yhteydessä poistettujen seinälevyjen alta paljastui rouhea lautaseinä, joka sai ainoastaan valkoisen maalipinnan.
Haviat viihtyvät kotona, ja juuri olohuone on luontonäkymiensä vuoksi perheen lempipaikka. Sohvapöytä löytyi Jimmyn vanhempien mökiltä.

Energiatehokkuutta saatiin nykytekniikalla. Avaran peltomaiseman laidalla sijaitseva talo on kaukana kaupungin melusta ja naapureista, mutta samalla myös kaiken kunnallistekniikan ulkopuolella.

Asetuttuaan asumaan Mari ja Jimmy alkoivat pohtia talotekniikkaan liittyviä ratkaisuja. Edellisen omistajan toimesta talo oli saneerattu täysin vuosina 2011–2014, jolloin uusittiin käyttövesiputket ja asennettiin vesikiertoinen lattialämmitys kellarikerrokseen.

Ensimmäiseksi Haviat selvittivät, kuinka he pystyisivät hyödyntämään aurinkoenergiaa ja päättivät hankkia aurinkopaneelit talon katolle. Näin sähkölaskuja saatiin pienemmiksi. Seuraavaksi hankittiin pönttöuuni, jonka ahkeralla lämmittämisellä sähkönkulutusta saatiin taas pienemmäksi.

Talon suurin ongelma piili kuitenkin käyttövedessä.

– Ostaessamme talon vesi tuli rengaskaivosta ja muuttaessamme vesi oli ihan ruskeaa. Lulukaan ei sitä suostunut juomaan, joten tiesimme, että siinä on jotain vikaa, Mari kertoo.

Kaivosta otettiin näytteet, joista paljastui erinäisiä terveydelle haitallisia bakteereja.

– Päätimme aluksi kunnostaa silloisen rengaskaivon, mutta kunnostuksesta ja suodattimien asennuksesta huolimatta vesi ei täyttänyt talousveden asettamia laatuvaatimuksia, Mari kertoo.

Lopulta Havioiden oli investoitava porakaivoon, joka tehtiin viime vuonna.

Makuuhuone näytti tältä ennen remonttia.
Yläkerrassa sijaitseva vanhempien makuuhuone sai täydellisen uuden ilmeen Sandbergin ruututapetilla, valkoisella maalilla ja harmaalla tehosteseinällä. Ikean sängynpäädyssä on toimivat yöpöytälokerikot.

Perityt ja kunnostetut huonekalut sopivat toisiinsa ja istuvat täydellisesti 1950-luvun talon henkeen. Marin ja Jimmyn kodissa kaikki näyttää kovin harmoniselta.

– Sisustajana en osaa luokitella itseäni mihinkään tiettyyn kategoriaan. Hankin esineitä, joista pidän, Mari pohtii kotinsa ilmettä.

Perheellä on runsaasti kierrätettyjä huonekaluja, ja Mari kertoo olevansa melko harkitseva uusien hankintojen suhteen.

– Saatan vertailla eri vaihtoehtoja niin kauan, että lopulta huomaan, etten tarvitsekaan kyseistä asiaa.

Luonnon keskellä asuva Mari inspiroituu pellolta ja metsästä löytyvistä heinistä ja oksista, joita hän asettelee kauniisti eripuolille kotia.

Alun perin keltainen ruokapöytä on kuulunut Marin mummon siskolle ja elää nyt uutta elämää valkoisena lapsiperheen kodissa. Pyöreä ja mittasuhteiltaan näppärä pöytä sai parikseen Jimmyn vanhemmilta kaksi valkoista tuolia. Toiset kaksi Askon Fanett -pinnatuolia löytyivät Marin vanhempien mökiltä.

Pariskunta kunnostaa ja maalaa mielellään vanhoja huonekaluja.

– Hioin olohuoneen sohvapöydän kannen ja teimme yhdessä Jimmyn kanssa siihen uuden laatikon, koska alkuperäinen oli kadonnut, Mari kertoo.

Ruokailutilan pöydän Mari teki niin ikään yhdessä Jimmyn kanssa pihaladosta löytyneistä lankuista. Vanhan tilan lato on oikea aarreaitta. Siellä on puutavaraa odottamassa uusia ideoita ja toteutuksia varten.

Luonnon keskellä asuva Mari inspiroituu pellolta ja metsästä löytyvistä materiaaleista, kuten heinistä ja oksista, joita hän asettelee kauniisti eripuolille kotia. Perhe viihtyy paljon kotona. Kun Mari haluaa rentoutua, hän laittaa saunan päälle, takkaan tulen ja sytyttää kynttilöitä, vuodenajasta riippumatta.

Iiriksen huoneessa on vierassänky isovanhempien vierailua varten. Mari neuloi harmaan peiton huovista, jotka oli hankittu parin syyshäihin vieraita lämmittämään. Keinuhevonen on kummisedän nimiäislahja Iirikselle. Yläkerran huoneissa on alkuperäiset lautalattiat.
Julkaistu: 17.3.2020
Kommentoi »