Pyöreän peltihuuvan alla kuumenee valtava määrä kiuaskiviä. Niitä on vuolukivestä valmistetussa kiukaassa peräkärryllisen verran. Siksi niitä lämmitetään ja haudutetaan tuntikausia hitaasti ja hartaasti.

Keskipäivällä aloitettu lämmitys takaa Savonlinnan lähellä Hongistossa mökkeileville Reino Yrjänälle ja Pirjo Hangistolle sekä heidän kesävierailleen ensin kipakat ja loppuillasta lempeämmät, savuntuoksuiset löylyt. Kyseessä ei kuitenkaan ole savusauna, vaikka lämmitys kestää tuntikausia ja ennen saunaan menoa on lyötävä häkälöylyt. Erikoinen rakennus ei ole liioin perinteinen jatkuvalämmitteinen sauna.

– Kaikesta saa kai syyttää saunahulluutta. Mökilläni oli jo perinteinen puusauna sekä sähkösauna, mutta halusin vielä jotain erikoista, Reino kertoo Sorsanpesäksi nimetyn kesäpaikan pihassa.

Kiukaan päällä oleva iso huuva näyttelee tärkeää osaa omalaatuisessa, kuusikulmaisessa saunassa. Kun Reino tarttuu monen tunnin lämmityksen jälkeen saunan sisäseinään kiinnitettyyn kampeen ja pyörittää sitä, huuva nousee vaijerilla hitaasti teleskooppiputkea pitkin ylös aina kattoon asti. Kiuaskivet paljastuvat, ja samalla huuvan merkitys muuttuu. Metalliosa toimiikin ylhäällä puukatossa nyt tulikuuman kiukaan paloturvallisuuslevynä.

Reino saa lauteille juttukaverikseen lähistöllä asuvan maanviljelijä Iikka Muhosen, miehen saunaidean takana. Iikka on muun muassa rakennuksen pyöreän muodon keksijä.

Kymmenisen vuotta sitten Iikka kutsui mökkinaapurin kotiinsa saunomaan samanmoiseen saunaerikoisuuteen. Iikan sauna on Reinon saunaa isompi ja kahdeksankulmainen. Tämän harvinaisuuden Reinokin halusi itselleen.

Iikka on luomuviljelijä ja Pelle Peloton, joka harrastaa puutöitä ja nikkarointia. Alun perin hän sai idean kulmikkaaseen saunaan Kanadassa otetusta valokuvasta, jossa oli erikoinen hirsirakennus.

– Näin myös unen, jossa oli ihmisiä kivikasan ympärillä, ja kaikilla oli hirveän hauskaa! Iikka kertoo ja nauraa.

Valokuvassa talon hirret oli aseteltu niin, että niiden sahauspuolet olivat vastakkain. Suomalaisessa hirsirakentamisessa pelkkahirsien eli tasasivuisiksi muotoiltujen hirsien sahauspinnat taas näkyvät. Valokuvassa myös hirsien liitoskohdat rakennuksen kulmissa olivat suomalaisista salvoksista poikkeavat. Iikka kuvaa niitä törmäysliitoksiksi ja koko rakennustapaa lapehirsimenetelmäksi. Menetelmä yksinkertaistaa monikulmaisten, lyhyistä hirsistä tehtyjen rakennusten tekemistä.

– Silloin ei välttämättä tarvitse laittaa puun parhaita oksattomia osia seinähirreksi, vaan ne voi myydä vaikkapa puuseppäteollisuuden raaka-aineeksi. Myös hirren jatkaminen törmäysliitoksella on yksinkertaisen hyvä ja helppo ratkaisu.

Ilkka ei ihmettele, että on saanut paljon arvostelijoita hirsirakentamiselleen. Menetelmää on moitittu muun muassa siitä, että hirren sahauspinta imee vesisateella vettä.

– Hirren kostuminen kuitenkin eliminoidaan pitkillä räystäillä tai tarvittaessa ulkolaudoituksella.

Reino teki naapurinsa ohjeilla oman hirsisaunansa, joka valmistui vuonna 2001. Rakennuspuut kaadettiin Sorsanpesän omasta pihasta, ja kiukaan kivet Reino tilasi lähistön kiviveistämöltä. Kiukaan muurasi ammattimuurari. Vuolukivestä valmistetussa kiukaassa on peltipanta, joka varmistaa sen, että kiuas pysyy kasassa.

Reino löysi Savonlinnasta romuttamolta huuvan, ja teleskooppiputken idealla toimivan hormin on valmistanut ystävä Kimmo Niiranen. Rouheat lauteet ovat haapalankkua. Jokainen kuudesta seinästä on oma elementtinsä, jotka on liitetty yhteen. Hirsien välissä on tiivisteenä luonnonmukaista pellavaa.

Saunaa lämmittäessä sisälle syntyy savua. Se kuitenkin poistuu katon keskellä olevasta reiästä ulos eikä mustuta seiniä. Kun kiukaassa on poltettu kaksi tai kolme pesällistä puita, lopuksi tulipesä jätetään hiillostumaan. Sorsanpesän saunaan mennään aina nöyrin mielin.

– Mielestäni saunassa on aina oltava kynnys, jonka yli astuttaessa pitää kumartua, toteaa isäntä.

Yhdessä miehet kehuvat saunan etuja. Myös Yrjänän saunavieraat ovat ihastelleet ainutlaatuisia, savuntuoksuisia löylyjä.

– Täällä löylyt lähtevät ilmaan kuin atomipommi!

Miehet hikoilevat kovemmassa lämmössä, mutta kun hiillos parin tunnin päästä hiipuu, löylyt ovat leppeämmät. Silloin Pirjo menee mieluiten saunaan ja uimaan. Hän tunnelmoi omassa rauhassaan hämärtyvässä kesäillassa, kun hänen avomiehensä on ripustanut lyhtyjä saunan ikkunoille.

Reinon omalaatuista rakennusta ei enää niin ihmettele, kun silmäilee mökkitonttia tarkemmin. Rannassa seisoo vanha kunnon puhelinkoppi, jossa on vielä jäljellä kolikkopuhelin. Kopin kätköissä on Sorsanpesän vesipumppu.