Avotakka

Uni on levotonta, hikoiluttaa ja puolisokin kuorsaa! Syy voi piillä patjassa – katso ratkaisut yleisiin uniongelmiin


Vuode voi vaikuttaa merkittävästi siihen, miten nukut. Muista, että edes patja ei ole ikuinen! Asiantuntijat vastaavat yleisimpiin nukkumiseen liittyviin ongelmiin hikoilusta kuorsaukseen.
Kuvat Timo Pyykkö

Ongelma: Nukun levottomasti ja aamulla olo on jäykkä ja tukkoinen. Voiko vika olla vuoteessa?

Jos aamulla kehossa on kipuja tai jäykkyyttä, joka vertyy päivän mittaan, voi syy hyvin olla vanhassa tai huonossa patjassa. Kolmella neljästä selkäpotilaasta selkä kipeytyy nimenomaan nukkuessa eikä töissä, kuten voisi kuvitella. Jos selkä tai niska kipeytyy, patja on todennäköisesti liian pehmeä. Ja liian kova, jos lonkka tai olkapää kipeytyy.

Myös yöllinen pyöriskely voi olla hälytysmerkki: huonolla patjalla on hankala nukkua hyvässä asennossa. Samoin aamuiset allergiaoireet, kuten tukkoisuus ja nuha, voivat kieliä tyynyn ja patjan hygienian pettämisestä. Patja ja tyyny on vaihdettava viimeistään silloin, kun nukkuminen muuttuu epämiellyttäväksi tai patja ei palaudu kuopilta. Älä missään nimessä anna vanhalle patjalle ”uutta elämää” mökillä.

Ongelma: Hikoilen yöllä niin, että lakanat kellertyvät. Voiko asialle tehdä jotain?

Yöhikoilu ei läheskään aina liity hormonitoimintaan vaan petiin, joka ei hengitä. Sänky, tyyny, peitto ja huoneilma muodostavat mikroilmaston, joka vaikuttaa unen laatuun ja hyvinvointiin. Makuutilan lämpö kannattaa säätää niinkin viileäksi kuin 16–18 asteeseen. Hikoilevan kannattaa suosia tyynyissä ja vuodevaatteissa luonnonmateriaaleja.

Sänky, tyyny, peitto ja huoneilma muodostavat mikroilmaston, joka vaikuttaa unen laatuun ja hyvinvointiin.

Myös patjan ja sijauspatjan täytyy hengittää: varmista, että niissä on avoin rakenne, kuten hyvä pussijousisto, jossa ilma kiertää ja kosteus haihtuu. Esimerkiksi talalay on lateksia ja luonnonkumia yhdistävä solurakenteeltaan avoin materiaali, joka pysyy miellyttävän viileänä. Peitoissa esimerkiksi tencel on kevyt, hengittävä selluloosapohjainen materiaali, josta kosteus haihtuu tehokkaasti.

Patja ei koskaan saa olla suoraan lattialla eikä muun suljetun levyn päällä, jotta ilma kiertää sen läpi. Muista, että myös sijauspatjan suojuksen täytyy hengittää, ettet herää hikilammikossa.

Ongelma: Puolisoni kuorsaa. Mikä avuksi?

Jokaöinen voimakas kuorsaus voi olla terveysriski: sillä on todettu yhteys sydän- ja aivoinfarkteihin, joten on syytä kertoa asiasta lääkärille. Kylkiasentoon tukeva tyyny voi vähentää kuorsausta, samoin erikoismuotoiltu tyyny, kuten Tempurin Millennium, joka auttaa pitämään hengitystiet hyvin auki. Unirauhaa kaipaavalle sopivat vastamelukorvatulpat tai älykorvanapit, jotka vaimentavat kuorsauksen ja muut häiritsevät äänet.

Älä petaa heti, vaan anna kosteuden haihtua ainakin pari tuntia. (Stailaus Laura Brotherus.)

Pika-apu helposti:

  • Tarkista nukkumisergonomiasi. Pyydä jotakuta katsomaan, että selkäsi ja niskasi ovat suorassa, neutraalissa keskiasennossa, kun makaat sängyssä kyljelläsi. Kyljen alle ei saa jäädä kämmenen mentävää aukkoa. Joskus jo tyynyn vaihto sopivan korkuiseen riittää.
  • Huono nukkumisasento kuuluu yleisimpiin sudenkuoppiin. Selkäranka ei saa olla kierteellä eikä mutkalla. Myös hyvällä patjalla voi maata huonossa asennossa.
  • Jo sijauspatjan vaihto voi auttaa. Hyvä petauspatja lisää pintapehmeyttä ja voi korjata tilannetta olennaisesti ensi hätään– mutta ei yksin riitä, jos patja on ikäloppu.
  • Huolehdi hygieniasta. Valitse sijauspatja, jossa on irrotettava päällinen. Erillinen hengittävä tyynyn- ja patjansuojus pitävät pedin raikkaana ja suojaavat sotkuilta. Pese tyyny 2–4 kertaa, patjansuojus neljästi ja peitto kerran pari vuodessa.
  • Raikas huoneilma on olennaista. Ota iltarutiiniksi pikatuuletus. Muista myös tuulettaa sänkyä säännöllisesti ilman petivaatteita ja raikasta ilmakylvyllä myös tyynyt ja peitot. Imuroi patja lakanoita vaihtaessasi.
  • Viileä makuutila on unen kannalta paras. Sopiva lämpötila on 16–21 astetta.
  • Uni ei tule, jos jalkoja palelee. Liian kova patja voi heikentää alaraajojen pintaverenkiertoa. Ensiapuna auttavat alpakkasukat.
  • Älä petaa heti. Anna kosteuden haihtua aamulla vuoteesta ainakin pari tuntia, niin se säilyy hygieenisenä pidempään.

Lähteet: fysiatrian ylilääkäri Jari Ylinen, Matrin muotoilija Elli Lehnhoff ja fysioterapeutti Jukka Tujunen Tempurilta.

Julkaistu: 28.1.2019