Vene- ja laituripaikka tai kalliolle rakentaminen vaativat usein räjäyttämistä. Kiven sisään voidaan joutua upottamaan saostuskaivoja, kanaaleja ja viemäreitä.

Räjäytystöitä saa tehdä vain panostajan lupakirjalla. Pätevyydet on jaettu luokkiin työn vaativuuden mukaan: on räjäyttäjiä, panostajia ja ylipanostajia. Ylipanostaja saa räjäyttää asumattomalla ja asutulla alueella rajoituksetta.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää luvat, valvoo ja pitää ammattilaisista rekisteriä. Sieltä voi tarkistaa, onko urakoitsijalla luvat kunnossa. Virasto ei tietosuojan takia anna ammattilaisten yhteystietoja.

Räjäyttämistä varten on tehtävä työsuunnitelma ja tutustuttava alueeseen etukäteen, jos asutusta on 200 metrin säteellä.

Työstä täytyy ilmoittaa poliisille. Myös naapurit on syytä pitää ajan tasalla. Urakoitsijan kanssa kannattaa selvittää työn teettäjän ja tekijän vastuut.

Usein vastuu vahingoista jää työn teettäjälle. Panostaja vastaa räjäytyksestä. On hyvä kysyä, onko tekijällä vastuuvakuutus kunnossa.

Isoissa räjäytystöissä voi panoksena olla muutakin kuin naapurisopu, sillä lähikiinteistöt voivat vaurioitua.

Ennen räjäytystä kannattaa tehdä katselmus naapurikiinteistöissä. Näin ennakoidaan vastuut. Jälkeenpäin on hankala todistaa, onko naapurin hormissa oleva halkeama tullut räjäytyksestä vai onko se ollut siinä jo aiemmin.

Perinteinen räjäytystapa on porata kallioon reikä ja laittaa siihen räjähdysainetta. Muitakin tapoja on. Yksittäiseen kiveen voi porata reikiä ja laittaa niihin paisuvaisainetta. Aine laajenee vähitellen kiven sisällä ja halkaisee sen. Kalliota voi myös kiilata käsin tai vettä apuna käyttäen. Tämä sopii seinien reunojen ja kellareiden louhintaan.

Kalusto ja käytettävät räjäytysaineet ja tavat valitaan sen mukaan, missä ja mitä räjäytetään. Jos esimerkiksi räjäytetään talon sokkelin vierustassa olevaa kalliota, on varmistettava, ettei kivijalka vahingoitu.

Työssä on lain mukaan käytettävä asutulla alueella painopeitteitä, jotta kivi- ja maa-aines ei leviä holtittomasti.

Räjäytyksen keskihinta on noin 30 euroa kivikuutiolta.

Jos työ tehdään hankalassa paikassa, esimerkiksi saaressa, hinta nousee. Samoin tarvittava kalusto vaikuttaa kustannuksiin.

Räjähteistä ei synny jätettä. Ne ovat luonnontuotteita ja häviävät savuna ilmaan. Tekijä vastaa mahdollisten räjähtämättömien räjähteiden poistamisesta.

Mökkiläisen on hyvä sopia etukäteen, hoitaako itse räjähdyksestä kertyneen maa-aineksen pois vai tekeekö sen räjäyttäjä. Kiviaineksen voi käyttää omalla maallaan esimerkiksi täytteenä.

Asiantuntijat: Neuvontainsinööri Jouko Lommi Pientalorakentamisen kehittämiskeskuksesta ja ylipanostaja Jukka Salonen.