Ennen kaikki kasvit kuolivat Ullan käsiin – nyt hän valmentaa työkseen muita viherkasvien hoidossa: ”On aivan eri asia, onko hoidettavana gepardi, tanskandoggi vai hamsteri”
Viherkasveihin erikoistuneen puutarhuri Ulla Magnolin kodissa kukoistaa yli 200 kasvia juuri niille sopivissa kasvuoloissa. Nappaa jutun lopusta Ullan vinkit mullattomaan kasvualustaan siirtymiseen.
Saatan näyttää tavalliselta täti-ihmiseltä, mutta oikeasti minulla on sarjamurhaajan menneisyys, italialais-suomalainen Ulla Magnoli täräyttää nauraen heti haastattelun alkuun. Sitten hän kertoo synkästä historiastaan viherkasvien kanssa, kun kasvi toisensa jälkeen heitti henkensä hänen käsissään. Kaikesta huolimatta Ulla hankki aina uusia viherkasveja, sillä ne ovat hänestä tärkeä osa kodin hyvää henkeä.
– Molemmat isoäitini, suomalainen mummi ja italialainen nonna, olivat viherpeukaloita, mutta minulle ei ollut tarttunut minkäänlaista kasviosaamista. Lopulta aloin valita kaupasta kasveja, jotka näyttivät olevan kuolemaisillaan, sillä tiesin niille käyvän joka tapauksessa huonosti hoidossani.
Tätä kaikkea on vaikea uskoa, kun kiertelemme kodissa, jonka ikkunapaikat sekä enin osa pöytätasoista ja kirjahyllystäkin on varattu viherkasveille. Kaikkiaan kasveja on yli 200, toinen toistaan kukoistavampia.
– Kun minulle ja lasteni isälle tuli ero, huomasin, että kasvit alkoivat tuntua yhä tärkeämmiltä. Työskentelin silloin varhaiskasvatuksessa, mutta halusin jotakin muuta. Vaihdoin vähän toisenlaiselle kasvatusalalle eli puutarhuriksi.
Ulla uppoutui täysillä viherkasvimaailmaan. Nykyään hänellä on oma vihersisustuksen yritys Biofilia, joka tarjoaa myös viherpeukalovalmennusta. Tavoitteena on, että yhä useampi saisi iloa ja hyvinvointia viherkasveistaan. Ullan mukaan hänen asiakkaistaan valtaosa on aivan samanlaisia kuin hän itse oli ennen – kasvit kiinnostavat, mutta niitä ei osaa hoitaa.
Aloittelijan yleisin kysymys on, mitkä ovat helppoja huonekasveja. Siihen on Ullasta mahdotonta vastata yksioikoisesti. Hänen mielestään kasvien hoitoa voi hyvin verrata eläinten hoitoon. Jokainen ymmärtää, että on aivan eri asia, onko hoidettavana gepardi, tanskandoggi vai hamsteri.
Kasvit ovat aivan yhtä moninaisia. Niiden menestykseen vaikuttavat kasvupaikan eli kodin olosuhteet sekä kasvihoitajan persoonalliset piirteet, kuten kastelutyyli. Nyrkkisääntö on, että kasvi on helppohoitoinen, jos sen vaatimukset vastaavat mahdollisimman tarkkaan kodin ja kasvinhoitajan ominaisuuksia.
Jos kotona siis jo on kasvi, joka kasvaa porskuttaa, helpolla pääsee, kun hankkii samantapaisia kasveja lisää. Jos haikailee muunkinlaisten kasvien menestyvän, pitää perehtyä niiden kasvupaikkavaatimuksiin ja muokata omia olosuhteita niiden mukaisiksi.
Ulla ottaa esimerkiksi oman kotinsa. Olohuoneen valoisilla eteläikkunoilla on luonnostaan optimiolot 20 posliinikukan kokoelmalle, mutta kirjahyllyssä nököttävä pienikokoinen nukkaraitamatti ’Amagris’ viihtyy tavallista huoneilmaa korkeammassa ilmankosteudessa. Niinpä matti on istutettu rahkasammaleeseen pienisuiseen lasiastiaan, jonka sisälle syntyy sopivan kostea pienilmasto.
Viherkasvitrendi on kestänyt jo vuosia, mutta varsinkin vuonna 2020 alkanut koronaviruspandemia sai ihmiset innostumaan kasveista ennennäkemättömällä tavalla. Vaikka Ulla onkin hyvillään jokaisesta uudesta kasviharrastajasta, buumi poiki myös ikäviä lieveilmiöitä. Näyttävien köynnösvehkalajikkeiden ja muiden hittikasvien hinnat pomppasivat pilviin.
Ullakin hurahti ostamaan valkokirjavan ’Thai Constellation’ -peikonlehden ja maksoi siitä noin 300 euroa. Nyt lajikkeen tähti on jo hieman laskussa ja saman kasvin saisi 30–40 eurolla. Rahanmenoakin enemmän harmittaa, jos ilo uudesta kasvista jää lyhyeksi hoidon hankaluuden vuoksi. Ulla ei tästä syystä edes haaveile maijoista. Hän kertoo liioittelevansa vain hiukan sanoessaan, että ne kaipaavat niin suurta ilmankosteutta, että sitä tavoitellessa taloon tulee kosteusvaurio.
– Minusta viherkasvienkin kanssa pitää miettiä kestävyysnäkökulmaa. En pidä siitä, että niitä käytetään kausikasveina, kun hyvällä huolenpidolla ne voisivat tuottaa iloa vielä vuosikymmeniä.
Internet ja sosiaalinen media ovat Ullan mielestä ihan hyviä paikkoja kasvitiedon kerryttämiseen, kunhan muistaa, etteivät ulkomaiset hoito-ohjeet aina päde Suomeen. Ulla kertoo joskus itsekin haksahtaneensa seuraamaan soveltamatta newyorkilaisen YouTube-gurun viherkasvivinkkejä, kunnes tajusi, että New York sijaitsee Italian Napolin korkeudella. Valon määrä gurun kotona oli aivan eri mitoissa kuin Suomessa.
– Toisaalta meillä ei tarvitse ottaa huomioon esimerkiksi kasteluveden säännöstelyä kasveja valitessa. Italiassa se on arkipäivää, ja viherkasveille säästetään pastan keitinvettä.
Ulla on Instagramissa @vihersisustus.biofilia
Näin vaihdat mullattomaan kasvualustaan
Poista enimmät mullat juurten ympäriltä. Syömäpuikoilla saa hyvin rapsuteltua multaa juurten lomasta.
Sekoita mullaton kasvualusta kevytsorasta, rouheasta kookoskuidusta tai kaarnasta, hienosta kookoskuidusta ja perliitistä. Sekoitussuhteet vaihtelevat kasvin tarpeiden mukaan. Yleensä ainakin puolet on kookoskuitua. Mitä kuivemmasta kasvualustasta kasvi pitää, sitä enemmän kasvualustassa on oltava kevytsoraa ja perliittiä. Kookoskuitu taas imee kosteutta kuin sieni, joten sitä lisätään suhteessa enemmän kosteasta kasvualustasta pitäville lajeille.
