Harvasta puulajista löytyy leppeässä kesätuulessa samanlaista pyöreyttä ja pehmeyttä, voisi sanoa hyväntuulisuutta. Terijoensalava muodostaa luontaisesti ilman leikkausta korkeuttaan leveämmän latvuksen, jonka muoto on kukkakaalimainen. Säännöllinen kasvutapa vaikuttaa melkein muotoon leikatulta.
Terijoensalavalle sopiva kasvupaikka
Terijoensalava on nopeakasvuinen ja sitkeä eikä se vaadi erityisen hyvää kasvupaikkaa. Parhaiten se viihtyy kosteilla rannoilla. Veden äärellä kaartuvat oksat tekevät puulle oikeutta. Ne antavat sille herkkyyttä ja maalauksellisuutta, ja vesi toistaa upeasti terijoensalavan pehmeän pyöreät muodot.
Ravinteikas ja kostea kasvupaikka takaa hyvän kasvun. Puu voi kasvaa kuusitoista metriä leveäksi ja korkeaksi. Huonoimmilla kasvupaikoilla se ränsistyy nopeimmin.
Terijoensalavalle on luonteenomaista muodostaa paljon melkein yhtä pitkiä versoja erityisesti pallomaisen latvuksen ulkovaipalle. Viimeisimmän kasvukauden versot eivät vanhoilla yksilöillä kasva kahtakymmentä senttiä pidemmiksi. Puu vaatii kasvaessaan tilaa, joten sitä ei kannata istuttaa ahtaaseen paikkaan.
Ensimmäisen vuoden versot ovat harmaan oliivinvihreitä ja kiiltäviä sekä ohuita ja lyhyitä. Niitä on paljon ja ne ovat taipuvaisia katkeilemaan. Vanhimmat oksat ovat tumman oliivinvihreitä ja niissä on häivähdys ruskeanpunertavaa. Pajujen tapaan oksat haarautuvat haarajatkoisesti.
Terijoensalava, kestävä pajukasvi
Terijoensalava on hyvin kestävä, eivätkä sen oksat palellu kylminäkään talvina. Sillä ei myöskään esiinny erityisiä kasvitauteja tai tuholaisia.
Terijoensalava kuuluu pajukasveihin. Sen kasvitieteellinen nimi on Salix fragilis ’Bullata’. Salix on pajun latinankielinen nimi. Fragilis tarkoittaa särkyvää ja haurasta, ja se viittaa salavan fragilis-lajinimeen. Salavan oksat irtoavat helposti, mutta eivät varsinaisesti katkeile. ’Bullata’ tarkoittaa rakkomaista, pallomaista ja viittaa terijoensalavan kasvutapaan. Kasvin alkuperä on hieman epäselvä. Myös sen nimeämisessä on ollut eroja. Suomessa sitä on myyty myös muotopajun nimellä.
Terijoensalava on yksi helpoimmin lisättävistä pajuista, sillä oksat juurtuvat hyvin.
Terijoensalava, Salix fragilis ’Bullata’
- latvus pallomainen, tiheähaarainen
- vahva ja lyhytrunkoinen
- silmut pienet ja pyöreähköt
- lehdet kierteisesti, vuorottain
- hedenorkko lyhyt ja huomaamaton
- vanhoissa puissa kaarna paksua ja halkeillutta
- hedeklooni, ei tee siemeniä, lisättävä kasvullisesti
- kukkii toukokuussa
- menestymisvyöhyke I–VI (Länsi-Lapissa tyydyttävästi paikoin VII).
