Viherpiha

Sulje viherkasvi pulloon ja se hoitaa itse itsensä! Pullopuutarha kukoistaa ikkunalla ilman kastelua – harrastaja vinkkaa 5 parasta pullokasvia!

Sulje viherkasvi pulloon ja se hoitaa itse itsensä! Pullopuutarha kukoistaa ikkunalla ilman kastelua – harrastaja vinkkaa 5 parasta pullokasvia!
Tamperelainen Kaija Papu harrastaa pullokasveja. Helpoimmillaan pulloon istutetut huonekasvit tarvitsevat hoidokseen vain auringonvaloa. Kaijan pullopuutarhan suurin kasvipullo on neljä vuotta vanha, eikä sitä ole koskaan kasteltu.
Julkaistu: 6.10.2021

Tamperelaisen Kaija Papun viihtyisässä kodissa tunnelmaa tuovat taide sekä noin 150 huonekasvia. Tarkemmin katsottuna siellä majailee myös useita enemmän tai vähemmän itsenäisiä ekosysteemejä. Ne sijaitsevat kukin omassa lasipullossaan, suurin osa keittiön valoisalla pohjoisikkunalla.

– Mieleeni on jäänyt ystäväni netistä näyttämä kuva iäkkäästä myhäilevästä englantilaisesta miehestä, David Latimerista, joka on kasvattanut samaa kasvia suuressa, suljetussa pullossa jo 1960-luvulta lähtien. Se tuntui uskomattomalta.

Viisi vuotta sitten löysin lapsuudenkodistani Kukkiva Koti -kirjan 1970-luvulta, ja siinä oli ohjeet tälaisten pullokasvien kasvatukseen. Innostuin silloin istuttamaan ensimmäisen oman kasvipulloni.

Kaijan pullopuutarhan suurin, vihertävä kasvipullo on neljä vuotta vanha, eikä sitä ole koskaan kasteltu. Alun perin Kaija istutti sinne yhdeksän kasvia, mutta vain kultaköynnös ja pitsilehti alkoivat viihtyä.

Kaijan rakkaus viherkasveihin oli syttynyt jo muutama vuosi aiemmin. Hän oli juuri tullut takaisin Suomeen isänsä kanssa tekemältään pitkältä purjehdusreissulta Karibialle.

– Olin viettänyt vuoden auringossa ja luonnossa, ja täällä alkoi syksy. Ulkona kaikki tuntui kuolevan. Ajattelin, että minä en kestä, jos en hanki kotiin ympärilleni vihreää.

Ensimmäinen pullokasvi sai pian seurakseen muitakin kasvipulloja, kun Kaija lumoutui pulloon suljettujen kasvien seuraamisesta. Jos pullon suun peittää tiiviillä korkilla, sen sisälle muodostuu oma maailmansa, joka tarvitsee toimiakseen pullon ulkopuolisesta todellisuudesta vain auringonvaloa. Muilta osin kasvipullo on täysin omavarainen.

Kasvien yhteyttämisen eli fotosynteesin ansiosta pulloon kertyy jatkuvasti lisää kosteutta ja happea kasvien käytettäväksi. Suljetussa kierrossa kasvit huolehtivat itse myös lannoituksestaan. Aikaa myöten pullokasvien alimmat lehdet putoavat pois, ja pullon pohjalle maatuessaan ne ravitsevat kasveja.

Sirovuoripalmu viihtyy hyvin vanhassa mehupullossa.

– Pullokasveissa on jotakin maagista. Lasin sisällä tapahtuu koko ajan jotakin. Eräskin pitsi-itulehti kasvoi avonaisessa pullossa niin pitkävartiseksi, että se nousi kurkkimaan sen suusta. Pian kasvi kuitenkin painui takaisin alas ja kasvoi lisää pullon sisällä. Aivan kuin se olisi huomannut, että pullon sisällä on sittenkin viihtyisämpää kuin täällä ulkomaailmassa.

Huonekasveja voi siis kasvattaa myös avonaisissa pulloissa. Kaijan mielestä korkittomat kasvipullot on oikeastaan helpompi saada tasapainoon kuin korkilliset, sillä avonaisista pulloista ylimääräinen kosteus pääsee helposti haihtumaan.

Pullokasvit pärjäävät hyvin harvalla kastelulla.

Avonaisten kasvipullojen hoito on hyvin yksinkertaista. Ne pärjäävät hyvin harvalla kastelulla: pulloon lisätään puolen vuoden välein noin kolme ruokalusikallista vettä tai kolme suihkaisua sumutuspullosta.

Niukka annostelu voi tuntua hurjalta tavallisten huonekasvien hoitajasta, mutta Kaijan kokemusten mukaan liikakosteus on yleisin syy sekä suljettujen että avosuisten pullokasvien huonoon vointiin.

Essi Orpanan valokuvateosten alle asettautunut nukkumattipullo on Kaijan suosikki, sillä kasvi on täyttänyt pullon poikkeuksellisen kauniisti. Sen seurassa kasvaa huopaitulehti, pikkuenkelinsiipi ja kuningasbegonia. Ylhäällä näkyy myös herttalyhdyn rentoja versoja.
Pitsi-itulehti.

Kasvipullojen perustamisvaihe on Kaijan mielestä kärsivällisyyttä vaativaa näpertelyä, mutta sen jälkeen pullopuutarha on hyvin helppohoitoinen.

Valmiiksi istutettu pullokasvi sopii hänestä lahjaksi sellaisellekin ihmiselle, joka on toivoton tavallisten ruukkuun istutettujen huonekasvien kanssa. Tasapainossa oleva, suljetussa pullossa elävä kasvi pärjää itsekseen niin kauan, kunnes siltä loppuu kasvutila.

Tilaa Meillä kotona -uutiskirje!
Saat ihanat kodit, sisustusideat, puutarhavinkit, DIY-ohjeet ja reseptit sähköpostiisi kaksi kertaa viikossa

Pullopuutarhan kasvit – 5 nappivalintaa

Pullokasvit vasemmalta lähtien: pitsilehti (1), pitsi-itulehti (lamppupullossa, 2), pitsilehti ja rönsylilja (3), raitamatti (4), muulinkultakorva ja pitsilehti (5).

1. Pitsilehti Fittonia verschaffeltii

Pitsilehdet ovat Kaijan mielestä täydellisiä pullokasveja, koska ne ovat pienikokoisia, sievälehtisiä ja viihtyvät tasakosteudessa.

2. Pitsi-itulehti Kalanchoë daigremontiana

Pitsi-itulehti lisääntyy lehtiensä reunoihin tekemistään pikkutaimista, jotka putoavat multaan. Tämän ansiosta kasvi tunnetaan myös nimellä ”laskuvarjojääkäri”. Kaija istutti yhden pikkutaimen lamppupulloon.

3. Pitsilehti ja rönsylilja Fittonia verschaffeltii ja Chlorophytum

Pitsilehden kanssa kasvava rönsylilja on hyvin sopeutuvainen huonekasvilaji, joten se menestyy mutkattomasti myös pullossa.

4. Raitamatti Ctenanthe ’Amagris’

Raitamattien lisäksi myös niiden kanssa samaan marantakasvien heimoon kuuluvat nukkumatit ja maijat sopivat Kaijan kokemusten mukaan erinomaisesti pullokasvatukseen.

5. Muulinkultakorva ja pitsilehti Syngonium podophyllum ja Fittonia verschaffeltii

Muulinkultakorvat ovat sopivan kokoisia pullokasveiksi. Kaijan mielestä ne keräävät helposti ötököitä, mutta pullokasvatuksen ansiosta tuholaiset eivät pääse leviämään niistä muihin huonekasveihin.

Kaijan sistustukseen kuuluu pullokasvien lisäksi myös muita viherkasveja, kuten posliinikukkakokoelma ja viherseinä, jossa kasvaa esimerkiksi nukkumattia, kultaköynnöstä, peikonlehteä ja nukkaköynnösvehkaa.
4 kommenttia