Meidän Mökki

Soodapuhallus, hiekkapuhallus ja muut puhallustekniikat purevat likaan, maaliin ja homeeseen – tutustu menetelmiin, joiden avulla pinnat saa vikkelästi puhtaaksi

Soodapuhallus, hiekkapuhallus ja muut puhallustekniikat purevat likaan, maaliin ja homeeseen – tutustu menetelmiin, joiden avulla pinnat saa vikkelästi puhtaaksi
Erilaiset puhallustekniikat tepsivät, kun vanha lika, sitkeä maalikerros tai homepilkut eivät ota lähteäkseen rakennuksen pinnoista. Puhalluksella isokin urakka hoituu muutamassa päivässä. Puhallus raikastaa myös sisätiloja ja poistaa epämiellyttäviä hajuja.
Julkaistu 12.8.2022

Puu- ja hirsimökin pinta saattaa ajan saatossa hilseillä ja siihen voi tulla homepilkkuja, sammalta, likaa ja kosteusläikkiä. Jos pintaa ei vuosien aikana hoideta millään lailla, lika pinttyy. Sammalta on vaikea poistaa käsin varsinkin ulkonurkista ja saumakohdista. Joskus maali voi olla niin vanhaa, ettei se irtoa edes kaapimalla.

Vanha ja lohkeileva maalipinta on hyvä putsata ennen uuden maalikerroksen levittämistä. Maali tarttuu paremmin puhtaaseen ja puhallettuun pintaan ja kestää pidempään.

Puhalluspalveluita tarjoavalle yritykselle kannattaa kertoa tarkasti, millaisesta kohteesta on kyse ja pyytää tarvittaessa ammattilaiset paikan päälle arvioimaan vaadittavan puhalluksen voimakkuuden ja testaamaan pinnan tarvittaessa koepuhalluksella. Näin pintaa ei vaurioiteta vahingossa liian voimakkaalla puhalluksella tai väärällä tekniikalla.

Ero vanhaan on valtava. Puhallus kuorii pois myös kaikki homepilkut.

Yleisimmät puhallustavat

Soodapuhallus

Soodapuhallus voidaan tehdä sekä märkä- että kuivapuhalluksena. Soodakäsittely ei hio eikä hankaa pintaa ja on siksi hellävarainen. Se ei myöskään kuumenna tai vastaavasti kylmennä käsiteltävää pintaa ja sopii monelle erilaiselle materiaalille: puulle, tiilelle, lasille, kivelle, alumiinille, lasikuidulle ja ruostumattomalle teräkselle. Paineilman avulla soodapuhalluslaite ruiskuttaa natriumbikarbonaattikiteitä eli ruokasoodaa puhdistettavalle pinnalle. Kohteeseen osuessaan kiteet räjähtävät, ja tästä syntyvä energia poistaa lian.

Jos soodaan sekoitetaan vettä, homma muuttuu piirun verran sotkuisemmaksi. Märkäpuhalluksena sooda ei pölise, mutta puhalluksen jälkeen aine on pestävä pois vedellä. Rakenteisiin jäänyt sooda voi estää maalien imeytymistä.

Soodapuhallus on vaaraton luonnolle ja eläimille.

Lasimurskapuhallus

Suosituimpia menetelmiä on lasimurskapuhallus. Lasimurskapuhalluksessa käytetään hienon hienoa kierrätyslasista peräisin olevaa murskattua lasia. Amatöörin silmä ei edes tunnista materiaalia lasiksi, niin hienoksi jauhettua aine on. Puhallusjäte näyttää maahan laskeutuneelta ensilumelta tai kukkineen voikukan haituvilta.

Lasimurska on ympäristöystävällinen puhallusmenetelmä, joka sopii esimerkiksi metalli- pinnoille, raudalle, lasikuidulle ja puulle. Kovasta paineesta huolimatta lasimurska kohtelee käsiteltävää pintaa hellävaraisesti. Lasi ei koverra puun pintaa vaan puhdistaa sen tehokkaasti liasta.

Tässäkin menetelmässä puhalluspaineen voimakkuutta voi säätää. Sisätiloihin saattaa riittää pienempi paine. Seinät ja katto freesaantuvat, ja uusi maalipinta on helppo levittää. Lasimurska jättää jälkeensä kidesokerimaista pölyä, jota voi jäädä ikkunakarmien ja lattian rakoihin, ovien päälle ja eri saumakohtiin. Puhalluksen jälkeen pinnat on imuroitava huolellisesti muutaman kerran ja pyyhittävä kostealla.

Hiekkapuhallus

Hiekkapuhallus lienee nimenä puhallustekniikoista tunnetuin, ja moni saattaa yhdistää sen autoihin. Moni autojen tuunaaja on saanut menopelinsä pikkukolhut piiloon ja uuden pinnan hiekkapuhalluksella.

Hiekkaa käytetään erityisesti teräspintoihin, metalliin ja lasikuituun, kun halutaan eroon pinttyneestä liasta, maalista tai ruosteesta. Hiekka kuumentuu iskeytyessään käsiteltävään pintaan.

Tarvittaessa hiekkapuhallusta voi käyttää myös puurakennuksiin, mutta aineen käytössä saa olla tarkkana. Jos hiekkaa käyttää liian voimakkaalla paineella, se saattaa rikkoa puun pintaa niin, että se särkyy lastuiksi ja tikkuuntuu. Hiekkapuhallus sopii esimerkiksi taloon, jossa vanha maali pysyy niin sitkeästi, ettei lasimurskapuhallus pure siihen.

Kuivajääpuhallus

Kuivajääpuhallus (hiilihappojää tai hiilidioksidijää) on tekniikoista uusin. Menetelmässä käytetään kuivajääpellettejä. Tässä metodissa ei käytetä lainkaan vettä, ja se sopii sekä sisä- että ulkotiloihin. Menetelmä poistaa maalia, lakkaa, likaa ja hometta. Kuivajääpuhallus on hellävarainen, eli se ei vaurioita puhdistettavaa pintaa. Työ on hitaampaa kuin esimerkiksi lasimurskapuhallus.

Puhalluksen jälkeen pinnat kannattaa imuroida huolellisesti muutaman kerran ja pyyhkiä kostealla.
Puhaltaja on sonnustautunut suojapukuun, kypärään ja hanskoihin. Hienon hieno lasimurska laskeutuu maahan ja näyttää lumelta tai voikukan haivenilta.

Näin lasimurskapuhallettiin 1970-luvun pyöröhirsimökki

Mökin ulkopinta oli homepilkkuja täynnä, ja hirren nurkissa kasvoi sammal. Vanha pinta hilseili, eikä alkuperäisestä käsittelyaineesta ollut mitään jäljellä. Hirret olivat ehjät, mutta 45 neliön mökki huusi pikaista puuttumista tilanteeseen.

Kerkkoossa, Itä-Uudellamaalla toimivan Suomen hiekkapuhalluksen puhaltajat kävivät katsastamassa mökin kunnon etukäteen. Puhallustekniikaksi valikoitui lasimurskapuhallus sen hellävaraisuuden takia.

Ensimmäisenä päivänä tontille tuotiin puhalluksessa tarvittavat laitteet ja pystytettiin telineet. Seuraavana päivänä isot ruutuikkunat irrotettiin ja loput peitettiin muovilla. Myös tulisija sekä pistorasiat suojattiin.

Ensin mökki puhallettiin ulkoa. Väri vaihtui silmien edessä, ja vanha pinta kuoriutui pois tasaisesti. Ero entiseen oli valtava: tuntui kuin tilalle olisi tuotu uusi mökki.

Sisällä hirsiseinät olivat kellastuneet ja haisi ummehtuneelta. Puhallus tehtiin hellävaraisemmin, koska hirressä ei varsinaisesti ollut ylimääräistä likaa.

Mökin kellastuneet hirsipinnat odottavat puhaltamista puhtaiksi ja vaaleiksi. Samalla sisätilojen ilme raikastuu 2020-luvulle.
Ikkunat suojataan kauttaaltaan muovilla tai irrotetaan ja poistetaan puhalluksen ajaksi.

Puhalluksen jälkeen sisällä tuoksui tuore, neitseellinen puu. Vaikka puhaltajat siivosivat hyvin jälkensä ja imuroivat hirren pinnan, seinät käytiin läpi vielä muutamaan kertaan. Silti lasimurskaa karisi ikkunan ja ovien karmeista viikkokausia. Murskaa ei kuitenkaan tunnistaisi lasiksi, ellei tietäisi: se ei ole lainkaan terävää vaan kuin hienoa hiekkaa.

Uusi käsitelty puun pinta suorastaan imi maalin. Kannattaa siis varautua siihen, että käsittelyn jälkeen maalia uppoaa normaalia runsaammin.

Telineiden pystytys, (sähköjen) puhalluslinjan vetäminen, ikkunoiden irrottaminen, ovien poistaminen saranoilta ja sisätilan pintojen suojaaminen (mm. takan muovittaminen) kesti kahdelta henkilöltä kaikkiaan seitsemän tuntia. Itse mökin ja saunan puhallus kesti yhdeksän tuntia. Pihan ja sisätilan siivous ja ikkunoiden takaisin asennus kesti nelisen tuntia.

Lasimurskaa kului näihin kahteen rakennukseen 550 kiloa.

Jutun lähteenä käytetty Suomen hiekkapuhallusta.

Kommentoi »