Pönttöuuni lempeänä lämmönlähteenä – perinteisen lämmitysmuodon valtti on palamisen korkeassa hyötysuhteessa
Rakenna ja remontoi
Pönttöuuni lempeänä lämmönlähteenä – perinteisen lämmitysmuodon valtti on palamisen korkeassa hyötysuhteessa
Pönttö- eli pystyuuni yleistyi Suomessa 1900-luvun alussa kaakeliuunia halvempana vaihtoehtona. Pönttöuuni lämmittää ja varaa lämpöä tehokkaasti. Perinteinen lämmönlähde on myös nykyään helppo sovittaa sisustukseen, sillä värivaihtoehtoja riittää!
Julkaistu 26.9.2020
Meidän Mökki

Uusien pönttöuunien suosio on kasvanut viime vuosina, ja niitä asennetaan niin vanhoihin kuin uusiin rakennuksiin. Mökille ne sopivat tunnelmallisuutensa ja hyvän lämmönjakokykynsä vuoksi mainiosti. Pönttöuuni eli kotoisasti pönttis ei lisäksi vie paljon lattiapinta-alaa.

Perinteinen pönttö- eli pystyuuni yleistyi Suomessa 1900-luvun alussa kaakeliuunia halvempana vaihtoehtona. Uunin lämmitysteho perustuu palokaasujen kierrättämiseen uunin sisällä. Uunit olivat erittäin yleisiä 1950-luvulle saakka, kunnes niitä alettiin hävittää keskuslämmityksen tultua.

Uusia pönttöuuneja myy Suomessa usea toimija. Hinnat liikkuvat noin 2 500 eurosta 5 000 euroon riippuen lähinnä koosta. Uuniin voi valita monia RAL-värikartan sävyjä ja umpinaisen tai lasisen luukun yhdellä tai kahdella ovella.

Useimmat uudet pönttöuunit myydään yhdessä asennuspalvelun kanssa. Ennen muurausta asukkaan tehtävänä on selvityttää nuohoojalla hormien kunto. Pönttöuuni painaa noin 1 500 kiloa, joten lattian ja perustusten pitää todella olla kunnossa. Sen asukas selvittää itse ja teettää tarvittavat toimenpiteet.

Vaikka puiden polttaminen ei välttämättä ole ekoteko, polttaa nykyaikainen uuni puhtaasti. Kun polttaa hyvälaatuisia klapeja, tuottaa vähemmän päästöjä ja likaa vähemmän myös uunia.

Hyötysuhde lähes 90 prosenttia

VTT:n tutkimuksessa pönttöuunin keskimääräisen pintalämpötilan ja ympäröivän tilan erotuksen jäähtymisaika korkeimmasta lämpötilasta 50 %:n lämpötilaan oli 8,4 tuntia, mikä ylitti standardin minimivaatimuksen yli kaksinkertaisesti. Vielä yli 20 tunnin kuluttua erotus oli 25 % suurimmasta arvosta.

Hyötysuhteeksi mitattiin 86 %, joka ylittää standardin minimivaatimuksen 24 prosentilla. Esimerkiksi Tiileri mainostaa Aino-uunissaan olevan on pönttöuunimarkkinoiden paras hyötysuhde 91 %. Samaisen uunin lämmöntuotto on 33 kWh. Hyvässä tulisijassa on korkea kokonaishyötysuhde ja mahdollisimman suuri lämmöntuotto (kWh).

Asukkaan kokemuksia pönttöuunista

”Monet vieraat iskevät ensimmäisenä silmänsä valkoiseen pönttöuuniimme. Harva arvaa, että se on vain pari vuotta vanha eikä ollenkaan samoja ikiä kuin yli 80-vuotias talomme. Nuoresta iästä kielii vain suuri lasinen luukku, jota vanhoissa uuneissa ei yleensä ole. Sen läpi voi ihailla tulen loimotusta.

Ostimme uunimme nyt jo toimintansa lopettaneelta virolaiselta Pohjolan uunit -merkiltä, jonka siro ja hyvin perinteinen malli miellytti meitä eniten. Suurin osa pönttöuunin komponenteista oli kuitenkin suomalaisia. Pöntön muurasi tehokkaasti ja tarkasti kokenut ja mukava virolainen muurari apulaisensa kanssa. Työ oli valmis viikonlopussa.

Meillä vanhasta talosta löytyi peräti kahdeksan savuhormia ja yhtä monta ilmahormia. Niistä nuohoojan kanssa valitsimme sopivan, joka oli ennestään liitetty pieneen Jotulin valurautakamiinaan. Tämän lämmitysarvo oli lähes nolla, joten söpö pikkukamiina jouti koristekäyttöön kynttilöiden polttopaikaksi.

Meillä pönttöuuni tuli vanhan tulisijan paikalle, joten lattian kantavuus ei ollut ongelma. Muurari aloitti uunin asennuksen valamalla kaksi kakkua, joista toinen tuli tulipesän päälle ja toinen lopuksi uunin päälle. Seuraavaksi hän leikkasi reunaan tulevat tiilet muotoonsa. Sitten alkoi itse muuraaminen tulitiilillä. Peltikuori oli neljässä osassa. Se laitettiin sitä mukaa paikalleen, kun muuraus eteni. Lopuksi valettu kakku ja hattu asennettiin paikalleen ja palovilla vielä kakun alle.

Vaikka mieli teki, uuniin ei saanut heti laittaa tulia vaan piti tyytyä kynttilöiden polttamiseen parin viikon ajan. Sen jälkeen sai polttaa varovasti pieniä tulia, kunnes uuni oli täysin kuiva.

Parin vuoden kokemuksen jälkeen voi sanoa, että pönttiksemme on palvellut hyvin. Se luovuttaa lämpöä hämmästyttävän hyvin. Uunimme lämmöntuotto on noin 35 kilowattituntia ja hyötysuhde peräti noin 90 prosenttia. Parhaiten uuni ehkä soveltuukin melko isoihin, avariin tiloihin, joissa ilma pääsee liikkumaan vapaasti.

Sähkölämmitteisessä talossa pönttöuunin tulo on vaikuttanut paljon lämmityskustannuksiin. Leutona talvena pärjäsimme pitkälle pelkällä ilmalämpöpumpulla ja pönttöuunin tuottamalla lämmöllä."

Lähteenä on käytetty VTT Tutkimusselostusta nro VTT-S-01491-11.

Kommentoi »