Ostoskori

Ostoskorissasi ei ole tuotteita.

Jatka ostoksia
Suosittelemme
Hyvä hurahdus

Poliisi-Juhalla on 230 bonsaipuuta: ”Nykyään nukunkin paremmin ja mietin, onko se bonsaiden ansiota”

Turkulainen Juha Alhonen, 59, löysi bonsaipuista itselleen täydellisen harrastuksen. Kasvien hoitoon menee kymmenisen tuntia viikossa. ”Kierrän ne läpi päivittäin. Se on kuin kävisi tervehtimässä ystäviä”, Juha sanoo.

7.11.2025

”Bonsaipuut ovat opettaneet minulle, että keskeneräinenkin voi olla kaunista. Se on ollut hämmentävä kokemus, sillä olen ihminen, joka haluaa saada nopeasti valmista.

Olen rauhaton sielu. En malta istua ruokapöydässä siihen asti, että vaimo on syönyt loppuun, vaan olen jo korjailemassa astioita. Kärsimättömyyteni vuoksi en ole parhaimmillani liikenneruuhkissa ja pitkissä kassajonoissa. Minulla on myös paha tapa aikatauluttaa päiväni kiireisiksi. Bonsaiden kanssa saan kuitenkin heittää aikataulut romukoppaan.

Juha on kerännyt lempipuunsa eli mäntybonsait puutarhan keskeisimmälle paikalle. Mäntyä on helppo työstää ja taivuttaa, mutta se haastaa Juhan kärsivällisyyttä hidaskasvuisuudellaan.

Pieni männyn taimi alkaa näyttää bonsailta viidessä vuodessa ja on silloinkin vielä raakile. Vasta 20 vuoden näpräämisen ja muotoilun jälkeen se näyttää bonsailta.

Kasvit ovat opettaneet, että hitauskin voi olla mukavaa. Uppoudun pohdiskelemaan, poistanko oksan vai taivuttaisinko sitä johonkin suuntaan. Olen saattanut aloittaa tekemään Moyogi-tyylistä bonsaita, joka jäljittelee luonnossa kasvavaa puuta. Vuoden päästä saatan muuttaa mieltäni ja alan muokata puuta Bunjingiksi, jossa on kiertyvä runko ja vähän oksia.

Jälkikäteen hämmästyn rauhan tunnetta, jonka bonsaiden parissa puuhastelu saa aikaan. Sitä voisi kai verrata meditaatioon.

”Uuteen intoon vaikutti sekin, että eläkepäiväni poliisin työstä lähestyvät. Halusin, että minulla on niiden varalle mielekästä tekemistä.”

Olin jo alakouluikäisenä kiinnostunut kasveista, ja huoneeni oli kuin viidakko. Ostelin kukkakaupoista peikonlehtiä, siroliuska-aralioita, anopinhampaita ja saintpaulioita. Olisin opiskellut hortonomiksi, mutta minulla on siitepölyallergia.

Viitisentoista vuotta sitten luin japanilaista puutarhakirjaa. Kuvista huokui rauha ja harmonia. Kaikki oli tarkkaan harkittua, mikä miellytti silmääni. Halusin pihaamme samaa tyyliä. Siten bonsait tulivat kuvioihin.

Hankin männyn taimia, mutta en opiskellut, miten niitä hoidetaan. Kiinnostukseni lopahti aika nopeasti, kun tajusin, miten hitaasta touhusta on kyse. Olin vielä nuori ja malttamaton.

Pari vuotta sitten päätin aloittaa uudelleen. Toimin päinvastoin: imin Youtubesta kaiken tiedon hoitamisesta. Hankin vain pari puuta ja etenin rauhallisesti. Uuteen intoon vaikutti sekin, että eläkepäiväni poliisin työstä lähestyvät. Halusin, että minulla on niiden varalle mielekästä tekemistä.

Osa Juhan puista talvehtii autotallissa kasvilampun alla, osa avokompostissa peitettynä tai routaeristetyssä laatikossa. Kesällä näyttävimmät pääsevät esille, ja raakileet Juha kätkee varaston taakse. Kuvassa neidonmänty ‘Pinus Parviflora Glauca’.
Juha Alhonen on kasvattanut ihmeköynnöksestä bonsain. ”Se on mielestäni yksi upeimmista kukkivista bonsaista.”
”Parissa vuodessa bonsaiden määrä on ryöpsähtänyt 230:een. Kierrän ne läpi päivittäin. Se on kuin kävisi tervehtimässä ystäviä.”

Parissa vuodessa bonsaiden määrä on ryöpsähtänyt 230:een. Kierrän ne läpi päivittäin. Se on kuin kävisi tervehtimässä ystäviä. Niiden kanssa menee helposti kymmenisen tuntia viikossa. Tutkin, ettei niissä ole tuholaisia, lannoitan ja teen muotoilua.

Etenkin kesällä kastelu on oma projektinsa. Viikonloppureissun ajaksi nakitin kastelun aikuiselle tyttärelleni. Hän kauhisteli, että hommaanhan menee koko päivä, vaikka pyysin kastelemaan vain janoisimmat.

Sen verran malttamaton olen, että kaikkia bonsaita en kasvata alusta asti. Olen hankkinut esimerkiksi neidonmäntyjä ja japaninvaahteroita, jotka ovat käytännössä valmiita ja kaipaavat vain työstämistä, että pysyvät mallissaan. Niistä on iloa heti.

Ennen bonsaiharrastusta Juha Alhonen prässäsi kukista ja kasveista tauluja. Nyt bonsait vievät kuitenkin miltei kaiken vapaa-ajan. Kuvassa hitaasti mutta varmasti kasvava japaninvaahtera ‘Acer Shishigashira’.

Viime aikoina olen viehättynyt myös kukkivista bonsaista, kuten helmiorapihlajasta ja sinisateesta. Ne kukkivat vain pari viikkoa alkukesästä, joten silloin nautin kauneudesta kaikin siemauksin. Tuon aina yhden kukkivan bonsain vuorollaan sekä etu- että takapihan puutarhapöydille, jotta ne ovat paremmin nähtävillä.

Pihalla puuhastelu on omanlaistaan mielenterveystyötä. Oloni on kasvien parissa seesteinen. Nykyään nukunkin paremmin, ja olen miettinyt, olisiko se bonsaiden ansiota.”

Juhan vinkit bonsaialoittelijalle

  1. ”Hanki riittävästi tietoa, ettei innostus tyssää ensimmäiseen vastoinkäymiseen. Googlaa netistä artikkeleita. Youtubessa on myös paljon tietoa.”
  2. ”Taimista kannattaa suosia tuijaa ja lehtikuusta, jotka kestävät parhaiten käsittelyä. Pieniä mäntyjä voi kaivaa maasta metsänomistajan luvalla. Saksalaisissa verkkokaupoissa on hyvin tarjolla kohtuuhintaisia kasveja ja tarvikkeita.”
  3. ”Tarvitse pihdit oksien katkomiseen, oksavahaa tai haavansuojaa haavakohtiin sekä alumiinilankaa oksien ja rungon muotoiluun. Tietenkin myös ruukkuja sekä huokoista maa-ainesta, kuten savirouhetta. Ole kärsivällinen ja muista, että hiljaa hyvä tulee.”
Kommentit
Ei kommentteja vielä
Katso myös nämä
Uusimmat
Tilaa uutiskirje tästä

Parhaat poiminnat suoraan sähköpostiisi.

terve
KäyttöehdotTietosuojaselosteEvästekäytännöt