Meidän Talo

Jenni ja Jani tuplasivat vanhan pohjalaistalon asuinneliöt kolmen vuoden jättiremontissa – ”Tuntuu hienolta olla osa tämän talon historiaa”

Jenni ja Jani tuplasivat vanhan pohjalaistalon asuinneliöt kolmen vuoden jättiremontissa – ”Tuntuu hienolta olla osa tämän talon historiaa”
Jenni ja Jani Erkkilä remontoivat pohjalaisella sisulla vanhan maalaistalon, jonka historia ulottuu 1800-luvulle. Vuosien jättiurakka aiheutti ajoittain haasteita suurperheen arkeen. Perhe asui talossa ensimmäisen vuoden ilman sähköliettä, ja välillä myös sisävessa ja pesutilat olivat pois käytöstä.
Julkaistu: 26.3.2021

Perinteisen lakeusmaiseman keskeltä kohoaa ylväs punainen pohjalaistalo. Huiman harjakorkeuden alla on tehty valtava remontti, joka lähti liikkeelle seinäjokelaisten Jenni ja Jani Erkkilän elokuisesta sunnuntaiajelusta vuonna 2016.

Uudehkossa omakotitalossa taajama-alueella asunut pariskunta ei ollut muuttoaikeissa – ainakaan ennen päivää, jolloin ystävät kehottivat mennä katsomaan Jennylän tilaa Kitinojalla. Jenni oli tosin haaveillut pohjalaistalosta, mutta asiasta ei oltu keskusteltu, sillä Jani ei ollut innostunut asiasta lainkaan.

Jenni ja Jani Erkkilä iloitsevat viime kesänä asennetuista ryhdikkäistä portaista.

Mieli kuitenkin muuttui, kun Erkkilöiden auto kaartoi vanhaan pihapiiriin. Talon poikkeuksellinen malli ihastutti molempia. Pohjalaistalot ovat perinteisesti harjakorkeudeltaan huimia, mutta Jennylä on kanssasisariaankin mahtavampi: rakennuksen harjakorkeus nousee jopa yhdeksään metriin saakka. Tavallisesti se on kuusi metriä.

– Ihastuimme valtavaan huonekorkeuteen ja kauniisiin parioviin. Heti ensimmäisen kerran tänne tullessamme tiesimme tulleemme kotiin, Jenni muistelee yllätyksenä syntynyttä talokauppaa.

34-neliöinen keittiö kylpee valossa, joka pääsee kulkemaan tilaan vapaasti keittiön ja kuistin suurista ikkunoista. Tapetti on Duron Hudiksvalls Teater.
Vanhasta kettiöstä on jäljellä enää leivinuuni ja lattia, jonka maa­lausta on jo suunniteltu.
Saareke on uusitun keittiön keski­piste, ja sen äärellä nautitaan usein aamiaista. Vanhat pari­ovet ja leivinuuni muistuttavat Jennylän historiasta. Keittiö on Ikean.

Jennylän tila on ollut olemassa jo 1800-luvulla. Pihapiirissä siitä muistuttaa enää vanha aitta. Alku­peräisen päärakennuksen tilalle nousi uusi talo vuonna 1928. Sen rakentaja Heikki oli syntynyt tilan vanhassa päärakennuksessa. Hän oli työnsä vuoksi matkustellut paljon, ja talo on kuuleman mukaan saanut vaikutteita miehen reissuilta. Pohja on malliltaan lähes neliön muotoinen ja korkeutta on tavallista enemmän.

Tarina kertoo miehen halunneen ylimääräiset lappeet kattorakenteeseen, mutta siihen talon silloinen emäntä Maria oli laittanut rajan.

– Tila sen sijaan on nimetty Jennyläksi sen pitkäaikaisimman emännän mukaan. Amerikassa syntynyt Jenny avioitui Heikin ja Marian pojan kanssa, Jani selventää.

Perhe kokoontuu päivittäin syömään ja puuhastelemaan ruoka­salin kolme metriä pitkän pöydän ääreen. Ensimmäistä luokkaa käyvä Oliver lukee lukuläksyjä ­äidille.
Jennylän saliin valittiin näyttävä ruotsalainen 1800-luvun tapetti. Hirsiseinä on käsitelty pesun jälkeen Uulan öljykuullolla. Talon vanha emäntä kasvatti nykyisessä ruokasalissa aikanaan tipuja.
MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN

Tee tyyli! Osta nämä tuotteet Meillä kotona -kaupoista

SISÄLTÖ JATKUU

Jenni ja Jani aloittivat Jennylässä remontin, sillä pesutilat ja keittiö vaativat päivitystä. Myös lämpimiä neliöitä tarvittiin lisää perheen koon vuoksi.

Ennen Erkkilöiden muutostöitä talossa oli 120 neliötä. Lämpimiä tiloja oli neljän huoneen verran: kaksi tupaa ja kaksi kammaria. Sen lisäksi alakerrassa oli kuisti. Yläkerrassa oli vain kesähuone ja kylmä vintti. Kun kuisti ja yläkerta muutettiin remontissa lämpimäksi asuintilaksi, neliöt tuplaantuivat 240:een.

Talo on opettanut meille kärsivällisyyttä ja keskeneräisyyden sietämistä.

Korjausurakka on ollut valtava, ja matkaan on tarvittu vahvaa pohjalaista tahtoa. Jenni ja Jani ovat tehneet kaiken mahdollisen purkutyön itse. Apuna kunnostuksessa on ollut taitava perinnekirvesmies, joka on esimerkiksi rakentanut ja kunnostanut kantavia rakenteita sekä piiluttanut näkyviin jääneitä hirsiä.

Projekti on tarvinnut myös asiantuntijan työvaiheiden oikeaoppiseen toteuttamiseen ja rakenteiden suunnitteluun. Erkkilöiden onneksi pohjalaistalojen kunnostukseen perehtyneet ammattilaiset asuvat naapurissa.

– Hirsikorjauksia on tehty läpi talon. Yläpohja on tehty kokonaan uudelleen. Talon korkeus mahdollisti eristeille hyvin tilaa ja takaa riittävän tuuletuksen, Jani kertoo.

Jennylässä on ollut alun perin seitsemän tulipesää, joista käytössä on vielä viisi. Taloa lämmitettiin ensimmäiset 92 vuotta vain puilla.
Alakerran kammarista on käynti kylpyhuoneeseen ja sen läpi työhuoneeseen. Kylpyhuone on sisustettu osaksi asuintiloja.
Kylpyhuoneen hirsiseinä piilutettiin ja käsiteltiin vahalla. Allaskaappi on vanha pesukomuutti, joka maalattiin kultamaalilla. Peili on löytö antiikkiliikkeestä.

Talosta oli onneksi pidetty huolta ennen sen uusia asukkaita. Ikkunat oli vaihdettu ja talo kengitetty uudelleen. Myös tulipesät oli kunnostettu. 1990-luvulla paikallinen Lions Club oli rakentanut hyväntekeväisyystyönä sisävessan, pesu­tilat ja saunan. Silloin keittiöön tuotiin myös vesi ja rakennettiin viemäröinti.

Rakennusta on lämmitetty sen ensimmäiset 92 vuotta vain puilla, mutta vuosi sitten Erkkilät asensivat kotiinsa maalämmön.

Jenni ja Jani ovat yrittäneet säilyttää omassa remontissaan talon hengen.

– Käytimme mahdollisuuksien mukaan jo olemassa olevia rakennustarvikkeita ja luonnon­mukaisia materiaaleja, Jani kertoo.

– Yläkertaan johtavat portaat on rakennettu esimerkiksi vanhasta viljalaarista ja kylpyhuoneen tasot lattialankuista, Jenni täsmentää.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN

Luo tunnelmaa tapeteilla! Osta tuotteet Meillä kotona -kaupoista

SISÄLTÖ JATKUU

Yläkerran oleskelu­tilan vanha lipasto toistaa huonetta hallitsevan takan sävyä. Tapetti on Duron Hudiksvalls Teater.

Kolme vuotta kestänyt projekti aloitettiin heinäkuussa 2017 keittiöremontilla. Vanhat kaapistot ja kodinkoneet olivat jo aikansa eläneet ja säilytystilaakin kaivattiin lisää. Lattiat avattiin, eristeet vaihdettiin, seinät levytettiin ja hirret tilkittiin.

Remontin keskellä asuminen aiheutti suurperheen arjessa ajoittain haasteita, vaikka viidestä lapsesta jo kaksi vanhinta asuikin omillaan. Ensimmäinen vuosi talossa elettiin ilman toimivaa sähköliettä ja astianpesukonetta. Kesällä 2019 perhe selvisi viisi viikkoa ilman sisävessaa ja seitsemän viikkoa ilman pesutiloja.

– Lapset ottivat ajan ilman pesutiloja iloisena kesäseikkailuna, ja ulkosuihkut jäivät mukavaksi muistoksi perheellemme. Pihalla oli telttasauna, jossa löylyä heitettiin useamman kerran viikossa, Jenni muistelee aikaa.

Yläkerran lattian rakentamisessa oli suurempi työ kuin olimme kuvitelleet.
Yläkerran kesähuone ennen remonttia.
Vanha kesähuone purettiin ja liitettiin osaksi oleskeluhuonetta. Vuonna 1933 muurattu takka kunnostettiin. Se sai pintaansa uuden kerroksen alku­peräistä vaaleanpunaista väriä.

Kun alakerta oli asuttavassa kunnossa, remontti jatkui yläkerrassa. Entisen kesähuoneen ja vintin tilalle rakennettiin perheen kolmelle kotona asuvalle pojalle omat huoneet sekä oleskelutila, jota koristaa alkuperäinen vaaleanpunainen takka.

Jennin ja Janin toiveena oli saada yläkertaan yhtenäinen puulattia. Upeat isot lattialankut tuotiin Kauhajoelta. Ikää lankuilla on 160 vuotta ja pituutta seitsemän metriä. Kuljetus vaati kuorma-auton, ja lattian paikalleen asennus kuukauden työtunnit. Kaikki lankut on muotoiltu toisiinsa sopiviksi.

Jos lattiaprojekti oli jo itsessään työläs, sitä hankaloitti entisestään riittävän isojen konetaottujen naulojen saatavuus. Niitä ei meinannut löytyä mistään. Lankut olivat 60–70 millimetriä paksuja, ja niiden kiinnitykseen oli saatava sopivat naulat.

– Viimein onnistuimme hankkimaan netin kautta laatikollisen Ruotsin armeijan ylijäämänauloja, Jani kertoo.

Toista kertaa näin suureen urakkaan rakentajat eivät enää lähtisi.

– Lattian rakentamisessa oli monta kertaa suurempi työ kuin olimme osanneet kuvitella. Onneksi työ kannatti, Jenni huokaa.

Päärakennuksen kuisti purettiin remontissa rungolle asti, ja uusi kivijalka rakennettiin vanhoista porakivistä. Samassa yhteydessä ulko-oven sijaintia muutettiin. Nyt se avautuu omalle sisä­pihalle. Aikaisemmin kulkusuunta oli suoraan tielle.
Jennylän tilan hirsirakenteinen päärakennus on rakennettu vuonna 1928. Pihapiirissä on myös talousrakennus ja aitta.
Jennylän okran värinen uusi ulko-ovi on Jeld-Wenin mallistosta.

Pohjalaista sisua tarvittiin myös ulkoremontissa, sillä salaojaremontti osoittautui työlääksi. Talo seisoo ryhdikkäästi kallion päällä, mutta salaojitus ja kapillaarikatko oli haastavaa saada kallion vuoksi toimimaan.

– Salaojituksen vuoksi talon ympäriltä jouduttiin räjäyttämään kalliota useita kertoja. Putkien kaivaminen hiekkamaahan olisi ollut lasten leikkiä, Jenni naurahtaa.

Suurimmat remontit ovat nyt takanapäin, mutta pariskunta haaveilee jo pihan ja aitan kunnostamisesta. Kattoremontin suunnittelukin on aloitettu. Vaikka viimeisten vuosien aikana Jenni ja Jani ovat ahertaneet remontin parissa välillä pitkiä päiviä, he eivät ole halunneet kiirehtiä.

– Talo on opettanut meille kärsivällisyyttä ja kesken­eräisyyden sietämistä. Meistä on hienoa, että voimme olla osa nyt tämän talon historiaa, Jenni ja Jani toteavat yhteen ääneen.

Jennin ja Janin talossa on yhteensä 240 neliötä: keittiö, neljä makuuhuonetta, työhuone, olohuone, ruokasali, vessa, kylpyhuone ja kuisti.

Jenni Erkkilä taltioi Jennylän remonttia Instagram-tilillään @sukkamielen_kotona.

Muokattu 2.8.2021 klo 12.20: Korjattu toisen asukkaan väärin kirjoitettu nimi.

3 kommenttia