Kotivinkki

Kravatteja ja Kekkosen muotokuva! Tarmo nyplää pitsistä vaikka mitä – ”Tekniikoita opetellessa menee varmasti vielä parikymmentä vuotta”

Kravatteja ja Kekkosen muotokuva! Tarmo nyplää pitsistä vaikka mitä – ”Tekniikoita opetellessa menee varmasti vielä parikymmentä vuotta”
Moderni Pitsinnypläys -kirjan kirjoittanut Tarmo Thorström, 36, ei innostu pitsiliinoista, vaan nyplää kravatteja, muotokuvia ja riippumattoja. Vaikka harrastus on herättänyt ihmetystäkin, nypläys on perinteisesti ollut myös miesten puuhaa.

"Oudoin tilanne, johon pitsinnypläys on minut vienyt, on se, kun liftasin Ruotsin maaseudulla nypläystarvikkeet rinkassani ja päädyin nukkumaan taivasalla. Oli kesä 2006, ja olin matkalla pitsitapahtumaan Vadstenaan. Minut oli kutsuttu sinne, koska edustin nyplääjien joukossa ikä- ja sukupuolivähemmistöä.

Työ kiinnitetään pienillä nuppineuloilla nypläystyynyyn sitä mukaa kun se etenee. ”Kun osaa nypläyksen perustekniikat, uusia malleja voi kehittää loputtomiin”, Tarmo Thorström sanoo.
Nypylöiden määrä on suhteessa työn suuruuteen. Korun voi nyplätä vaikka kuudella parilla nypylöitä, suuressa pitsiliinassa niitä saattaa olla toistasataa. Silloin nypylät asetetaan useampaan kerrokseen ja kiinnitetään klipseillä, etteivät ne sekoitu.

Välillä saan kuulla harrastuksestani. Kerran matkamessuilla nyplätessäni Rauman osastolla joku sanoi, että nypläys on akkainhommaa. Perinteisesti myös miehet, erityisesti Raumalla, ovat kyllä nyplänneet, ja nypläävät yhä. Yhtenä kesänä ollessani kesätöissä Olkiluodon ydinvoimalassa reaktorirakennuksen hississä kävi ilmi, että neljästä hississä olevasta miehestä kolme harrastaa nypläystä.

En halunnut tehdä röyhelöitä, joten aloin tehdä kravatteja.
”Tein mallitilkun, jonka kuviota hyödynsin potrettien tekemiseen. Peruskuviota voi muutella langan tiheydellä, jolloin saadaan tummempia kohtia kuvioon.”
Harmaan kravatin lehtikuvion Tarmo nypläsi improvisoiden sitä mukaa kun työ eteni.
En suunnitellut ryhtyväni pitsinnyplääjäksi, vaan nypläys löysi minut.
Nypläys on halpa ja ekologinen harrastus. ”Yksi lankarulla kestää kauan”, Tarmo sanoo. Lisäksi tarvitaan nypläystyyny, nypylät ja nuppineuloja. Pitsinnypläyksen perusteita voi opetella raumalace.fi-sivustolta tai Tarmon kirjasta.

En suunnitellut ryhtyväni pitsinnyplääjäksi, vaan nypläys löysi minut. Vuonna 2003 muutin Raumalle opiskelemaan luokanopettajaksi ja aloin tutustua uuteen kotikaupunkiini. Toisen opiskeluvuoden jälkeen päädyin Pitsiviikolla kaupungintalolle katsomaan Impi Alangon retrospektiiviä.

Sattumalta 80-vuotias pitsitaiteilija oli juuri paikalla esittelemässä nypläystä. Jäin kuuntelemaan ja esitin kysymyksiä. Vaikutin varmaan innostuneelta, sillä Impi tarjoutui opettamaan minua, ja kun alan mestari lupasi opettaa, niin totta kai otin tilaisuuden kiitollisena vastaan. Impi opetti minua nypläämään vuoden verran.

Ensimmäisen vuoden tein pitsiliinoja valmiiden mallien mukaan. Lahjoitin niitä äidilleni ja mummolleni, sillä ne eivät sopineet omaan sisustukseeni. Halusin kuitenkin nyplätä jotain itselleni.

Tarmo käytti Greta Thunbergin kasvojen suunnittelussa Inkscape-vektorigrafiikkaohjelmaa. Matemaattista mallinnusta hyödyntävä ohjelma laskee lankojen reitit. Kuvio syntyy langan suunnista ja tiheydestä.
Tarmon ensimmäinen nyplätty potretti oli omakuva. Aitopitsiksi kutsutaan joko nypylöillä nyplättyä pitsiä tai ommeltua pitsiä. Moni sekoittaa nämä usein virkattuun pitsiin.
Kekkonen roikkuu Tarmon kodin seinällä Pietarissa, jossa hän työskentelee luokanopettajana. ”Nypläyksen suhteen Vologda on Venäjän Rauma”, hän kertoo.

Pitsit ovat alun perin lähtöisin miesten muodista, ja ne olivat statussymboleita. En halunnut kaularöyhelöitä, joten aloin tehdä kravatteja. Ensimmäisen nypläsin kalastajalangasta, ja siitä tuli kamala. En tiennyt, että nypläyslangassa ja kalastajalangassa on erisuuntainen langankierre, minkä takia lopputulos oli aaltoileva. Innostuin jatkamaan kokeilujani, ja olen tehnyt nypläten esimerkiksi muotokuvia, koruja ja riippumattoja.

Pitsinnypläys on intohimoni ja uskon, että niin kauan kun nypläys tarjoaa itselleni jotain uutta, se säilyy innostavana. Tekniikoita on niin paljon, että niitä opetellessa menee varmasti vielä parikymmentä vuotta."

Aikoinaan vaatteiden pitsisomisteet ovat olleet miesten statussymboleita. Tarmon mukaan pitsi sopii miesten asusteisiin yhä. Hän nyplää koristeita Hermanni Vuorisalon tekemiin puurusetteihin.
Julkaistu: 15.4.2020
1 kommentti