
Tässä puutarhassa pionit päihittävät järvinäköalan – Leenan mummin perintöpionit saivat seurakseen yli 200 uutta lajiketta
Leena ja Christian Klossner kunnostivat Leenan isovanhempien kesähuvilasta itselleen kodin ja istuttivat mummin pionien seuraksi valtavan määrän uusia. ”Ennen katselimme mökillä aina järvelle päin, mutta nykyään penkki on käännetty kohti pionitarhaa”, kertoo Leena.
Rehevä ryteikkö alkoi heti talon etuovelta, koska viitapihlaja-angervot olivat valloittaneet suuren osan tontista. Leena ja Christian Klossner setvivät sitä neliömetri kerrallaan raivaussaksien kanssa.
– Oli hirveä työ hankkiutua pensaikosta eroon. Viitapihlaja-angervosta tuli samalla inhokkikasvini, sen juurakko on ihan kamala, Leena muistelee.
Männikköisellä rantatontilla Hämeenlinnassa oli ennen angervojen riehaantumista ollut aina puutarha. Leena muistaa lapsuudestaan mummin ja ukin vaaliman ruusutarhan ja pionit, sillä jykevä hirsitalo oli pitkään hänen isovanhempiensa kesähuvila. Perimätiedon mukaan 130 vuotta sitten paikallinen rakennusmestari teki talon itselleen tontilta kaadetuista jyhkeistä hongista. Leenan isovanhempien omistukseen se päätyi vuonna 1941, kun ukki toimi Hämeenlinnan sotasairaalan johtajalääkärinä.
Klossnerit kertovat, että heillä oli mukava omakotitalo Veikkolassa, kun viitisen vuotta sitten heille tarjoutui tilaisuus muuttaa asumaan pysyvästi Leenan vanhaan mummilaan. Paikka oli siinä vaiheessa ollut jo pitkään suvun kesämökkikäytössä. Ensin Leena ja Christian miettivät uuden talon rakentamista tontille, mutta lopulta sydän ei antanut tehdä sitä. Pariskunta päätti korjata vanhan hirsitalon lattiasta kattoon.
– Emme kuitenkaan halua asua museossa, joten teimme talosta oman näköisemme, Christian sanoo.

Mikä: Leenan ja Christianin puutarha Hämeenlinnassa
Vyöhyke: II
Koko: 5 000 m2
Maa: Moreenia ja hiekkaa, jota parannettu multakuormilla.
Erityistä: Leenan isovanhempien vanha puutarha, joka on muokattu oman näköiseksi.



Samaa periaatetta noudatettiin myös puutarhan puolella. Kun angervoista oli päästy eroon, ulkoalueita ajanmukaistettiin paikallisen puutarhasuunnittelijan Tanja Niemisen tekemien suunnitelmien mukaan. Talon ja järven välinen maasto jäi luonnontilaiseksi, jollainen se on aina ollut – jos ei lasketa muutamaa alppiruusua, jotka rodoista innostunut Christian on sinne istuttanut. Leenan isän aikoinaan istuttama tammi sekä syreeni, jonka isoisä oli saanut lahjaksi potilailtaan, saivat jatkaa kasvuaan niillä sijoillaan.
Talon toiselle puolelle rinteeseen rakennettiin uusi koristetarha. Sen pääosassa ovat pionit, jotka ovat mummin lailla myös Leenan lempikukkia. Mummin ajoista säilyneet perintöpionit kaivettiin muutostöiden vuoksi ylös ja säilytettiin lihalaatikoissa sen aikaa, kunnes uudet istutuspaikat olivat valmiit. Lisäksi puutarhaan on hankittu tähän mennessä yli 200 uutta pionilajiketta, ja lisää on tulossa. Esimerkiksi näyttäviä itoh-pioneja on suunnitteilla vielä kokonainen rivi. Vanhat ranskalaislajikkeet ovat Leenan mielestä kuitenkin kaikkein hienoimpia pioneja.
– Ne ovat oikein sellaisia hörsökkeitä. Ennen katselimme mökillä aina järvelle päin, mutta nykyään penkki on käännetty kohti pionitarhaa. Näkymät ovat aikamoiset, hän hehkuttaa.








Ei puutarha ollut Leenan isovanhempienkaan aikaan vain sattumalta niin hieno. Paikassa on vesistön, maaston muotojen ja metsän ansiosta hyvä pienilmasto, mutta mummi myös paransi moreenimaata hevosvaunullisilla hyvää multaa, ja puutarhaan oli rakennettu kastelujärjestelmäkin.
– Siellä, missä vanhaa puutarhamultakerrosta ei ole, lapio kolahtelee kaivaessa koko ajan kiviin.
Vaihtoehtoina on ollut joko tehdä istutusmonttuja rautakangen kanssa tai sitten muokata maan pinnalle kohopenkkejä. Homma menee niin, että minä teen istutuspenkkejä ja Leena täyttää ne, Christian kertoo.
Juhannuksen aikaan pionien kannoilla kukintaansa aloittelevat myös varjoliljat ja lehtoakileijat, joita putkahtelee puutarhan mylläyksestä huolimatta yhä esiin sieltä täältä. Nekin ovat Leenan isovanhempien peruja.
Uusin tulokas on hyötytarha. Tärkeintä siellä ovat herkutteluun ja liköörien valmistukseen sopivat marjat sekä yrtit, joita kuluu paljon ruoanlaitossa. Leenan isovanhemmilla oli tapana täyttää maakellari sadolla, mutta Leena ja Christian ovat keksineet sille muuta käyttöä. Kellarin kolmen oven takana on mahtava talvetuspaikka ruukkuruusuille ja muille aroille lajeille.









Leenan pionivinkit

1. Lisää soraa juurenniskaan
Peitä pionien juurenniska aina istutusvaiheessa soralla. Se suojaa juurakkoa liialta kosteudelta.
2. Tilaa taimia koti- ja ulkomailta
Suomessa Pionien Kodilla on laajat valikoimat, ulkomailla hyväksi havaittuja verkkokauppoja ovat Pivoines Rivière Ranskassa (pivoinesriviere.com), Peony Shop Hollannissa (peonyshop.com) ja Mädapea Mois Virossa (floksiaed.ee).
3. Nauti näkymistä
Suunnittele puutarhan oleskelualue niin, että voit ihailla sieltä kukintaa antaumuksella.
4. Istuta monta
Kun pioneja on tarpeeksi paljon, hennot poimia niitä myös maljakkoon. Ota leikkolajikkeita valitessasi kuitenkin huomioon, että kaikkien pionien kukissa ei ole kovin miellyttävä tuoksu.
5. Uppoudu historiaan
Monet pionilajikkeet ovat vanhoja, ja niillä on kiehtovia tarinoita. Esimerkiksi klassikkolajike ’Dr. Alexander Fleming’ on 1950-luvulta ja nimetty penisilliinin keksineen skottitutkijan mukaan.


Juttua korjattu 12.6.2024: lajikkeen 'Sarah Bernhardt' -nimi muutettu 'Red Sarah Bernhardtiksi'