Meidän Mökki

Pikkutorppa suomifilmien maisemissa: lapsuuden kesät mummolassa saivat jatkoa, kun Tuula perheineen kunnosti suvun talon kesäpaikakseen


Tuulan muistoissa mummolassa oli ikuinen kesä. Nyt papan rakentama torppa on iloisten kesähetkien viettopaikka ja täynnä Irkku-tyttären kanssa kunnostettuja rakkaita huonekaluja.
Kuvat Ilona Pietiläinen
Lehtimäelle tulijaa ohjaa vanhaan munamankeliin tehty kyltti. Tuula istuttaa aina keväisin sen korin kyytiin helppohoitoisia orvokkeja. 50-neliöinen mökki on rakennettu 1900-luvun alussa. Mökki on kovassa käytössä kesällä, mutta talvella Tuula käy perheineen siellä vain grillaamassa ja tekemässä lumitöitä.

Tuula Virtanen juoksi torpan pelloilla jo pienenä pellavapäänä. Lapsuusmuistoissa mummolassa paistoi aina aurinko. Punainen tupa ja perunamaa -loru oli tuolloin täyttä totta: perinteisen maalaistorpan pihapiirissä kasvoi pottujen lisäksi marjapensaita ja hyötykasveja. Siihen aikaan nykyisen navettasaunan kohdalla lypsettiin talon ainoata lehmää, ja piharakennuksen ylisillä perheen munatuotannosta pitivät huolen kanarouvat ja niitä kurissa pitänyt kukko.

Torpan on rakentanut Tuulan pappa, joka on nikkaroinut myös useimmat sen huonekaluista. Tuulan, hänen miehensä Harry Vähäsöyringin ja tyttärensä Irkun on vaikea kuvitella, miten talon pienissä huoneissa on mahtunut asumaan aikoinaan kymmenhenkinen perhe.

Tuulan äidin kotitalo tuli perintönä Tuulalle ja hänen veljelleen Jarmolle. Tuula lunasti Jarmon osuuden itselleen yli kymmenen vuotta sitten. Sen jälkeen vanha torppa on saanut melkoisen kunnonkohotuksen ja nuorennusleikkauksen.

Mökkeilijöiden laskujen mukaan kierrätykseen vietiin seitsemän televisionraatoa.
Heti ulko-oven jälkeen avautuu suuri eteisaula, jonka pöydällä on aina tuoreita kesäkukkia. Vanhat käyttöesineet on nostettu seinälle. Hämäriin kesäiltoihin tuo valoa katossa roikkuva perinteinen öljylyhty.
Tuula ja Irkku ovat keränneet vanhan hellan päälle talosta löytyneitä keittiöesineitä.

Ennen remonttia mökki oli ollut vuosien ajan turhien tavaroiden hautausmaana. Sinne kipattiin kaikki, mitä ei kaupunkikodissa tarvittu. Mökkeilijöiden laskujen mukaan kierrätykseen vietiin seitsemän televisionraatoa.

– Minun lapsuudessani täällä keskityttiin käytännöllisyyteen eikä kauneuteen. Evään pöytään saattaminen oli tärkeämpää kuin paikoilla koreilu, Tuula muistelee.

– Teimme täällä jättimäisen siivousurakan. Jätelava täyttyi vuosien varrella kertyneistä hylkytavaroista, Irkku kertoo.

Ensimmäisenä remontoijat kantoivat mökistä pihamaalle kaikki säilytettävät huonekalut. Jätelavalle päätyi kelvottomaksi luokiteltu irtaimisto.

Asumattomiin huoneisiin oli vuosien varrella asettunut vieraaksi ikävä tuoksu, joka päätettiin poistaa ensi tilassa. Maalaustiimi maalasi kaikki mökkipinnat uudelleen. Telojen ja pensselien avulla myös ummehtunut tunnelma katosi.

Kohennuksen viimeistelivät papan tekemät vanhat huonekalut kunnostettuina ja uudelleen maalattuina. Kun ne nosteltiin takaisin uudistettuihin huoneisiin, koko mökki näytti uudestisyntyneeltä.

– Toteutimme maalauksen meidän kolmen talkoilla. Jokainen osallistui remonttihommiin omilla vahvuuksillaan, Tuula toteaa naurahtaen.

– Harry oli meistä innokkain siivooja. Hän kuljetti vuosikymmenten aikana kertyneet Jaloviina-pullot pullonpalautukseen. Saimme hienosta kokoelmasta muutaman euron, Irkku jatkaa.

Tuulan hellästi hoivaamista kukkapenkeistä riittää aina poimittavaa maljakoihin.
Tuvan suuri kaappi on huonekaluista rakkain Tuulalle ja Irkulle. Siinä on yhä tallella lapsuudesta tuttu tuoksu.
Torpan vanhat aarteet ovat päässeet koristamaan seinää.
Irkku on kerännyt makuuhuoneen seinälle kuvakollaasin.

Torpan kohennuksen jälkeen oli aika siirtyä navettarakennuksessa olevan ladon kimppuun. Tuula, Harry ja Irkku muistavat hikisen urakan ikuisesti. Ensimmäisenä he huhkivat ulos homeiset heinät, joita oli kainaloihin saakka. Irkku johti joukkoa, joka ei uskonut paikan vielä muuntautuvan juhlatilaksi.

– Tunnustan, että oli mahdotonta nähdä vanha heinälato juhlatilana. Nyt täällä vietetään Lehtimäen perinteisiä syysjuhlia aina elokuun illoissa, Harry kertoo.

Entinen yhden lehmän navetta oli jo aikaisemmin muutettu saunaksi. Sinne Irkku ja Harry tekivät yhdessä uudet lauteet ja petsasivat seinät ja katon mustiksi. Vanha kiuas ja pata säilyivät ennallaan.

Saunan sivulle jäävä huussi sai seuraavaksi remonttitiimin mielenkiinnon.

– Huussin kuuluu minun mielestäni olla sininen. Voin vannoa, ettei kärpäsiä kiinnosta sininen vessa, Irkku sanoo.

Pukuhuoneen ikkunasta avautuu näkymä yhdelle pihan oleskelualueista.
Naapurin isäntä kaivoi vanhan perunapellon paikalle lammen. Se on oiva paikka ottaa aurinkoa.
Lammen pikkuruinen vene kantaa ylpeänä nimeä Fanny.
Vanhat potkurit toimivat Tuulan ja Harryn puutarhapenkkeinä.

Omistajanmuutos poiki vielä yhden muutoksen. Sitä seuranneena talvena perunapellon paikalle ilmestyi lampi. Naapurin isäntä kaivoi sen pakkasilla ja nosteli siitä tulleen maan näköesteeksi tielle päin.

Lampeen virtaa vesi lähteestä. Raikas vesi on kylmää helteilläkin, mutta lammikko rehevöityy siitä huolimatta. Nyt mökkiläiset suunnittelevat lammen kunnostamista ruoppaamalla. Ainoastaan kaivinkoneen pihaan jättämät rumat jäljet rajoittavat suunnitelman etenemistä.

– Tietenkin lammessa on myös vene, mutta ihan valtamerialukseksi sitä ei voi kutsua. Se on sopiva auringonottoon, Irkku kertoo.

Tuulan ja perheen mökki viettää nyt ansaittuja, kiireettömiä eläkepäiviään viljapeltomaiseman keskellä. Pihasta kuuluva astioiden kilinä kertoo kahvihetkestä navetan terassilla. Samalla tehdään suunnitelma iltaa varten. Saunanlämmittäjänä on tänään Irkku.

Kun antaa katseen kiertää pihapiirissä, voi tehdä helposti aikamatkan torpan entiseen elämään. Vaikka kaikki on nyt laitettu kauniiksi, on tietty käytännöllisyys yhä arvossaan.

– Täällä asioilla on ollut ja on aina merkitys. Jos haluat peseytyä, lämmitä sauna ja hae vettä kaivosta. Jos haluat syödä, nosta perunat maasta ja hae tomaatit kasvihuoneesta, Irkku sanoo.

Sulo-koira viihtyy mökin pihamaalla. Auringonkukat ja keltaisena huojuva vilja kuuluvat mökin perinteiseen maisemaan Mietoisissa.
Julkaistu: 28.5.2019