Pieni ja halpa eteisen uudistus: ”Sain sellaisen eteisen, mistä haaveilin 19 vuotta sitten keskellä pikkulapsiaikaa”
Kun lapset muuttivat pois kotoa, Mari Kivimäki remontoi unelmiensa eteisen maalaamalla ja sisustamalla sen uudelleen. ”Jouduin miettimään jonkin aikaa, miten ahtaasta eteisestä saisi kutsuvan ja seesteisen”, Mari kertoo.
Tuulikaappimme on tosi pieni ja kapea. Olen visuaalinen ja tykkään sisustaa, mutta lasten ollessa pieniä oli pakko mennä käytännöllisyys edellä.
Tiesin, että eteistä olisi mahdotonta saada sellaiseen kuntoon, että olisin tyytyväinen. Esimerkiksi kenkiä meillä oli niin paljon, etteivät ne mahtuneet mittatilauksena tehdylle kapealle kenkähyllylle. Vaikka eteistä imuroidessa välillä ärsytti, mietin, että aikansa kutakin. Nyt tämä on tätä, mutta myöhemmin jotain muuta.
Eteisessä on pienen koon lisäksi haasteena ruma oveton sähkökaappi, jonka peitin aiemmin pahvista tekemälläni näköesteellä. Kun lapset olivat teini-ikäisiä, asensimme avonaulakon tilalle liukuovikaapiston. Se piti tehdä mittatilauksena, ja oli milleistä kiinni, että ovet saatiin hivutettua paikoilleen ahtaassa tilassa. Kaapin sisään saimme vihdoin piilotettua sähkökaapin ja osan vaatteista ja kengistä.
”Nykyään lapset laittavat nuppeihin takkinsa vanhasta tottumuksesta, kun tulevat käymään.”
Ison muutoksen eteinen koki vasta kun lapset muuttivat pois kotoa. Kun tavaramäärä puolittui, innostuin, että on oikea hetki sisustaa.
Me vanhemmat olemme liikkuvaisia, joten eteisessä on aina ollut varustetta goretexistä nastakenkiin. Kulkutilaa pitää olla siksi, että jääkiekkoa harrastava puolisoni mahtuu liikkumaan suuren varustekassin kanssa.
Jouduin miettimään jonkin aikaa, miten ahtaasta eteisestä saisi kutsuvan ja seesteisen. Ensin paklasin tummanharmaat seinät ja maalasin ne sitten kalkkimaalilla vaaleammiksi, jotta tila avartuisi. Valitsin myrkyttömän Frenchic Paint -maalin, joka kestäisi pyyhkimistä, sillä eteisen seinille roiskuu auttamatta likaa.
Lapsia varten matalalle asennettu naulakko vaihtui nuppeihin, joihin ripustan sateenvarjot ja kulloinkin käytössä olevan laukkuni. Minua tosin huvittaa, että nykyään lapset laittavat nuppeihin takkinsa vanhasta tottumuksesta, kun tulevat käymään.
”On ihanaa, kun voin tehdä pöydän päälle erilaisia asetelmia vuodenaikojen mukaan. On kiva tulla kotiin, kun vastassa on heti jotain kaunista.”
Kenkiä on edelleen paljon, mutta kun päällystin vanhat kenkälaatikot DC-fix-kontaktimuovilla, sain ne siististi piiloon. Nyt pidän esillä vain kulloinkin käytössä olevia kenkiä ja muut siirrän laatikoissa liukuovikaappiin.
Kun sain osan kenkähyllyistä raivattua pois, tilalle mahtui kapea pöytä. Se löytyi pitkän etsinnän jälkeen Jyskistä. Minulla oli jo aiemmin seinällä pieni hylly, johon keräsin koriste-esineitä. Nykyään on ihanaa, kun voin tehdä pöydän päälle erilaisia asetelmia vuodenaikojen mukaan. On kiva tulla kotiin, kun vastassa on heti jotain kaunista.
Halusin, että eteinen säilyy myös käytännöllisenä. Pöydällä olevista isoista koreista piponi, hanskani ja pyöräilykypäräni löytyvät aina. Siitä voin napata ne aamulla nopeasti mukaan, eikä mitään tarvitse penkoa kaapin perukoilta.
Remontti oli lopulta pieni ja edullinen, mutta muutos suuri. Nyt olen saanut tehtyä eteisestä sellaisen kuin haaveilin 19 vuotta sitten keskellä pikkulapsiaikaa. Silti välillä kotiin tullessa mietin hetken haikeana, että missä kaikki lasten kavereiden kengät ovat.
