Muonamiehen mökin puutarhassa jopa nurmikko kukkii – ”Voin tuijotella kasveja loputtomiin”

Iso osa pihasta on monilajista luonnonnurmea. Se leikataan vain pari kertaa kesässä silloin, kun niittykasveilla on tauko kukinnassa. Siankärsämö kestää paahteiset jaksot vaivatta ja kukkii heinäkuulta lokakuulle.

Leikkisä, rönsyilevä ja boheemi. Näillä sanoilla espoolainen Pia Reijola kuvailee kakkoskotinsa puutarhaa.

– Olen pyrkinyt luomaan pihaan alueita, joiden tunnelma on satumainen ja ikään kuin irrallaan todellisuudesta, hän kertoo.

Pihamaan kukista näyttävimpiä ovat jopa parimetrisiksi hujahtaneet daaliat.

– Daaliat ovat epätodellisen näköisiä, herkkiä ja mielettömän kauniita!

Pia Reijolan innostus daalioihin syttyi, kun hän tuli Karkkilaan katsomaan punamultaista mökkiä sen ostaakseen. Mökin pihassa kukki muutamia daalioita, ja Pia ihastui kasviin palavasti. Nykyisin puutarhassa nuppujaan availee yli sata daalian juurakkoa.

– Mitä suuremmaksi juurakko kasvaa, sitä komeammin se kukkii, Pia kertoo ja lisää kuskaavansa juurakot talveksi kotinsa viileään varastoon.

Pompondaaliat kasvavat talon lähellä yläpihalla, kun taas kaktusdaaliat ja jättikukkaiset lajikkeet kukoistavat alapihalla, missä maa on erityisen ravinteikasta ja multavaa.

Toivottua tunnelmaa metsän keskellä olevaan pihaan tuovat rehevyys ja luonnonmukaisuus, köynnösportit sekä romanttinen pergola, jonka lähellä loistaa kultapalloja. Tyyliin sopivat myös värikkäät, kierrätysastioissa kasvavat samettikukat, ihmekukat ja verbenat.​

Ruukkuistutukset ovat talon aurinkoisella ja lämpimällä yläpihalla. Vaaleanpunakukkainen gerbera viihtyy ulkona paremmin kuin sisällä.

Ulko-oven kupeessa kiipeilee vanhaa perua oleva humala. Ruukussa kasvaa tuuhea timjami, joka talvehtii viileässä varastossa.

Yli sata vuotta sitten rakennettu mökki oli alkuaan Hongiston kartanon muonamiehen talo, joka palveli asuntona 70-luvulle saakka. Tontilla toimi myös aikoinaan puutarha, jossa kasvatettiin kukkia ja kasviksia torimyyntiin.

Pihapiirissä kasvaa edelleen vanhaa perua olevia kasveja, kuten humalaa, kymmeniä herukkapensaita, kriikunoita ja raparperia. Myös monet perennat, kuten kultapallo, syysleimu, harmaamalvikki ja kaitaröyhytatar ilahduttavat Piaa aikaisempien omistajien ansiosta.

Rinnetontin alaosassa ja metsän siimeksessä kimmeltää pieni lampi. Se on kauan sitten ruopattu uimapaikaksi mutta on ajan myötä saanut jäädä luonnontilaiseksi. Pia käyttää lammen vettä kasteluun ja seurailee riistakameran avulla juomassa käyviä eläimiä.

– On hienoa katsella, kun ilvekset, peurat ja kauriit käyvät lammella kahlailemassa.

Lampi on Pialle myös tärkeä paikka rauhoittumiseen. Veden äärellä voi rentoutua katselemalla kasveja ja sudenkorentojen suihkimista.

Hyönteisten seuraaminen on kiehtonut Piaa lapsuudesta saakka. Vaikka hän on asunut koko ikänsä kaupungissa, mökkiviikonloput ja lomat luonnon keskellä ovat olleet tärkeä osa elämää pienestä pitäen.

Vanhat perennat ovat mökkipihan luottokasveja. Sinivalkoiset ukonhatut ja liilat harmaamalvat ovat aiempien omistajien istuttamia. Piharakennus on tehty itse, ja siinä on käytetty myös kierrätysmateriaaleja.

Herukat tuottavat hyvän sadon vähällä vaivalla, ja ylimääräiset marjat ilahduttavat lintuja. Miedot ja makeat valkoherukat sekä aromikkaat mustaherukat maistuvat parhaimmilta suoraan pensaasta popsittuina.

Hyönteisten seuraaminen on kiehtonut Piaa lapsuudesta saakka.

Mökkipihallaan Pia vaalii hyönteisille hyödyllisiä kasveja, kuten maatiaisperennoja sekä nokkosen ja voikukan kaltaisia luonnonkasveja. Se tarjoaa myös mahdollisuuden tarkkailla kukkien, pörriäisten ja perhosten eloa pihapiirissä.

– Täällä riittää pörriäisille ruokaa keväästä syksyyn. Olen säästänyt pihan laidassa olevan pajukon, jotta aikaisillekin hyönteisille olisi tarjolla mettä ja siitepölyä.

Hyönteisiä houkuttelee myös monilajinen nurmi, jossa päivänkakkara, ahdekaunokki ja muut niittykukat saavat kukkia ja kypsyttää siemenensä rauhassa. Myöhemmin kesällä ruohikko leikataan, mutta kukkivat kasvit saavat jäädä kasvamaan saarekkeiksi sinne tänne.

Kesäkukista erityisen tehokas hyönteismagneetti on tsinnia, jonka värikkäät kukat houkuttelevat niin perhosia kuin muitakin pölyttäjiä. Komeimpia ovat isotsinniat, jotka tuuhistuvat kesän mittaan monihaaraisiksi metrin korkuisiksi puskiksi.

– Tsinniat ovat uskomattoman kauniita ja takuuvarmoja. Kylvän niiden siemenet huhtikuun puolivälissä, jotta taimet ehtivät kasvattaa paljon kukkia.

Ruohottunut kiveys ja vanhat esineet tuovat mökkipihaan Pian toivomaa rentoa ja kotoisaa tunnelmaa.

Koristedaalia ’Strawberry Cream’ on upea leikkokukka.

Vanhat kriikunat ja luumut ovat sitkeitä, talvenkestäviä ja tuottavat makoisia hedelmiä suoraan puusta napsittaviksi.

Ryhmäsamettikukista saa helposti omia kylvösiemeniä, mutta vuosien myötä kasvit muuttuvat korkeiksi ja monihaaraisiksi. Alun perin matalista lajikkeista voi kasvaa komeita, metrin korkuisia puskia.

Metsänreunassa kohoavan pergolan ympärillä kasvaa auringonkukkia.

Koska mökkimatkaan kuluu vain kolme varttia, Pia pystyy viettämään kakkoskodissaan aikaa myös työviikkojen aikana.

– Kun kurvaan talon pihaan, tunnen, että verenpaine laskee saman tien. Parasta täällä on oma rauha ja tila hengittää.

Ihanin aika Pian mielestä on elokuu, jolloin daaliat ja tsinniat hehkuvat täydessä loistossaan. Silloin hän viipyilee iltaisin puutarhassa tuntikausia nauttien hämärän laskeutumisesta ja valon muuttumisesta. Pimenevä ilta saa daalioiden kukat näyttämään entistäkin satumaisemmilta.

– Voin tuijotella kasveja loputtomiin. En kyllästy niiden kauneuteen koskaan.

Suurikukkaisimmat daaliat kasvattavat jalkapallon kokoisia kukkia ravinteikkaassa ja multavassa maassa.

Monimuotoisessa pihassa rehotukseen suhtaudutaan rennosti. Jos perenna meinaa tukahtua juolavehnän tai muiden rikkakasvien sekaan, siitä voi siirtää jakotaimia uuteen paikkaan.

Talon lähellä kohoaa kriikunapuu. Kukkiva kaitaröyhytatar on yli metrin korkuinen.