Unelmien Talo&Koti

Perinnemestari Hannu Rinteen kotitalo on 1800-luvulla rakennettu kartano – "Täällä kaikki vuodenajat eletään syvästi"



Perinnemestari Hannu Rinteen kotitalo on 1800-luvulla rakennettu kartano – "Täällä kaikki vuodenajat eletään syvästi"

Perinnemestari Hannu Rinne ja hänen vaimonsa Jaana asuvat ja kunnostavat Kiviniemen kartanoa, jonka ensimmäiset veromerkinnät ovat 1500-luvulta.
Teksti Hanna Sandström
Kuvat Satu Nyström

Sinisen talon ikkunoista loistavat valot heijastelevat hangella. Ovelle ilmestyy iloinen pariskunta villasukissaan. Perinnemestari Hannu Rinne ja hänen vaimonsa Jaana Viitakangas-Rinne asuvat ja kunnostavat Kiviniemen kartanoa, jonka ensimmäiset veromerkinnät ovat 1500-luvulta.

Kiviniemen kartano oli upea löytö kunnostuskohteeksi, koska se oli maalattu pellavaöljymaalilla ja sisältä riisuttu hirsirungolle. Historia oli menetetty, mutta taloa ei oltu pilattu muovilla eikä lateksilla. Kartanon vuokrattavassa punaisessa vierastalossa on ollut emännöitsijän asunto ja pehtoorin konttori. Vanhan talon omistaja vaalii osaltaan suomalaista perintöä. Pihapiiri, asuin- ja piharakennukset sekä puutarha kasveineen kysyvät ahkeraa kättä. Käsin tekemällä muodostuu syvä suhde, asuja juurtuu sijoilleen. Siitä tulee hyvä olo.

Mikä teitä viehättää juuri täällä?

Talo on perimätiedon mukaan ollut ennen pappila ja siirretty myöhemmin kartanon päärakennukseksi. Siinä on karoliininen pohjakaava, jota käytettiin 1700-luvulla pappien ja upseerien virkataloissa. Me aloimme kunnostaa taloa vuonna 2003. Olemme tehneet töitä sekä talon tahtiin että omaamme. Meitä kiehtoo juuri se, että työtä on ollut ja tulee yhä olemaan paljon. Talon aihio oli kuitenkin ostohetkellä kunnossa, sillä rakennusta ei ole aikanaan remontoitu pilalle. Toki tunnelma oli suoraan 1970-luvulta, mutta se oli helppo päivittää. Myös ympäröivä miljöö oli ehyt ja pilaamaton. Vanha pihapiiri odottaa vielä kunnostusta, mutta siinä on paljon mahdollisuuksia.

Kaasu- ja puuhella ovat rinnan käytössä Jaanan ja Hannun kotona. Tummaksi petsatun kaapiston esikuva on 1800-luvun lopun Englannista. Pitkät räsymatot kuuluvat vanhan talon elämään. Joulutunnelma on parhaimmillaan, kun hellalla hautuu puuro ja uunissa kypsyy ruiskuoren alla mehevä kinkku. Valurautainen Högforsin puuhella on palvellut useamman sukupolven ajan. Hella on pitkäikäinen, kun sitä ei ylikuumenna hellalevyt hehkuviksi. Talon tupamainen keittiö on suuri ja korkea. Kauniisti kuluneet ja viallisetkin huonekalut jatkavat kunnostettuina elämäänsä, ja sisustukseen tulee aimo annos lämpöä. Onko mitään ihanampaa kuin omalla puuhellalla keitetty riisipuuro? Joulun tuoksu täyttää hetkessä talon. Kaikki, mikä näyttää vanhalta, ei olekaan sitä. Miljoonalaatikosto on Ikeasta.

Väsyttekö koskaan kunnostusurakkaan?

Meillä molemmilla on halu tehdä itse ja ahkeroida täällä, joten se ei ole meille mikään ongelma. Osaamme myös pitää taukoja ja nautiskella. Kummallakin on myös päivätyö graafisen suunnittelun ja kirjoittamisen saralla, joten tuntuu pikemminkin, ettemme ehdi toteuttaa näitä kotiprojekteja niin paljon kuin haluaisimme.

Onko jotain, mitä tekisitte toisin?

Vaikka meillä oli melko hyvä käsitys vanhan talon kunnostustyön suuruudesta, emme silti arvanneet, että työtä olisi näin paljon. Jos aloittaisimme nyt alusta, tekisimme tarkemman ennakkosuunnitelman, budjetoisimme jämptimmin sekä rahan että ajan. Olemme myös oppineet, että kärsivällisyys ja ennakointi ovat valttia. Jotkut vanhaan taloon käytettävät materiaalit ja tarvikkeet ovat tilaustavaraa, niitä ei saa hyllystä. Hyvää muuraria voi joutua odottamaan vuoden. Vanhojen varaosien löytäminen voi olla kiven takana. Patinan metsästäjältä kysytään malttia.

Kiviniemen kartano on kunnostettu taidolla ja maltilla. Ostohetkellä vanhasta kiinteästä sisustuksesta ei ollut jäljellä mitään, pinnat olivat paljasta hirttä ja raakalautaa. Jotain on saatu valmiiksi, jotain on tekemättä – keskeneräisyys on hyväksyttävä. Jouluun on enää hetki, ja kynttilät ja antiikkikoristeet on kaivettu esille. Salin seinillä on pinkopahville munatemperalla tehtyjä koristemaalauksia. Muistot, kuluneet kuusenkoristeet ja elävien kynttilöiden hiljainen liekki. Vanhassa talossa vuosisata on lyhyt aika. Makuuhuone on muun talon tapaan korkea ja avara. Rokokootunnelma syntyy suomalaisilla paperitapeteilla ja Venetsian-matkalta löytyneillä verhoilla ja päiväpeitteellä.

Milloin talo on teistä parhaimmillaan?

Rakastamme toukokuun loppua, kun tuomet kukkivat ja satakielet laulavat. Silloin kevään valo ja tunnelma tulevat sisälle taloonkin. Nautimme myös hiljaisista, kiireettömistä syysilloista, kun kaakeliuunissa palaa tuli ja istumme sen lämmössä viiniä siemaillen.

Mitä arvostatte täällä eniten?

Ennen kaikkea arvostamme toisiamme. Yhdessä on hyvä olla, ja kumpikaan ei nauttisi tästä kaikesta ilman toista. Suomessa on paljon hienoja vanhoja rakennuksia, mutta tämän kaltaisia säilyneitä rakennusten ja pihapiirin muodostamia kokonaisuuksia on selvästi vähemmän. Paikka merenrannalla on kaunis ja täynnä mielekästä tekemistä. Perinnerakentaminen on meidän yhteinen projektimme. Arvostamme myös vapautta. Tekemistä on, mutta tahti on oma. Talvella levätään ja luetaan, keväällä taas aherretaan.

Jaana ja Hannu viettävät mielellään aikaa pienessä salongissa kakluunin, iltateen ja hyvän lukemisen äärellä. Iltahetki on täydellinen, kun kupeissa on kummankin lempiteetä ja uunissa rätisee tuli. Hannu vuolee perinteisiä kiehisiä. Kuivat puut ja hyvät sytykkeet takaavat sen, että uuni syttyy puiden päältä ja palaa puhtaasti. Kiviniemen kartanon isäntä uskoo painettuun sanaan. Kirjastossa on kirjoitettu jo seitsemän Perinnemestari-kirjaa vanhojen talojen ystäville ja kunnostajille.

Mikä projekti teillä on juuri nyt tekeillä?

Kunnostamme pihan vanhaa luhtiaittaa työtilaksemme. Ulkoasu pysyy vanhannäköisenä. Aittaan tuodaan sähkö, vesi ja lämmitys, jotta se toimii verstaana ja vierashuoneena. Sisällä säilytämme kauniit patinoituneet hirret.

Miten joulun tulo näkyy teillä?

Täällä maalla kaikki vuodenajat eletään syvästi. Talvella voimme ihailla pihalla kimmeltäviä hankia ja kuunnella myrskytuulissa ulisevia hormeja. Jouluksi haemme metsästä suuren kuusen ja havuja rappusille. Joulun aikaan kuuluu myös hiljainen pimeys talossa ja pihamaalla, vain muutama lyhty ja kynttilä antavat valoa. Kuusi koristellaan vanhoilla lasihelminauhoilla ja kuusenpalloilla sekä perinteisillä elävillä kynttilöillä, totta kai. Aattoaamuna keitämme puuhellalla riisipuuroa, ja joulu alkaa Brinkkalan talon parvekkeelta luetusta Turun joulurauhan julistuksesta.

Myös vierastalo on valmiina jouluun. Jaana ja Hannu vuokraavat sitä ympäri vuoden majapaikaksi lomalaisille. Ulkona paukkuu pakkanen, uunin kuve on mukavan lämmin. Perinteinen uuni on muurattu punatiilestä savilaastilla, pinta rapattu kalkkilaastilla ja maalattu kalkkimaalilla. Suuri kivimassa luovuttaa lämpöä huoneeseen tasaisesti. Jos uunin kylki polttaa, uuni on liian kuuma; liika lämpö rikkoo uunin. Vierastalon lasikuistilla on suloinen tunnelma talvella. Perinteistä lasikuistia ei ole eristetty, ja ikkunat ovat yksinkertaiset. Kuisti on tila luonnon ja asumuksen välillä. Kartanon vierastalossa on hirsirunko ja paperitapetit. Hyvä ilma hengittää.

Millaisia suunnitelmia teillä on Kiviniemen kartanon tulevaisuudelle?

Aiomme huolehtia talosta ja vanhasta pihapiiristä parhaamme mukaan. Myös talolla on oikeudet. Rakennuksen runko, huonejako ja mittasuhteet sekä sisustus tekevät yhdessä sen olemuksen ja sielun. Kunhan talo alkaa olla valmis, aloitamme työt ulkona. Meillä on hulppeita suunnitelmia puutarhan kehittämiseksi. Piirroksissamme on vaikka mitä ihanaa huvimajasta pergolaan, siltoihin sekä patoihin. Haaveissa on myös pieni nätti hyötytarha. Haluamme lisää elämää pihapiiriin. Vuokraamme pihan vierastaloa matkailijoille ja järjestämme salissa tapahtumia ja konsertteja.

Perinteinen sauna on parhaimmillaan saunapolun päässä. Saunarakennus kestää pitkään, kun viimeinen pesällinen kuivattaa saunan. Se on saunatontun saunavuoro. Puukiuas. Kannettu vesi. Kynttilälyhdyt. Uutta tekniikkaa ei tarvitse tuoda joka paikkaan. Sauna on kiireetön puhdistumisen paikka. Saunan terassin penkille on mukava istahtaa vilvoittelemaan löylyjen välillä. Lyhdyn valossa näkee kävellä polkua pitkin takaisin kotiin, vaikka hämärä ehtisikin laskeutua.

Perinnemestari vinkkaa – ota opiksesi!

  • Ole realisti. Vanhan talon kunnostaminen maksaa usein enemmän ja kestää pidempään kuin luulit. Perinteinen asumistapa, puulla lämmittäminen, lumityöt ja pikku korjaukset, vaatii aikaa. Jokaisella päivällä on askareensa.
  • Ole rohkea. Kaiken voi korjata. Ja jos pulmia ilmaantuukin, se ei tarkoita, että olet epäonnistunut. Elämä jatkuu.
  • Ole tyytyväinen. Opettele nauttimaan asumisesta keskeneräisyydestä huolimatta. Tartu hienoihin hetkiin ja siedä sitä, että työlistalla on vielä paljon asioita.
  • Ole utelias. Opettele ymmärtämään, mikä on hengittävä rakenne. Se parantaa sisäilman laatua ja on rakennuksen turvatakuu – mikä kastuu myös kuivuu. Tarvittavia materiaaleja hengittävään rakentamiseen saa jo monesta tavallisesta rautakaupasta.
Perinnerakentajan tärkeä nelikko: huokoinen puukuitulevy, ilmansulkupaperi, pellavarive ja riverauta. Kärsivällinen työ palkitaan. Kun muutama puuosa on vaihdettu, vanha maali skrapattu pois, pellavaöljykitit kunnostettu ja sivelty kolme kerrosta pellavaöljymaalia, vanhat pokat ovat paremmat kuin uudet. Villalanka tiivistää raot, tuuletus hoituu kesät talvet fortuskasta. Erinomainen tuontitavara Venäjältä. Silmä lepää yksityiskohdissa. Posliinikytkin, posliinipuolat ja kierretty kangasjohto ovat uutta tuotantoa, mutta mallit ovat vanhat. Talon alkuperäiset osat ovat aina säilyttämisen arvoiset. Jos vanhat osat eivät ole korjattavissa, löytää sopivat aitovanhat kierrätyksestä tai uudet perinnerautakaupoista.

Tutustu Kiviniemen kartanon tarinaan enemmän täällä.

Julkaistu: 21.12.2017