Perennat puun alle: näitä kasveja ammattilaiset istuttaisivat puiden katveeseen – ”Ilmiömäinen kyky pärjätä”

Jari Särkän kolme suosikkia

Kevättähtimö

Mikä? Etelä-Suomessa luonnonvaraisena kasvava, puolivarjossa viihtyvä kevättähtimö (Rabelera holostea, ent. Stellaria holostea) täyttää puiden aluset nopeasti.

Miksi? Hyvin vaatimattomalla kasvilla on ilmiömäinen kyky pärjätä! Lehdistö talvehtii osittain vihreänä. Kukinnallaan kevättähtimö ilahduttaa jo varhain.

Minne? Käyttäisin kevättähtimöä yksin maanpeittokasvina puiden siimeksessä, sillä se on viihtyessään kova leviämään. Se menee niin lehtipuiden kuin havujen kumppanina. Istuta taimet 35 sentin välein, kasvualustaksi riittää 20 senttiä multaa. Jos multaa ja kosteutta on enemmän, kevättähtimön kaverina katveessa pärjäilee kotkansiipi.

Isokonnantatar

Mikä? Rehevä isokonnantatar (Bistorta officinalis ’Superba’) on isoine lehtineen ja vaaleanliiloine kukintoineen näyttävä perenna. Joinakin kesinä se kukkii uudestaan loppukesällä.

Miksi? Kestävä laji ei nirsoile kasvuoloista: se menestyy niin valossa kuin varjossa, niin kuivassa kuin kosteassa, jopa märässä maassa. Kukkavarret kannattelevat puolen metrin korkeuteen kohoavia pampulamaisia kukintoja. Kukinnan jälkeen voit leikata kukinnot pois, ja jäljelle jää tuuhea ja hieno tummanvihreä lehdistö, jonka läpi eivät rikkaruohot änkeä.

Minne? Kasvualustaa olisi hyvä olla 30 senttiä ja taimivälin 40 senttiä. Seuraksi sopivat esimerkiksi kauno- ja keltakurjenmiekka.

Metsänätkelmä

Mikä? Metsänätkelmä (Lathyrus sylvestris) kasvaa luonnonvaraisena harjunrinteillä Etelä-Suomessa, joten se kestää erittäin hyvin kuivuutta.

Miksi? Köynnöstävänä tai suikertavana kasvavalla ruohovartisella köynnöksellä on lehdissään kärhiä, joilla se kiipeilee. Se voi nojata isompiin kasveihin tai sitten pötköttää puun juurella. Vaaleanpunaiset kukat ovat todella kauniit.

Minne? Rentokasvuinen metsänätkelmä tarvitsee aurinkoisen kasvupaikan, joten puun alle pitää virrata riittävästi valoa. Laji viihtyy hiekka- tai sorapitoisessa maassa, se ei siis tykkää savesta, turpeesta – tai siirtelystä. Varaa sille läpäisevää kasvualustaa noin 30 senttiä ja istuta taimet 40 sentin välein.

Särkän perennataimisto sijaitsee Raahessa V-vyöhykkeellä, sarkanperennataimisto.fi

Silja Kroschelin kolme suosikkia

Kuunliljat

Mikä? Kuunliljoissa (Hosta) on korkeita ja matalia, rotevia ja siroja, raidallisia ja yksivärisiä lajikkeita sekä erilaisia lehtitekstuureja. Ne voivat olla jopa vähän röpelöisiä.

Miksi? Voit luoda kuunliljoilla puiden alle valoa tai varjoa riippuen lehtien väristä. Niillä tekee isoja ja reheviä istutusalueita älyttömän helpolla, jopa täällä pohjoisessa.

Minne? Omia suosikkejani on harmaansininen ’Halcyon’ (kuvassa), jolla saa syvyyttä varjon istutukseen. Komeakuunlilja ’Gold Standard’ vaihtaa kivasti lehtien väriä kesän mittaan. Kuohkeuta kuunliljojen kasvualustaa kompostimullalla ja istuta taimet 40 sentin välein. Kasvikavereiksi valitsisin rönsyansikkaa, peittokurjenpolvea ja vaikkapa vuorijumaltenkukkaa.

Rönsyansikka

Mikä? Rönsyansikka (Waldsteinia ternata) leviää puiden katveessa maanalaisilla maavarsilla ja maanpäällisillä rönsyillä.

Miksi? Perenna on kestävä kuin mikä – ainoa pulma on, että se tahtoo kärähtää kevätauringossa. Mutta puiden suojassahan tätä ongelmaa ei ole. Rönsyansikka on tehokas rikkaruohoja vastaan, sillä se kutoo tasaisia, tuuheita mattoja. Sillä on myös lyömätön talvenkestävyys.

Minne? Matala, mutta pöyheäkasvuinen rönsyansikka ei tarvitse juurikaan multatilaa, ja se viihtyy kaikenlaisissa kasvuoloissa ja -paikoissa. Puiden juuristokaan ei ole sille ongelma. Istuta taimet 30 sentin välein, jotta kasvustosta tulee heti tuuhea.

Rönsytiarella

Mikä? Valkokukkaista rönsytiarellaa (Tiarella cordifolia) kutsutaan meillä päin pitsimyssyksi sen ruotsinkielisen nimen spetsmössa mukaan.

Miksi? Tiheäkasvuinen, nimensä mukaisesti rönsyilevä maanpeittoperenna tuo valoa kasvupaikkaan, leviää voimakkaasti ja pärjää loistavasti rikkaruohoja vastaan. Pidän rönsytiarellassa erityisesti siron kukinnon ja raikkaanvihreän täpäkän lehtien yhdistelmästä.

Minne? Rönsytiarella on parhaimmillaan isoina pintoina. Hyvä istutusväli on 30 senttiä. Monipuolisen perennan kumppaneiksi käyvät esimerkiksi kuunliljat, sillä mitkään hennot piiperöt eivät pärjää sen kanssa. Jaloangervot ovat toinen hyvä vaihtoehto.

Tornionlaakson Puutarha & Unelmat sijaitsee Torniossa VI-vyöhykkeellä, tornionlaaksonpuutarha.com

Paratiisin taimitarhan Sanna Elon kolme suosikkia

Varjoyrtti

Mikä? Varjoyrtti (Pachysandra terminalis) tekee puiden juurelle kauniin ikivihreän maton.

Miksi? Kiiltävät ja kauniit, kirkkaanvihreät lehdet hehkuvat hienosti puiden alla. Kun haluat, että puu nousee upeasti esiin, varjoyrtti on nappivalinta. Haasteellisiin paikkoihin se sopii loistavasti: lapsuudenkodissani se on tehnyt vuosikymmenten mittaan omena- ja luumupuiden alle todella ison, yhtenäisen kasvuston. Se jopa kestää jonkin verran kävelyä.

Minne? Parhaiten 30 sentin välein istutettava varjoyrtti menestyy rehevässä, multavassa maassa, mutta sitkeänä kasvina se pärjää myös kuivemmassa paikassa. Jos tilaa riittää, voit valita sen seuraksi vaikkapa töyhtöangervon.

Kielo

Mikä? Kielo (Convallaria majalis) on kauneimmillaan metsäpuutarhassa puiden ja pensaiden siimeksessä.

Miksi? Kasvin alkukesän kukinta ihanan tuoksun kera on niin hieno! Rehevässä, kosteassa maassa lehdet säilyvät pitkään nätteinä. Tänä vuonna omien kielojeni lehdet näyttivät sateisen ja viileän alkukesän ansiosta hyviltä vielä kesäkuun lopussa.

Minne? Luonnonvaraisena kasvava kansalliskukkamme on kestävä maanpeittoperenna. Kielo on minusta tyylikkäimmillään, kun sen antaa kasvaa ja levitä juurakollaan isoksi kasvustoksi. Olen istuttanut sen kaveriksi helmililjan sipuleita – minusta sinivalkoinen yhdistelmä on todella söpö.

Pikkutalvio

Mikä? Pikkutalvio (Vinca minor) on ikivihreä varpukasvi, joka leviää puiden alle tummanvihreäksi, maanmyötäiseksi kasvustoksi maanpäällisillä rönsyillä.

Miksi? Pitkiä versoja varjoon kutova pikkutalvio ilahduttaa kukinnallaan jo touko–kesäkuussa. Tutuin sävyistä on peruslajikkeen sininen, mutta pikkutalviosta on saatavilla myös valkokukkainen ’Alba’ ja purppuranpunainen ’Atropurpurea’.

Minne? Paitsi lehtipuiden katveeseen, pienilehtinen pikkutalvio sopii hyvin alppiruusujen ja havujen alle maanpeittokasviksi, koska se viihtyy samanlaisessa happamassa maassa. Noin 30 sentin välein istutettava perenna on vaatimaton kasvualustan suhteen.

Paratiisin taimitarha sijaitsee Porissa, II-vyöhykkeellä. Nettisivusto: paratiisintaimitarha.fi