Meidän Mökki

Paula Noronen ja mökkeilyn riemu – "En ole puuhastelijatyyppi, mutta katsotaan, mihin suuntaan mökkeilyni kehittyy"

Paula Noronen ja mökkeilyn riemu – "En ole puuhastelijatyyppi, mutta katsotaan, mihin suuntaan mökkeilyni kehittyy"
Kirjailija, tv-persoona Paula Noronen hankki oman kesämökin viime vuonna, ja poissa ollessaan hän kaipaa sinne koko ajan. Mökkeilyn iloista kertoo myös Norosen uusi lomaromaani.
Julkaistu: 23.7.2021

Paula Noronen on tuttu etenkin Supermarsu-lastenkirjoistaan sekä muun muassa MTV3:n sarjasta Penkinlämmittäjät. Nyttemmin hänestä on sukeutunut myös innokas mökkeilijä. Kuinka näin pääsi käymään? Ja miten syntyi aikuisille kirjoitettu romaani Tarja Kulho – Lomille lompsis (Tammi), jossa Noronen seuraa Räkkärimarketin kassan kesäloman viettoa konsernin omassa mökkikylässä? Ja missä piilee mökkeilyn syvin olemus?

Kuka kumma on Tarja Kulho?

Tarja astui elämääni yli 20 vuotta sitten, kun olin töissä Radiomafiassa. Tarja kertoili joka viikko tunnin ajan elämästään ohjelmassa, jonka pointtina oli olla mahdollisimman tylsä. Sijoitin hänet töihin Korson Räkkärimarkettiin, koska parikymppisen Paulan silmin kauppa oli tylsimpiä mahdollisia paikkoja.

Olen vuosien varrella saanut Tarjasta palautetta, ja ajattelin palata hänen elämäänsä lukuisten lastenkirjojen välissä ja siksi, että edustan yhä samaa huumorin lajia kuin Tarja. Lähdetään liikkeelle ihan tavallisesta arjen havainnosta ja edetään kohti överiä. Tarjan syvin ideahan on, että hän on kuka tahansa meistä. Hän on yhdistelmä meistä kaikista.

Miten Tarja päätyi mökkikylään?

Ensimmäisessä Tarja Kulho -kirjassa pysyttiin tiukasti työpaikalla Korson Räkkärimarketissa, ja ajattelin, että hänet on pakko päästää perheineen lomalle ja nimenomaan mökkilomalle. Lyön vaikka vetoa, että jokainen meistä on käynyt mökillä tai edes kääntymässä mökkikylän parkkipaikalla. Mökki on sielunmaisema. Tiedämme, miltä rantasauna ja järvivesi tuoksuvat, ja miltä hyttyset tuntuvat.

Kirjan kannen on suunnitellut Anja Reponen.
"Iltaisin lämmitetään sauna, halutaan tai ei."

Millaisena näet mökkielämän?

Mökille mennessä päätetään, että ei tehdä mitään, ollaan vaan. Perillä vaihdetaan vaatteet, joita ei kehdata pitää muualla eikä edes viedä kierrätykseen, koska ne ovat virttyneitä ja reikäisiä. Se on univormu.

Koko ajan grillataan, ja ruoka on niin raskasta, että viikon päästä askelkin on raskas. Ja kun on vaikea pysyä paikoillaan, aletaan puuhastella, vaikka mitään ei pitänyt tehdä. Iltaisin lämmitetään sauna, halutaan tai ei. Uimaankin mennään, koska kuuluu mökkeilyyn. Viimeistään paarmat ajavat veteen. Yöt nukutaan hyvin, vaikka aina joku manaakin, että hyttynen inisee tai kärpänen surisee korvan juuressa, koska joku jätti oven tai ikkunan raolleen.

Jossain vaiheessa vaihdetaan verkkarit kaupunkihousuihin ja jännitetään, mahtuvatko ne, ja kaikkien yllätykseksi ne mahtuvat. Ehkä siksi, että mökkeily on laskenut stressitasoja ja vaikuttanut suosiollisesti aineenvaihduntaan. Auto haisee tunkkaiselta, koska se on seissyt viikkoja auringossa, ja heti kun lähdetään, huomataan, että autoon on jäänyt ötökkä, joka päästetään mökkitien päässä pois. Kaikkea tätä rakastan.

Mökkeilyn ihanuus piileekin siinä, että tiedät aina, mitä saat.

Kuva Tammi / Numi Nummelin

Miten itse löysit mökkeilyn riemun?

Meihin aina iskostetaan, että mökki on riesa ja rahareikä, ja minäkin näin asian pitkään niin. Sitten puolisoni keksi, että vuokrataan mökki eikä vain viikoksi vaan pidemmäksi ajaksi, ja kokeilimme muutaman vuoden, miltä mökkielämä tuntuu. Huomasin, että on kivaa päästä pois kaupungista, ja viime syksynä ostimme elämäni ensimmäisen mökin. Ihan kaikilla on välillä tarve vaihtaa maisemaa, ja tässä ajassa mökille lähtö täyttää tarpeen erinomaisesti.

Meidän paikka ei ole mikään sähkötön ja vedetön selviytymismaja, koska jalkapallon takia kolme kertaa leikatut polveni eivät kestä kovalla laiturilla kyykkimistä ja astioiden tiskaamista järvessä. En ole puuhastelijatyyppikään, mutta katsotaan, mihin suuntaan mökkeilyni kehittyy.

Jos deadline lähestyy, vetäydyn mielelläni myös yksin kirjoittamaan mökille, koska en halua kadota supermarsumaailmaan silloin, kun muu perhe on kotona. Mökillä saan rauhan ja voin kirjoittaa vaikka yömyöhään.

Mökki on sielunmaisema. Tiedämme, miltä rantasauna ja järvivesi tuoksuvat, ja miltä hyttyset tuntuvat.

Oletko kohdannut ikäviäkin puolia?

Just tuossa meinasin astua kyyn päälle. Täytyy kuitenkin muistaa, että ihminen on heidän alueellaan ja me olemme ehkä vieraantuneet luonnosta. Mökillä menee aina hetki tottua tähän todellisuuteen.

Mökkeily voi myös olla stressin aihe, ja elämä menisi kamalaksi, jos olisi pakko lähteä mökille. Sovimme jo vuokramökkiaikana, että jos ei huvita lähteä, ei lähdetä.

Miltä mökkeily tuntuu juuri nyt?

Uskon, etten voi koskaan luopua mökkeilystä, koska se tuntuu aina vaan paremmalta. Koko ajan tekee mieli päästä mökille. Taidan sittenkin olla mökki-ihminen.

Kommentoi »