Valkeakosken asuntomessuilla on nähtävillä kolme passiivitaloa. Sana viittaa vähäisen lämmitysenergian tarpeeseen ja yksikertaisempaan lämmitykseen.

Valkeakosken asuntomessuilla on nähtävillä kolme passiivitaloa: Paroc Lupaus (kohde 21), TV-talo (kohde 35) sekä Aurinkotuuli-talo (kohde 18).

Passiivitalon idea on lähtöisin Keski-Euroopasta, josta se on levinnyt viime vuosina myös Suomeen. Sana viittaa tavallisiin taloihin nähden erittäin vähäiseen lämmitysenergian tarpeeseen ja yksinkertaisempaan lämmitykseen.

Passiivitalo eli minimienergiatalo on melkein sananmukaisesti pullotalo tai termospullotalo. Se on kauttaaltaan erittäin paksusti eristetty, äärimmäisen ilmatiivis talo, joka kierrättää hengitysilmaa tehokkaasti koneellisella ilmanvaihdolla sekä ottaa siitä suuren osan, parhaimmillaan yli 80 prosenttia, lämpöä talteen. Tästä seuraa vähäinen lämmitysenergian kulutus.

Ilma ei vaihdu talossa muuten kuin rakenteeseen tehtyjen aukkojen kautta ja koneellisen ilmanvaihdon välityksellä. Ilman tehokasta yli 70 prosentin vuosihyötysuhteen lämmön talteenottoa passiivitalo ei ole passiivitalo - ei kylmässä eikä lämpimässä ilmanalassa, on eräs kotimaisten ilmanvaihtolaitteiden valmistajan edustaja kiteyttänyt passiivitalojen olemuksen. Tämä saa monella perinteistä hirsitaloa arvostavalla nousemaan karvat pystyyn. Mineraalivillalla ja höyrynsululla eristetyssä talossa asuneelle kynnys onkin jo huomattavasti matalampi. Jos passiivitalo tuntuu liian rohkealta ratkaisulta, voi harkita matalaenergiataloa, joka vie noin puolet tavallisen talon tarvitsemasta lämmitysenergiasta.

Passiivitalo tarvitsee siis riittävää koneellista ilmanvaihtoa ja sähköä, jolla se toimii. Muitakin tiukkoja lähtökohtia ja vaatimuksia passiivitalon rakentajat ja asukkaat joutuvat hyväksymään - jotta idea toimisi ja talossa voisi mukavasti asua. Vastalahjana saa erittäin edullista lämmitystä, tasaista lämpötilaa, vedottomuutta, mutta silti tiuhaan vaihtuvaa hengitysilmaa.

Harvalle suomalaiselle tulisi mieleen pärjätä näissä oloissa ilman kunnollista talon lämmitysjärjestelmää.  Passiivitalot eivät periaatteessa tarvitse tavallisen asuintalon kaltaista lämmitysjärjestelmää ja lämmönjakoa. Passiivitalo ottaa tehokkaasti talteen auringosta ja talon käytöstä aiheutunutta lämpöä ilmanvaihdostaan. Sen lisäksi se usein lämmittää tarpeen mukaan tuloilmaa lämpövastuksella tuloilmakanavassa tai huonekohtaisilla sähkölämmittimillä tuloilmakanavissa. Tämäkään ei joka paikassa ja tilanteessa riitä, vaan hitaasti lämpöä luovuttava iso tulisija voi olla hyvinkin tarpeen. Sen tulisi lämmetä hitaasti ja luovuttaa lämpöä pitkään, puhutaan esimerkiksi 48 tunnin tulisijasta.

Lämmintä vettä ei passiivitalossa synny vielä näillä menetelmillä, vaan siihen tarvitaan jotakin kunnon lämmitysjärjestelmää kuten lämpöpumppua, aurinkolämpökeräimiä, sähkövastuksella lämpiävää lämminvesivaraajaa ja/tai tulisijan yhteydessä olevaa vesivaraajaa. Lämmitykseen valitaan usein lämpöpumppu, jolla lämmitetään käyttövettä myös kesällä. Passiivitaloihin tarjotaan tyypillisesti integroitua lämmitysjärjestelmäpakettia, jossa on mukana lämmön talteenotolla varustettu ilmanvaihto sekä lämpöpumppu. Periaatteessa passiivitalolle käy mikä tahansa lämmitysenergiamuoto. Kylmemmille seuduille mentäessä passiivitalon konsepti pysähtyy lopulta koviin pakkasiin. Alle -35 asteen pakkasissa tällä idealla ei pysy lämpöisenä, vaan on alettava käyttää kunnon lämmitystä.

Passiivitalossa pitäisi olla tuntuvasti halvempaa asua lämmityskulujen osalta kuin ns. tavallisessa talossa, mutta rakentamiskustannukset ovat yleisesti ottaen korkeammat. Arviot lisäkustannuksista tavallisen talon rakentamiseen nähden vaihtelevat yleensä viidestä kymmeneen prosenttiin. Passiivitalon vaatimattomampi lämmitysjärjestelmä tarkoittaa vähäisempää korjaus- ja kunnossapitotyötä. Energiankulutusta vähentää myös se, jos talossa on vähemmän talotekniikan laitteita. Passiivitalon ilmanvaihtokoneet ovat tavallisen pientalon halvimpaan lämmitysmuotoon nähden jopa 12 000 euroa edullisemmat.

– Nykyaikainen passiivitalo on konstailematon, yksinkertaisilla keinoilla toteutettava "perustalo" verrattuna 1970”–1980-lukujen hyvin monimutkaisiin ratkaisuihin. Se ei myöskään tule juuri tavanomaista taloa kalliimmaksi, koska erillistä lämmitys- ja lämmönjakojärjestelmää ei tarvita, on VTT:n tutkija Mikko Saari luonnehtinut modernia energiatehokasta passiivitaloa.