Todellista saunarakkautta! Mikään sää ei pidä Juttaa ja Pasia poissa lauteilta: ”Joka päivä on hyvä saunapäivä”

Kun jokin tekee hyvää ja tuo elämään paljon iloa, siitä alkaa unelmoida. Pasi ja Jutta Taavitsainen ovat molemmat olleet koko ikänsä suuria saunan ystäviä. Ei siis ihme, että kun heidän omakotitalonsa pihassa oli ennestään vanha ja purkukuntoinen pihasauna, he alkoivat haaveilla uudesta sen tilalle.

Pariskunta päätti, että uuden saunan pitää olla ulkomuodoltaan kauniin perinteinen mutta myös kohtuuhintainen. Rakennus haluttiin saada paitsi edullisesti myös helposti. Yhdistelmä kuulosti vaikeasti saavutettavalta, mutta Jutta ja Pasi jaksoivat kilpailuttaa ja etsiä vaihtoehtoja.

Terassin tukeva runko lepää sorapedin ja puutarhalaattojen päällä.

Ensin pari katseli tehdastekoisia hirsisaunoja ja kävi joistakin jo neuvottelujakin. Sitten Jutta löysi Instagramista sopivan: yrityksen, joka tekee käsin veistettyjä saunoja tilaustyönä.

Kun Taavitsaiset ottivat yhteyttä myyjään Kyösti Myllymäkeen, selvisi, että sauna voitaisiin tuoda Sipooseen kokonaisena. Ajatuskin käsin veistetystä ja Kokkolasta perille kuljetettavasta löylyhuoneesta oli parin mielestä kutkuttava. Saunan rakastajat tekivät rakennuksesta kaupat.

– Piirsimme itse saunan pohjapiirroksen, ja vastaava mestari piirsi meidän söherryksemme pohjalta sen paremmin. Suunnittelimme saunasta sellaisen, että se tulisi kokonaisena rekan kyydillä, Pasi kertoo.

Ennen kuin rekka toi saunan Sipooseen, Taavitsaiset hakivat sille rakennusluvan. Paikallinen maatyöurakoitsija purki samalla paikalla olleen vanhan saunamökin. Paikalle oli vaihdettava kantavaksi maa-ainekseksi soraa, jonka päälle Taavitsaiset asennuttivat A-perustuksella routaeristyksen ja pilariharkkoperustuksen.

Jutta yhdisteli Ikean mustan pöydän pariksi isoisänsä tekemät tuolit. Syksyisin ja talvisin pöydän äärellä juodaan saunakahvit.

Kalustus pidetään karsittuna. Umpipuisen seinähyllyn Taavitsaiset löysivät Torin kautta Mikkelistä.

Jutan pappa on tehnyt pukuhuoneessa olevan ruskean tuolin 1950-luvulla. Naulakkokoukut ovat saunantekijä Kyöstin käsialaa.

Kiuas valittiin ulkonäön perusteella: se oli Jutan ja Pasin mielestä kaunis kivikasa. Yksi valintakriteereistä oli lämminvesisäiliö, sillä saunassa on kantovesi.

Kyösti rakensi saunan lauteet tuppeen sahatusta lankusta ja Jutta käsitteli ne laudevahalla mustiksi. Saunan sisäseinät käsiteltiin saunasuojalla. Rakennusta lämmitetään pelkästään kiukaalla, ja saunavedet menevät viemäröintiä pitkin biopuhdistajaan.

Ennen kuljetusta rakentaja viimeisteli vielä saunan sisäosat, asensi kiukaan ja muurasi suojamuurin.

– Kiukaan takana olevan tiiliseinän rouhea ilme syntyi vaivalla. Jokainen tiili on valettu käsin muotteihin Kokkolassa, ja siksi käsityön leima näkyy, Jutta kertoo.

Pasi lisää, että kiukaan alle on valettu betonilaatta, ja siihenkin jätettiin rouhea pinta.

Sinnikkäästä etsimisestä ja vaivannäöstä oli hyötyä, sillä saunamökki oli lopulta joitakin muita harkittuja edullisempi. Myös kuljetus Pohjanmaalta tuli arveltua halvemmaksi.

– Olimme ystävien kanssa vastaanottamassa rakennusta, kun se tuotiin, Jutta muistelee.

Kuistin kalusteet löytyivät Tori-ilmoituksella, ja Jutta haki ne Espoosta. Tontilla ennen olleesta puretusta saunamökistä löytyi samaa turkoosin sävyä.

Saunan ympäristöstä tehtiin käytännöllinen rakentamalla sen viereen suuri terassi. Pasi ja Jutta saivat hommaan ystäviltään talkooapua. Terassin pintalaudaksi valittiin lehtikuusilauta, joka harmaantuu saunan kanssa samaan tahtiin.

Harmaantuminen onkin pariskunnalle harvinaisen toivottu asia.

– Odottavan aika on ollut pitkä, mutta nyt lähes kolmen vuoden jälkeen saunan harmaantuminen on lähtenyt käyntiin. Odotan, että harmaa pintasävy nousee koko rakennuksen läpi, Jutta sanoo.

Saunailtoja kruunaamaan Taavitsaiset halusivat tulipaikan, jonka he rakensivat aivan saunan viereen. Kun saunan tuloa edeltävät maatyöt olivat käynnissä, Jutta kuori ja kuivatteli pöllitarpeita istuimiksi. Pariskunta teki pölli-istuimet itse omalta tontilta kaadetuista kuusista, ja tulisija hankittiin valmiina.

– Kyllä ihan perusmakkara tai nakki maistuu tulipaikalla parhaiten. Joskus siellä valmistuvat täytetyt perunatkin samalla, kun katselemme tulen liekkiä, Pasi kertoo.

Pihapiirin tulipaikka perustettiin sorapedin ja siihen upotettujen liuskekivien päälle.

Taavitsaisten sauna on suunniteltu niin, että sitä voi hyvin käyttää myös talvella: kaikki kestää kosteutta ja kylmää. Talvella löylyt ovat kosteat ja pehmeät, eikä mikään sää saa Juttaa ja Pasia pysymään poissa lauteilta. Heidän mielestään joka päivä on hyvä saunapäivä.

– Meillä saunotaan niin usein kuin voidaan. Istutaan lempeissä löylyissä, kuunnellaan hiljaisuutta ja puun ritinää, Pasi kertoo.

Jutta nyökkää ja lisää, että hänellä on hyviä saunamuistoja lapsuudesta saakka.

– Kotonani Haminassa oli pihasauna, samoin kuin isoäidilläni Kolsilassa. Lauantain sauna ja limonadi, miten ne nyt voisi unohtaa, hän hymyilee.

Jutta ja Pasi tekivät saunan ulkoseinille homesuojauksen, ja nyt seinien annetaan harmaantua.

Jutta tekee vihdat oman tontin nuorista koivuista ja sitoo ne kiinni perinteiseen tapaan.

Nappaa Jutan ja Pasin parhaat ideat!

Jutta kokoaa terassin kukat ryhmiksi. Ruukkupuutarha on helppohoitoinen, ja metalliesineet kestävät vaihteleviakin sääoloja. Ruukkukasveiksi sopivat neilikka, pelargoni, krysanteemi, laventeli ja muratti.

Jämälaudoista rakennettiin taso vanhoille purkeille, jotka toimivat kynttilälyhtyinä. Kynttilänvalo ja puun sävyn luoma tunnelma on sopivan hämyinen. Saunalle ei vedetty sähköjä, jotta tunnelma ei katoaisi.

Soran avulla saunamökin edusta pysyy siistinä ja kuivana. Rakennusta ympäröi villiksi jätetty kukkaniitty. Niitty on syntynyt luonnonkukista ilman, että siihen on edes kylvetty siemeniä.