Meidän Talo

Paritalosta yhden perheen 500-neliöiseksi kodiksi – 60-luvun talo koki remontissa totaalisen muodonmuutoksen

1

Jenna Huhta ja Janne Keskinen ostivat kodikseen 1960-luvulla rakennetun paritalon ja purkivat sen aluksi runkovaiheeseen. Mittava remontti valmistui juuri ja juuri pariskunnan esikoispojan ristiäisiksi.
Kuvat Sari Rantanen
Joen rannalla seisovan talon ulkoseinät rapattiin remontissa uudelleen. Myös konesaumakatto sai maalaten uuden pinnoitteen.

Janne Keskinen oli jo kauan silmäillyt joenmutkassa sijaitsevaa paritaloa Parkanon keskustassa. Se oli ollut tyhjillään monta vuotta, kunnes talolle ilmaantui ostajaehdokas.

– Hän oli torpannut ostoajatuksen saman tien, kun oli astunut sisään. Remontin suuruusluokka oli hänelle liikaa, Janne kertoo noin viiden vuoden takaisista tapahtumista.

Talo jäi odottamaan uutta omistajaa ja Jannen takaraivoon kytemään ajatus, millaista olisi asua isossa kodissa joen rannalla. Kului muutama vuosi, kunnes Janne uskalsi ehdottaa puolisolleen Jenna Huhdalle melkein 500-neliöisen paritalon ostamista.

– Varoittelin Jennaa sen todella olevan melkein alkuperäisessä 1960-luvun kunnossa. Pyysin, että hän jättää huomiotta epäkohdat ja keskittyy talon potentiaaliin.

U-mallisen keittiön Jenna ja Janne suunnittelivat itse alusta loppuun. Astioiden säilytyspaikat mietittiin tarkasti käytännöllisyyden kannalta. Lattiassa on laatat. Tiilerin takkaa lämmitetään usein. Jennan mielestä kulmaluukullinen takka olisi sopinut tilaan paremmin, jotta tulta olisi voinut ihailla myös olohuoneen puolella. Vitriinikaapin runko on Jannen tekemä, lasiovet valmisti paikallinen Parkanon Lasipalvelu. Oviaukkoon asennettiin liimapuupalkit, koska keittiöön kulkemista varten puhkaistiin aukko kantavaan seinään.

Asuntonäytön jälkeen Jennalla oli kolme toivetta: iso vaatehuone, iso makuuhuone ja iso vessa. Janne lupasi ne Jennalle, ja talokaupat käteltiin heinäkuussa 2015.

Paritalossa asui aikoinaan kaksi perhettä, joten tilaa oli paljon. Janne näki heti potentiaalin, sillä hänellä remontoiminen on ollut aina verissä. Yhdessä he Jennan kanssa yhdistäisivät kaksi asuntoa toisiinsa. Toivelistalla oli suurten huoneiden lisäksi oleskelu- ja pelitilaa sekä autotalli.

Ponnistus vaati huolellista suunnittelua, joka aloitettiin ennen purkamista. Kantavien seinien sijainnit selvitettiin rakennusvalvonnan ja vastaavan mestarin kanssa, sillä myös osa seinistä poistettiin. Kaikki alkoi purkuhommista, jotka kestivät kaksi kuukautta joen puoleisessa asunnossa.

– Laitoimme kuntoon ensin yhden osan talosta asuessamme toista osaa. Purkamisen yhteydessä törmäsimme vesivahinkoon pesuhuoneessa. Lattian alta löytyi kosteutta, joka oli tullut patteriputken läpiviennistä.

Vesivahinko saatiin nopeasti korjattua, sillä talosta purettiin aivan kaikki eikä kosteutta ollut kuin kahden neliön alueella. Kierrätykseen kuskattiin kahdeksan vaihtolavaa tiili- ja kivijätettä sekä kaksi vaihtolavallista puujätettä.

– Pystyyn jäivät purkamisen jälkeen runko ja ikkunat, Janne selventää.

Janne halusi lattiaksi tammea, jolle Jenna ei ensin lämmennyt. Lopulta materiaali oli molempien mielestä ainoa oikea. Parisuhteeseen suuri projekti ei tehnyt säröjä. Tiivis tiimi täydentyi Leevi-pojalla toukokuussa 2017. Vanhempien makuuhuoneessa on rauhallisen tyylikäs tunnelma. Tapettina on Vallilan Kelohonka. Makuuhuoneen yhteyteen tehtiin Jennalle meikkauspiste, josta avautuu näkymät joelle.

Sähkö- ja lvi-töissä olivat apuna ulkopuoliset Rakennussähkö ja LVI-talo Kannosto. Muurari Ilari Aaltonen valjastettiin muuraamaan takka ja kiinnittämään uusiin ikkuna-aukkoihin ikkunat. Julkisivun rappauksen toteutti Kaukomaalaus Oy ja märkätilat sekä laatoitukset Parkanon Rakennuspalvelu, muutoin pariskunta uurasti kaiken itse talkooavulla.

Seiniä kaadettiin, ovia ja ikkunoita varten tehtiin uusia aukotuksia ja huoneiden paikkoja vaihdettiin. Kaikki sähköt ja vesijohdot vedettiin uudelleen.

Puolitoista kilometriä lattialämmitysputkea ei riittänyt koko talon alalle.

Koska kantaviakin seiniä piti puhkoa, oli katon kantavuutta vahvistettava. Tämä tehtiin viemällä katolle kahdeksan metriä pitkät liimapuupalkit. Ne ankkuroitiin kattotuoleihin rautahenkseleillä. Nyt välikatolla on kolme ylhäältä päin kantavaa rakennetta. Sen lisäksi esimerkiksi kellariin menevien rappusten kohdalla aukkoa tukemaan on asennettu jykevät puutolpat.

Purkamisen ja kantavuuden vahvistamisen jälkeen suurin haaste oli lattialämmitysputkien urittaminen ja sähköjen putkitus seinien sisään.

– Asensin puolitoista kilometriä lattialämmitysputkea urittamalla. Se taisi olla koko projektin haasteellisin homma. Jälkeenpäin harmittaa, ettei lattialämmitystä laitettu joka paikkaan. Olohuoneesta se jäi uupumaan. Olisihan se siinä samalla vaivalla jo mennyt, Janne pohtii.

Koko talon sisustus noudattelee hillittyä linjaa. Harmaa ja vaaleat värit täydentyvät puun eri sävyillä. Talosta sukeutui yhden perheen koti huolellisen suunnittelun ja suuren remontin jälkeen. Paritalosta syntyi yksi iso talo, kun kahden asunnon välinen seinä kaadettiin.

Toinen osa kodista valmistui jouluksi 2015. Silloin alkoi myös noin puolen vuoden remonttitauko.

– Vedimme vähän happea välillä. Vaikka ei tämä urakka ole koskaan liian kireäksi mieltä vetänyt, Jenna kertoo.

Vuoden 2016 kesän aikana työkalut viritettiin uudelleen käyttöön, jotta toinenkin puoli kodista saatiin kuntoon. Remontin jälkimmäinen jakso toisti samaa kaavaa kuin ensimmäinenkin. Paitsi, ettei raskaana ollut Jenna voinut enää osallistua kovin aktiivisesti remppaamiseen.

– Keskityinkin aika paljon sisustuksen suunnitteluun. Meillä on Jannen kanssa samanlainen maku, joten homma oli helppo toteuttaa.

Jennan syvennyttyä materiaalivalintoihin ja muihin sisustuksellisiin asioihin Janne remontoi talon toiselle puolelle huoneen tulevalle lapselle, suuren kodinhoitohuoneen ja vierashuoneen sekä pian valmistuvan leffa- ja pelitilan.

Kodinhoitohuoneessa on yllin kyllin tilaa, sinne mahtuu lastenvaunujen kanssa helposti sisään ja ulos. Pesukone ja kuivausrumpu on asennettu päällekkäin. Kodinhoitohuoneen laatikoissa ja kaapeissa säilytetään koko perheen ulkovaatteita sekä liinavaatteita. Yhdessä korkeista kaapeista on pyykkikorit, ja yhdestä laatikosta löytyy silityslautamekanismi. Kuvausten jälkeen pihaan on tehty uusi nurmikko ja etupuolen rinteeseen laitettu tummaa kalliolouhetta. Murskepiha on reunustettu muurikivillä ja terassille on laitettu lasikaiteet.

Ilmanvaihto jätettiin painovoimaiseksi, vaikka koneellistakin Janne pohti.

– Talo on pysynyt homeettomana 60-luvulta asti tällä tekniikalla, joten päätin unohtaa uudistuksen. Painovoimainen ilmanvaihto vain huollettiin. Uskon sen olleen hyvä ratkaisu.

Paritalon muutosprojekti jatkuu yhä. Kellarin ehostaminen on aloitettu, mutta selkeää visiota sen tilojen käytölle ei vielä ole. Kuvausten aikaan leffahuone oli juuri valmistumassa, ja terassi odotti kaiteita joen puolella.

Unelmiakin talon suhteen vielä on. Suurin niistä on ruokailutilan seinien muuttaminen laseiksi.

– Sitä pohdittiin jo remonttivaiheessa, mutta budjetti hankasi vastaan. Olisi mahtava istua tässä lasisten seinien sisällä ja katsella jokimaisemaa, Jenna kuvailee ja lisää innostuneesti:

– Eihän se mahdoton ajatus ole, joten katsotaan!

Julkaistu: 4.2.2019