Parhaat hedelmäpuut – taimistojen ammattilaiset vinkkaavat 9 satoisaa lempilajikettaan
Taimistojen suosikit
Parhaat hedelmäpuut – taimistojen ammattilaiset vinkkaavat 9 satoisaa lempilajikettaan
Kaipaatko pihallesi suussa sulavan makeita hedelmäpuita? Nämä herkkupuut mahtuvat niin isoon kuin pieneenkin puutarhaan.

Ilpo Koivu: ”Jo nuorena ’Victoria’ antaa runsaasti satoa, oikein mehukkaita herkkuluumuja”

Puutarha Tahvoset, Raasepori, vyöhyke Ib

1. Omenapuu ’Heta’

Mikä? Syysomena ’Heta’ on kotimainen jaloste (Malus domestica ’Lobo’ x ’Huvitus’), jonka suuret punaiset hedelmät maistuvat miellyttävän hapokkailta.

Miksi? Omenat ovat parhaimmillaan suoraan puusta naposteltuina tai parin kolmen viikon varastoinnin jälkeen.

Minne? Satoisa lajike on voimakaskasvuinen ja leveä, joten varaa sille tilaa. ’Hetaa’ saa normaalilla ja hillitysti kasvavalla perusrungolla. Kaiva 80 senttiä leveä ja syvä istutuskuoppa ja tue puu istutuksen yhteydessä. Jatka hillitysti kasvavien tuentaa pitkään, koska juuristo kehittyy hitaasti. Kaikkien omenapuiden tapaan ’Heta’ tarvitsee lähistölleen toisen samaan aikaan kukkivan lajikkeen pölytyksen varmistamiseksi.

Valon tarve: aurinko

Korkeus: 3–4/4–6 m (hillitty/normaali perusrunko)

Kukinta-aika: toukokuu

Menestymisvyöhyke: I–V

2. Kirsikka 'Fanal'

Mikä? Kirsikka (Prunus cerasus) ’Fanal’ kuuluu hapankirsikoihin, mutta on niistä ehkä makein. Marjat ovat tummanpunaisia ja kauniin kiiltäviä.

Miksi? ’Fanal’ on hapankirsikoista suosikkini, koska kirsikat ovat kookkaita ja mehukkaita. Ne soveltuvat paitsi tuoreeltaan herkuteltaviksi myös hillojen ja mehujen tekoon.

Minne? Satoisa, keskikokoinen puu viihtyy hedelmäpuiden tapaan aurinkoisella, lämpimällä kasvupaikalla. Nuorena melko pystykasvuinen lajike on itsepölyttyvä, mutta satoa saat runsaammin, jos istutat pihaan toisen lajikkeen. Leikkaa kirsikkapuu kesän tai syksyn puolella, kun kasvu on rauhoittunut. Koska sato maistuu linnuille, suojaisin puun. Lintujen kanssa ei yleensä kilpajuoksua voita.

Valon tarve: aurinko

Korkeus: 3–4 m

Kukinta-aika: toukokuu

Menestymisvyöhyke: I–III

3. Luumu 'Victoria'

Mikä? Luumu (Prunus domestica) ’Victoria’ tuottaa makeita, kelta­oransseja hedelmiä.

Miksi? ’Victoria’ antaa jo nuorena runsaasti satoa, oikein mehukkaita herkkuluumuja. Pienikokoinen puu sopii pikkupihaankin.

Minne? Lajike on itsepölyttyvä, mutta tuottaa runsaamman sadon, kun pölyttäjäkaverina on toinen luumulajike. Parhaiten puu viihtyy runsasmultaisessa, lämpöisessä ja suojaisassa kasvupaikassa. Varsinkin kakkos- ja kolmosvyöhykkeiden rajoilla valitse paikka huolella ja istuta puu kummulle. Silloin se lähtee keväällä aikaisemmin kasvamaan. Suotuisassa paikassa, kuten talon seinustalla tai lämpimällä sisäpihalla, ’Victoria’ voi menestyä suositusvyöhykkeitä pohjoisempanakin.

Valon tarve: aurinko

Korkeus: 3–5 m

Kukinta-aika: touko-kesäkuu

Menestymisvyöhyke: I–II

Sanna Elo: ”Pensaskirsikka ’Tamaris’ sopii mainiosti pienelle pihalle ja perennaryhmään”

Paratiisin taimitarha, Pori, vyöhyke II

4. Päärynä ’Lada’

Mikä? Päärynä (Pyrus commusis) ’Lada’ on terve uusi lajike. Isot vaaleankeltaiset hedelmät saavat punaiset posket auringon puolelta.

Miksi? Makeassa ja mehukkaassa kesälajikkeessa yhdistyvät runsas sato sekä mainio talven- ja ruvenkestävyys. Sitä suositaan myös luomuviljelyssä ruvenkestävyyden vuoksi. Keväällä puu kukkii kauniisti, ja elokuussa kypsyvät hedelmät.

Minne? Moni ajattelee, ettei päärynä menesty Suomessa, mutta ’Lada’ pärjää hyvin nelosvyöhykkeellä saakka. Kasvupaikkaa valitessasi varmista, ettei hedelmäpuuta jää talvimärkyys vaivaamaan. Kumpu ja rinnemaa ovat niille kaikkein mieluisin kasvupaikka. Jos pihasi on tiukkaa savimaata, istutuskuopan kasvualustaa kannattaa parantaa hiekalla.

Valon tarve: aurinko

Korkeus: 5 m

Kukinta-aika: toukokuu

Menestymisvyöhyke: I–IV

5. Omenapuu Siloposki-lajikkeet

Mikä? Siloposki-lajikkeet ovat terveitä ja vastustuskykyisiä omenia, joten niillä ei tarvitse torjunta-aineita juurikaan käyttää.

Miksi? Venäjällä jalostettujen omena­lajikkeiden siloposki-nimi viittaa siihen, etteivät niitä vaivaa taudit tai tuholaiset. Esimerkiksi hillittykasvuinen Malus ’Uslada’ tuottaa keskikokoa suurempia omenoita, joissa maistuu vadelman aromi. Lajike on talvenkestävä, runsassatoinen ja tulee jo aikaisin satoikään. Myöhäinen syysomena säilyy joulukuulle saakka.

Minne? Valitse Siloposkelle mahdollisimman suojaisa paikka. Avoimella paikalla tue puu, jotta se lähtee kasvamaan suoraan. Leikkaa sitä niin, että oksistossa pääsee ilma kiertämään. Varastoi omput viileässä, esimerkiksi pahvilaatikossa terassilla.

Valon tarve: aurinko

Korkeus: 3–5 m

Kukinta-aika: kesäkuu

Menestymisvyöhyke: I–IV

6. Pensaskirsikka 'Tamaris'

Mikä? ’Tamaris’ on uusi, runsassatoinen rungollinen pensaskirsikka (Prunus cerasus).

Miksi? Tummanpunaiset marjat ovat kookkaita, mehukkaita ja makeita. Alkukesästä ilahduttaa kaunis valkoinen kukinta. Kirsikat maistuvat niin tuoreeltaan kuin hilloissa ja marmeladeissakin. Muista tukea puu ja suojata marjat linnuilta – matalarunkoisen, hillittykasvuisen lajikkeen suojaaminen verkolla sujuu kätevästi.

Minne? Puu kukkii ja tuottaa satoa parhaiten aurinkoisella paikalla. Kalkittu, ravinteikas ja tuore maa on sille mieluisin. Lajike sopii mainiosti pienelle pihalle, ja voit istuttaa sen myös perennaryhmään koristepuuksi. Poista mielellään vasta elokuussa liian tiheässä kasvavia, katkenneita tai kuolleita oksia.

Valon tarve: aurinko

Korkeus: 1,5–2 m

Kukinta-aika: kesäkuu

Menestymisvyöhyke: I–IV(V)

Marjaana Lepänjuuri: ”Perhepäärynän kukat pölyttävät kätevästi toinen toisensa”

Pinsiön taimisto, Hämeenkyrö, vyöhyke III

7. Nukkakirsikka ’Lumikki’

Mikä? Nukkakirsikka (Prunus tomentosa) ’Lumikki’ on rungolliseksi kasvatettu pensaskirsikka. Suojaa se muiden hedelmäpuiden tapaan talven ajaksi verkolla jäniksiltä.

Miksi? Heinäkuussa kypsyvät vaaleankeltaiset, melkein valkoiset marjat eivät kiinnosta lintuja niin paljon kuin punamarjaiset kirsikat. Lajikkeella on hyvin kaunis pensasmainen kasvutapa ja keväinen kukinta.

Minne? ’Lumikki’ kukoistaa hyvässä vettä läpäisevässä multamaassa, joka on kalkittu. Sen sijaan se ei viihdy liian jäykässä savimaassa tai paikassa, jossa vesi seisoo puun juurella. ’Lumikki’ on kaunis myös koristepuuna, ja se mahtuu mainiosti pieniinkin pihoihin. Leikkaustavalla voit valita, tuleeko siitä pensasmainen vai kasvatatko pieneksi puuksi.

Valon tarve: aurinko

Korkeus: 2 m

Kukinta-aika: toukokuu

Menestymisvyöhyke: I–IV(V)

8. Pilariomenapuu 'Dzin'

Mikä? Pilariomenapuu (Malus domestica) ’Dzin’ on kapea, vain puolesta metristä metriin, joten se lukeutuu pienten pihojen suosikkeihin. Keskikokoiset punakeltaiset hedelmät muistuttavat tuttua ’Loboa’.

Miksi? Puu kukkii kauniisti kesäkuussa. Syyskuussa kypsyvä hedelmä on rapea, tiivis ja makeahappoinen. Puu tulee verrattain nopeasti satoikään.

Minne? Istuta puu ravinteikkaaseen, kalkittuun ja läpäisevään multamaahan, mielellään kummulle. ’Dzin’ sopii vaikkapa isoon perennaryhmään yksittäiskasviksi. Sitä voi kasvattaa myös ruukussa – talveta ruukku kellarissa tai viileässä varastossa. Pölyttäjäksi sopii lähistöllä kasvava toinen omenalajike. Suojaa pupujen herkku talveksi verkolla.

Valon tarve: aurinko

Korkeus: 2–3 m

Kukinta-aika: kesäkuu

Menestymisvyöhyke: I–IV

9. Perhepäärynä

Mikä? Perhepäärynään (Pyrus communis) on vartettu vähintään kolme eri lajiketta. Muista tukea puu ja viritä tukikeppien varaan jänisverkko syksyllä. Jos pihassasi pyörii peuroja, suojaa perhepäärynä jo kesällä.

Miksi? Kun pihaan mahtuu vain yksi päärynäpuu, perhepäärynän kukat pölyttävät kätevästi toinen toisensa. Päärynä on luonnostaan melko pystykasvuinen, leikkauksella ohjataan oksia kasvamaan enemmän vaakasuuntaan. Muista, ettet leikkaa puusta jotain lajiketta kokonaan pois.

Minne? Kalkittu ja läpäisevä puutarhamulta sopii perhepäärynälle parhaiten. Älä istuta hedelmäpuita liian syvään, pinnan päällä olisi hyvä olla vain sentin multakerros. Kolmosvyöhyke on aika lailla maksimi päärynäpuiden menestymiseen.

Valon tarve: aurinko

Korkeus: 2–3 m

Kukinta-aika: kesäkuu

Menestymisvyöhyke: I–II(III)

4 kommenttia