12 tärkeää vinkkiä paloturvallisuuteen mökillä ja kotona – tiesitkö nämä asiat palovaroittimista, polttopuista ja sähköpattereista?
Mökillä viritellään tulia usein paljon enemmän kuin kotioloissa, ja rennossa lomatunnelmassa tiukimmat varotoimenpiteet saattavat unohtua. Mitä ainakin pitäisi muistaa tulipalojen estämiseksi?
Mitä laki sanoo tulesta?
Pelastuslaissa on muutamia pykäliä, jotka koskevat erityisesti mökkiläisiä.
- Lain viidennessä pykälässä muistutetaan varovaisuudesta tulen käsittelyssä.
- Yhdeksäs pykälä määrää, että rakennus ja sen ympäristö on pidettävä sellaisessa kunnossa, että tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara on vähäinen ja että helposti syttyvää materiaalia ei saa säilyttää ullakolla, kellarissa, rakennuksen alla eikä sen välittömässä läheisyydessä.
- 13. pykälä käskee pitämään tulisijat ja savuhormit turvallisina sekä nuohoamaan vakituisen asunnon hormit vähintään kerran vuodessa ja vapaa-ajanasunnon hormit vähintään joka kolmas vuosi.
- Lain 17. pykälä velvoittaa varustamaan asunnon riittävällä määrällä palovaroittimia.
Mitä pitäisi muistaa takasta ja hormista?
Nuohous on tärkeää siksi, että hormit pysyvät reilusti auki savukaasujen kuljettavaksi. Turvallisuuden kannalta vielä tärkeämpää on savuhormin kunnon tarkastaminen. Nuohooja huomaa, jos hormi on rapistumassa. Kun se kastuu, kuivuu, jäätyy ja lämpiää, eroosio kuluttaa tiilimuurattua piippua.
Hormiin tulevat halkeamat ovat todella vaarallisia erityisesti, kun ne ovat yläpohjan alueella. Jos kipinät pääsevät halkeamista yläpohjan rakenteisiin, voi syttyä todella nopeasti leviävä tulipalo. Kun palo huomataan, alkusammutusvälineistä ei ole enää mitään apua. Lue lisää hormien ja tulisijojen kunnossapidosta.
Mikä on riittävä määrä palovaroittimia?
Laki määrää käyttämään järkeä. Jos ei millään osaa päättää sopivaa palovaroitinten määrää, on annettu vähimmäismäärä: yksi varoitin per 60 neliötä.
Mitä ovat ketjutettavat palovaroittimet?
Jos vapaa-ajanasunto on hieman keskimääräistä isompi, tavallisten palovaroittimien toiminta voi jäädä vajavaiseksi. Kuvitellaan vaikka, että takkahuoneessa syttyy tulipalo ja palovaroitin rupeaa kiljumaan.
Entä jos asukkaat ovat nukkumassa monen huoneen päässä, kenties toisessa kerroksessa? Kun savukaasut ehtivät makuuhuoneiden varoittimiin, talon toisessa päässä palo voi jo riehua valtoimenaan.
Tällaisen tilanteen varalle kannattaa hankkia ketjutettavat palovaroittimet. Kun yksi varoitin hälyttää, se lähettää radiosignaalin rakennuksen kaikkiin varoittimiin, jolloin ne yhtyvät kuoroon.
Määrääkö laki takkapuiden säilyttämisestä?
Mökkiläisenä kuulee myös erilaisia käsityksiä siitä, kuinka paljon takka- ja saunapuita saisi lain mukaan säilyttää sisätiloissa: korkeintaan puoli kuutiometriä kerrallaan on aika yleinen uskomus.
Mutta ei sitä ole missään määrätty. Huolellisesti säilöön pantu klapipino ei syty yhtään sen helpommin kuin vaikkapa sohva, mutta siitä voi tulla muuta haittaa, kuten itiöitä ja homekasvustoa.
Karkasiko toimintasavu?
Vialliset piensähkölaitteet ja virheettömästi toimivat sähkökiukaat aiheuttavat monia tulipaloja joka vuosi. Sähkölaitteiden osalta kannattaa luottaa omiin aisteihin. Jos laite pitää omituista ääntä tai haisee oudolta, kaikki ei ole kunnossa. Elektroniikkaharrastajien suosima kasku on ”toimintasavu”: kun se pääsee karkuun sähkölaitteesta, laite lakkaa toimimasta.
Mikä näistä tapahtuukin, lopeta laitteen käyttö välittömästi. Älä kokeile hetken kuluttua uudestaan, sillä vehkeet eivät korjaannu itsestään. Vie laite huoltoon tai osta uusi.
Sähkökiukaan osalta kysytään taas arkijärkeä. Sauna ei ole sopiva paikka pyykin kuivattamiseen. Sähkökiuasta ei koskaan pidä kytkeä päälle, ennen kuin on tarkistettu, ettei sen lähettyvillä ole mitään syttyvää ainetta.
Ei kai lämpöpatteri mitään sytytä?
Vesikiertoinen keskuslämmityspatteri ei voi sytyttää tulipaloa. Mutta sähkövastuksilla lämpiävä paikallinen patteri voi. Niissä on toki lämpöanturit ja turvakytkimet, mutta vaikka vikatilanteet ovat harvinaisia, seuraukset voivat olla hirvittävät. Ei kannata koetella onneaan esimerkiksi kuivattamalla pyyhkeitä sähköpatterin päällä.
Minne mahdoin laittaa sen sammuttimen?
Kun palovaroittimet alkavat ulista, palon voi kenties vielä sammuttaa itse. Silloin pitää tietää heti, missä alkusammuttimet ovat. Vähintään sammutuspeite pitää olla, ja vieläpä paikassa, josta se on helposti otettavissa käyttöön. Peitteen kaveriksi on hyvä hankkia nestesammutin, jonka tunnetuin versio on vaahtosammutin.
Ensin kokeillaan, pääseekö tulipalon alun tukahduttamaan sammutuspeitteellä – muista, että peite asetellaan eikä heitetä tulen päälle. Jos se ei ole enää mahdollista, nestesammuttimella voi operoida vähän kauempaa. Jauhesammutin on likimain yhtä tehokas, mutta sen käyttö sotkee kaikki paikat.
Apua, missä olen?
Jos alkusammutus ei onnistu, pitää kutsua palokunta paikalle. Hädissään ihminen voi unohtaa osoitteensa tai vaikka oman nimensä. Paras turvalaite on silloin älypuhelin, johon on asennettu 112 Suomi -sovellus.
Miksi 112-sovellus on niin hyvä?
Kun sovelluksen kautta ottaa yhteyden pelastuslaitokseen, puhelimen koordinaatit välittyvät auttajille automaattisesti. Toinen hyvä varmistus on ulko-oveen kiinnitetty kortti, jossa on mökin osoite ja koordinaatit (desimaaliasteina esimerkiksi 60.12154, 25.02150) sekä tarkat ajo-ohjeet. Näin mökkivieraskin voi tarvittaessa kutsua apua paikalle.
Kuka konttaa nopeimmin?
Lapsille ei oikein kannata puhua tulipalojen kuolemanvaarasta. Mutta jollain tapaa pitää kertoa, miten toimitaan vaaratilanteissa. Suomen pelastusalan keskusjärjestö neuvoo opettamaan leikkien: ”Kuka konttaa nopeimmin ulos!” Kun tulen käyttö opetellaan yhdessä ja siitä tehdään tuttua ja turvallista, lapsilla ei ole hinkua jänniin tulitikkuleikkeihin.
Koululaisia voi jo opettaa vetämään leivänpaahtimen töpselin pois seinästä, jos laite syttyy tuleen. Vielä vähän isompia lapsia voi ohjeistaa alkusammutukseen. Lasten paras alkusammutusväline on sankoruisku, jolla voi kesällä leikkiä vesileikkejä ja talvella jäädyttää vaikka liukurataa. Samalla oppii käyttämään laitetta myös totisessa tilanteessa.
Muista toimintajärjestys
- Pelasta ensimmäisenä välittömässä vaarassa olevat.
- Yritä alkusammuttamista, jos voit.
- Rajoita palon leviämistä mahdollisuuksien mukaan.
- Siirry turvalliseen paikkaan ja soita hätäkeskukseen.
- Kun olet päässyt ulos, älä palaa sisään hakemaan kissaa, koiraa tai perhealbumia.
- Opasta apu paikalle.
Asiantuntijana jutussa on toiminut Suomen pelastusalan keskusjärjestön SPEK:n vanhempi asiantuntija Ilpo Leino.
