Palmusunnuntai aloittaa pääsiäisen näkyvän juhlinnan. Aikanaan Jerusalemissa tielle heitetyt palmunlehvät tervehtivät kaupunkiin saapunutta Jeesusta. Nykyään meillä heilutetaan pajunkissoja ja lausutaan virvontavärssyjä läheisten terveydeksi sekä pahoja henkiä karkottamaan. Ortodoksien vitsat jopa siunataan edellisen päivän vigiliassa. Ortodoksien vitsoja siunataan myös kerhotiloissa, kouluissa ja päiväkodeissa, jolloin pappi tulee paikalle pitämään lyhyen siunaustilaisuuden. Ortodoksit eivät pukeudu noidiksi, vaan virvontaan pukeudutaan juhlavasti.

Malkamaanantain teemana on löytää malka myös omasta silmästä sen sijaan, että löytäisi virheitä aina vain toisista. Toinen tulkinta on, että tuona päivänä tehtiin malkapuita, eli tuohikattojen kantavia kattorakenteita.

Tikkutiistaina vuollut sytykkeet ovat perinteen mukaan olleet poikkeuksellisen hyvää onnea ja lämmintä liettä antavia.

Kellokeskiviikon historia on arkinen – silloin laitettiin kellot laitumille vietävien lehmien kauloihin.

Kiirastorstaina kirkoissa on messuja, ja päivän teema on ehtoollisen asettaminen ja puhdistuminen. Raamatun mukaan Jeesus kokoontui viimeisen kerran opetuslastensa kanssa kiirastorstaina. Nimi ei tule kiireestä, vaan ruotsin sanasta skära (puhdistaa).

Pitkäperjantaina hiljennytään Golgatan tapahtumien muisteluun. Päivällä on synkkä kärsimystä ja kuolemaa kunnioittava maine; aiemmin päivään liittyi jopa täysi huvikielto.

Lankalauantaihin liittyy paljon taikauskoa, koska Jeesuksen ollessa haudassa pahojen henkien uskottiin liikkuvan vapaasti tihutöissään. Pohjanmaalla virvonta-aika koittaakin vasta tällöin. Samalla seudulla myös sytytetään kokkoja, jotta vapaana lentelevät noidat eivät vahingoittaisi karjaa. Lisäksi lankalauantaina pestiin ja värjättiin talven aikana kehrätyt langat.

Pääsiäispäivinä saakin sitten jo syödä herkkuja ja iloita elämästä. Ortodoksien kirkkovuoden suurin juhla kulminoituu pääsiäisyönä, jolloin kokoonnutaan liturgiaan. Puoliyön jumalanpalveluksen jälkeen seuraa ristisaatto, jossa seurakunta kiertää kirkon tuohukset kädessä kellojen soidessa. Sitä seuraa pitkä, kaksi tuntia kestävä pääsiäisyön liturgia, joka päättyy ehtoolliseen. Tähän juhlalliseen yöhön päättyy myös 40 päivän paasto. Ortodoksiperinteessä annetaan pääsiäistervehdyksinä kauniita maalattuja kananmunia eli pisankoja.