Palmusunnuntai, kellokeskiviikko, lankalauantai… Tunnetko pääsiäisviikon päivien merkitykset ja perinteet?
Ihmiset
Palmusunnuntai, kellokeskiviikko, lankalauantai… Tunnetko pääsiäisviikon päivien merkitykset ja perinteet?
Tiesitkö, mitä kaikkea kristillistä ja pakanallista pääsiäisviikkoon liittyykään? Kertaa tästä taianomaisten päivien historiaa ja merkityksiä, ja opi vähän uuttakin. Eläköön perinteet!
23.3.2018
 |
Meillä kotona

Palmusunnuntai

Palmusunnuntai aloittaa pääsiäisen näkyvän juhlinnan. Aikanaan Jerusalemissa tielle heitetyt palmunlehvät tervehtivät kaupunkiin saapunutta Jeesusta. Nykyään meillä heilutetaan pajunkissoja ja lausutaan virvontavärssyjä läheisten terveydeksi sekä pahoja henkiä karkottamaan. Ortodoksien vitsat jopa siunataan edellisen päivän vigiliassa. Ortodoksien vitsoja siunataan myös kerhotiloissa, kouluissa ja päiväkodeissa, jolloin pappi tulee paikalle pitämään lyhyen siunaustilaisuuden. Ortodoksit eivät pukeudu noidiksi, vaan virvontaan pukeudutaan juhlavasti.

Helsingin uuden yhteiskoulun abi hiihtämässä Malmilla vuonna 1957. Kuva Ritva Mäki, Helsingin kaupunginmuseo.

Malkamaanantai

Malkamaanantain teemana on löytää malka myös omasta silmästä sen sijaan, että löytäisi virheitä aina vain toisista. Toinen tulkinta on, että tuona päivänä tehtiin malkapuita, eli tuohikattojen kantavia kattorakenteita.

Tikkutiistai

Tikkutiistaina vuollut sytykkeet ovat perinteen mukaan olleet poikkeuksellisen hyvää onnea ja lämmintä liettä antavia.

Pirkkolan lastentarhan pääsiäisaskartelua vuodelta 1959. Kuva Helsingin kaupunginmuseo.
Pääsiäistorin värikkyyttä vuodelta 1963. Kuva Constantin Grüber, Helsingin kaupunginmuseo.

Kellokeskiviikko

Kellokeskiviikon historia on arkinen – silloin laitettiin kellot laitumille vietävien lehmien kauloihin.

Kiirastorstai

Kiirastorstaina kirkoissa on messuja, ja päivän teema on ehtoollisen asettaminen ja puhdistuminen. Raamatun mukaan Jeesus kokoontui viimeisen kerran opetuslastensa kanssa kiirastorstaina. Nimi ei tule kiireestä, vaan ruotsin sanasta skära (puhdistaa).

Ihmisiä Herttoniemen pääsiäistorilla vuonna 1962. Helsingin kaupunginmuseo.
Elannon mämmirasioita esitellään 1950-luvulla. Kuva Helsingin kaupunginmuseo.

Pitkäperjantai

Pitkäperjantaina hiljennytään Golgatan tapahtumien muisteluun. Päivällä on synkkä kärsimystä ja kuolemaa kunnioittava maine; aiemmin päivään liittyi jopa täysi huvikielto.

Lankalauantai

Lankalauantaihin liittyy paljon taikauskoa, koska Jeesuksen ollessa haudassa pahojen henkien uskottiin liikkuvan vapaasti tihutöissään. Pohjanmaalla virvonta-aika koittaakin vasta tällöin. Samalla seudulla myös sytytetään kokkoja, jotta vapaana lentelevät noidat eivät vahingoittaisi karjaa. Lisäksi lankalauantaina pestiin ja värjättiin talven aikana kehrätyt langat.

Koristeltuja pääsiäismunia ja muita lasten askarteluja vuodelta 1965. Kuva Constantin Grünberg, Helsingin kaupunginmuseo.
Stolbovien pääsiäsipöydällä on kulitsa, jo melkein syöty pasha ja värjättyjä kananmunia. Kuva Helsingin kaupunginmuseo.

Ensimmäinen ja toinen pääsiäispäivä

Pääsiäispäivinä saakin sitten jo syödä herkkuja ja iloita elämästä. Ortodoksien kirkkovuoden suurin juhla kulminoituu pääsiäisyönä, jolloin kokoonnutaan liturgiaan. Puoliyön jumalanpalveluksen jälkeen seuraa ristisaatto, jossa seurakunta kiertää kirkon tuohukset kädessä kellojen soidessa. Sitä seuraa pitkä, kaksi tuntia kestävä pääsiäisyön liturgia, joka päättyy ehtoolliseen. Tähän juhlalliseen yöhön päättyy myös 40 päivän paasto. Ortodoksiperinteessä annetaan pääsiäistervehdyksinä kauniita maalattuja kananmunia eli pisankoja.

Helsingin ortodoksisen seurakunnan pääsiäismunien maalauskerhon myyjäiset vuonna 1975. Kuva Kari Hakli, Helsingin kaupunginmuseo.
Nuoria noidiksi pukeutuneina. Kuvattu Helsingin Kallvikissa vuonna 1923. Helsingin kaupunginmuseo.
Kommentoi »