Paljubuumi! Kylpypaikasta pihalla tuli arjen luksusta – ”Palju on rauhan sija, jonka keskellä saa vain rentoutua”
Yhä useampi nauttii omasta paljusta tai porealtaasta. Myös Kekkosen perhe ja Marika Koskimäki pulahtavat pihoillaan lämpimään veteen. Heille palju merkitsee ennen kaikkea irtiottoa arjesta.
Ensimmäiset kylvyt terassin porealtaassa otettiin jo ennen muuttopäivää. Elettiin vuotta 2016, ja Kekkosen perhe oli rakentanut itselleen talon.
Yksikerroksinen omakotitalo Mikkeliin valmistui loppuvuodesta. Aina lämmin poreamme upotettiin terassiin rakennusprojektin viime metreillä, mutta hankintaa oli suunniteltu alusta saakka.
Alun perin ajatus oli tosin ollut, että pihaan laitetaan palju palkkioksi rakennusurakasta. Pohdiskelun jälkeen perhe päätyi siihen, ettei sitä ehtisi kuitenkaan lämmittää lasten kanssa tarpeeksi usein.
Perheeseen kuuluvat Anna, 35, ja Ville Kekkonen, 36, sekä lapset Veeti, 6, Viljo, 3, ja Venla, 2.
He päätyivät porealtaaseen, joka olisi aina lämmin ja valmis. Isä Ville ja Veeti kävivät kylpemässä altaassa jo ennen muuttopäivää. Veeti hihkui altaassa, isää hymyilytti.
Ajatus oman pihan altaasta oli syntynyt ehkä asuntomessuilla, Anna Kekkonen pohtii.
Erilaisia ulkoammeita ja kylpytynnyreitä oli tullut vastaan vuosien varrella myös mainoksissa, somekuvissa ja sisustuslehdissä. Niin ilmiöt syntyvät.
– Jossain vaiheessa niitä alkoi vain tulla kunnolla esille. Halusimme taloon suuren terassin, jolla vietämme paljon aikaa. Sitten mietimme, mitä kaikkea yhteiseen tekemiseen kannustavaa sinne voisi laittaa, Anna kertoo.
Poreallas olisi arjen luksusta sanan varsinaisessa merkityksessä, perhe ajatteli ja pani porealtaan tilaukseen.
Ulkokylvyistä on innostunut moni muukin viimeisten vuosien aikana.
Pitkin 2010-lukua paljuja on ilmestynyt mökkisaunojen nurkille. Uusien talojen terasseihin piirretään porealtaan paikka jo rakennusvaiheessa.
Kylpytynnyrit ovat paitsi yleistyneet myös alkaneet tulla vastaan uudenlaisissa yhteyksissä. Ennen joulua Instagramin piparikuvien joukossa riemastutti paljun muotoiseksi leivottu piparkakku kylpijöineen.
Melkein kaikki tietävät jo, miten ihanalta paljun lämmin syli tuntuu.
Palju saatetaan nykyisin vuokrata paitsi kaveriporukan saunailtaan ja yhtä hyvin mökkihäiden ohjelmanumeroksi.
Paljujen myynti on kasvanut joka vuosi 2000-luvun alkuvuosista asti, kertoo suomalaisen paljuja valmistavan Kiramin toimitusjohtaja Mika Rantanen.
Kirami aloitti paljujen teollisen valmistamisen vuonna 2001. Rantanen on huomannut, että ihmisten mielissä on tapahtunut 20 vuoden aikana ”täysi muutos”.
Alun perin monet vierastivat ajatusta paljusta, Rantanen kertoo. Paljukauppias sai kuulla, ettei kylpytynnyriä tarvita talon tai mökin pihaan, sillä käytössä on sauna.
– Nyt ajatus on monella nimenomaan se, että kun on sauna, on oltava myös palju. Nykyisin palju siis kuuluu entistä selvemmin esimerkiksi mökkeilyyn saunan rinnalle, eikä kumpikaan sulje toista pois, Rantanen selittää.
Allas on ekstralisä arkeen. Se on paikka, jossa nautitaan ja vietetään aikaa yhdessä.
Kylpytynnyri Rantasella on tietenkin omassakin pihassa. Hän saunoo ensin puusaunassa ja istahtaa lopuksi paljuun.
– Siellä voin sitten viettää puoli tuntia tai kolme tuntia. Olen yksin tai keskustelen, jos kylven seurassa. Paljussa on hyvä puhua, koska ympärillä on raitis ilman koko ajan. Saunassa yli vartin viettävä on jo kova kaveri. Paljussa voi istua tunteja, ei mikään ongelma.
Koronan aikaan mökkikauppa alkoi käydä kiivaana, ja puutarha- ja pihatavarat vietiin käsistä.
Korona on lisännyt myös paljujen kysyntää, Rantanen sanoo. On eletty kotoilun aikaa, ja paljut ja muut kotipihan altaat ovat puhuneet puolelleen myös niihin aiemmin epäileväisesti suhtautuneita.
Ei ikinä, taiteilija Marika Koskimäki, 47, ajatteli. Hän ei olisi ikinä uskonut, että oman talon pihassa Seinäjoella komeilisi joskus kylpytynnyri, kunnes miesystävä ajoi talon pihaan puinen palju auton vetokoukussa muutama vuosi sitten.
– Herralla taisi olla jo paikkakin valmiiksi suunniteltuna, kun kärry peruutettiin hienosti metsänreunaan, Marika muistelee.
Palju oli jäänyt turhaksi miesystävän veljen perheessä. He olivat rakennuttaneet terassilleen ulkoporealtaan, jolloin terassiin aiemmin upotettu palju sai lähteä.
Alun perin samaisen puisen paljun olivat ostaneet miesystävän vanhemmat melkein 20 vuotta sitten.
Marika Koskimäen tietojen mukaan kylpytynnyri on ensimmäisiä Suomessa nähtyjä paljuja.
– Miehen veljeltä se piti viedä turhana kaatopaikalle, mutta minun taloni on vähän kuin rantsi. Tänne se sopii. Se ei todella ole mikään luksuspalju vaan ihana, boheemi, western-tyylinen puutynnyri.
Paljun viereen Marika maalasi kyltin, jossa lukee Päätepysäkki. Se viittaa aikuisen iän saavuttaneen paljun viimeiseen leposijaan. Täältä puinen vanhus ei lähde enää minnekään.
Puilla lämpiävässä paljussa ei ole lainkaan muovisia osia, kuten monissa paljuissa nykyisin. Sen lämmittäminen alkaa siksi kunnon kuuraamisella ja on kaikkineen melkein päivän mittainen operaatio.
– Työskentelen kotona taiteilijana. Kerkeän käydä päivän mittaan täyttämässä ja pesemässä paljua. Laitan kylvyn sinne noin kerran kuukaudessa, kun se on niin kova homma. Seuraavana viikonloppuna palju lämmitetään vielä samalla vedellä.
Marika Koskimäki asuu kaksin Henri-poikansa, 21, kanssa. Miesystävä asuu lähistöllä omassa talossaan. Useimmin Marika kylpee paljussa yksin tai kumppaninsa kanssa.
– Paljussa on ihana lillutella ja nauttia työn tuloksesta, jonka on saanut aikaan omin kätösin. Kaadamme itse myös lämmitykseen käytettävät puut. Palju on rauhan sija, jonka keskellä saa vain rentoutua.
Ulkokylvyt omalla pihalla ovat arjen luksusta, toteaa vuorollaan jokainen tämän jutun haastateltavista.
Marika Koskimäelle luksusta on hetki hiljaisuudessa. Paljun ympärille on vedetty valonauhat. Yläpuolella loistaa tähtitaivas. Ei kuulu ääntäkään, mitä nyt veden loiskahdus silloin tällöin asentoa korjatessa.
Anna Kekkoselle terassin porealtaan noin 37-asteinen syli tarkoittaa useimmiten perheen kanssa jaettuja kylpyhetkiä ja yhteisen ajan ylellisyyttä.
– Saunasta käydään kylpemässä porukalla noin kerran viikossa, syksyllä ja keväällä vähän useamminkin. Kovalla pakkasella altaan lämpötila putoaa, eikä siellä ole niin mukava istua. Meille allas on ekstralisä arkeen. Paikka, jossa nautitaan ja vietetään aikaa yhdessä, vaikka ne pienten lasten kanssa ovatkin aika lyhkäisiä hetkiä, Anna kertoo.
Luksukseen viittaa myös yliopistotutkija Hanna Leipämaa-Leskinen Vaasan yliopistosta.
Markkinoinnin tutkija Leipämaa-Leskinen on tutkinut urallaan esimerkiksi kuluttajien käyttäytymistä ja saunomisen merkityksiä.
– Poreammeilla ja paljuilla saa arkeen kivaa pientä ekstraa. Varsinkin nyt koronan aikaan on oltu paljon kotona, ja vaikka paljulla saa vaihtelua siellä vietettyyn aikaan.
Vaasan yliopiston saunomistutkimuksessa (2020) nousi esiin, että ihanteellisin saunomiskokemus oli vastaajien mukaan sellainen saunareissu, jolla pääsee pulahtamaan veteen luonnon keskellä. Saman kokemuksen tarjoavat paljut ja porealtaat, jos vesielementtiä ei muuten ole saatavilla.
Ulkokylvyt paljussa tai poreissa tarjoavat myönteisessä mielessä ristiriitaisia elämyksiä: niissä voivat yhdistyä paukkuva pakkanen ja lämmin vesi, oma rauha ja jaettu hetki, täysi pimeys ympärillä ja kotoisa turvallinen olo.
Pidemmällä aikavälillä erilaisten kylpymahdollisuuksien hankkiminen kotiin kertoo tietenkin siitä, että varallisuutemme on kasvanut. Yhä useammalla on aiempaa enemmän taloudellisia resursseja käytössään, mikä näkyy sisustuksen trendeissä ja nimenomaan ei-pakollisissa hankinnoissa.
– Somen voima on itsessään tietenkin iso. Kun sen kautta näkee, mitä kaikkea muilla on, nousee haluja myös omaan mieleen.
Paljuilmiö liippaa myös tutkijan vapaa-aikaa. Pari vuotta sitten Leipämaa-Leskinen perheineen hankki kesäasunnon Vaasan seudulta.
Mökin pihaan pantiin palju.
Sähköä ja vettä kuluttava poreamme voi olla jollekin hyvin ristiriitainen ajatus.
Ekologiset arvot ohjaavat kulutuspäätöksiä ainakin ainakin tietyn joukon keskuudessa aiempaa näkyvämmin. Niin on oltava nykyisessä maailmantilanteessa.
– Uskoisin, että kuluttajat vähintään pohtivat myös ekologista puolta. Sähköä ja vettä kuluttava amme voi olla jollekin hyvin ristiriitainen ajatus. Mutta on eri asia, paljonko asian pyörittely lopulta vaikuttaa päätökseen heillä, jotka hankintaa vähintään harkitsevat, Leipämaa-Leskinen sanoo.
Taloustieteilijä Richard Thaler on havainnollistanut rahaa liittyvää käyttäytymistä puhumalla mielen tilinpidosta. Ihmisellä voi olla mielessään, tai konkreettisesti tilillä, esimerkiksi sähkölaskuun varattu raha, jota ei saa käyttää lomamatkalla ravintolaan.
Kategoria voi olla myös vaikka ”isot hankinnat”. Jos sitten laittaa esimerkiksi viisi tonnia ulkoporealtaaseen, minkä allas voi maksaa, rahat voivat oikeasti loppua. Mutta vaikka rahaa vielä jäisikin, ihminen voi selittää itselleen, että isoihin hankintoihin varatut rahat on nyt investoitu.
Samaan tapaan ihminen saattaa käydä kauppaa epäekologisten hankintojen kohdalla ja mielensä sisällä ”vaihtaa” yhden asian ostamisoikeuden siihen, ettei sitten osta enää toista saastuttavan kategorian juttua, jos hankkii yhden.
Ulkoporealtaissa vesi vaihdetaan esimerkiksi kolme kertaa vuodessa. Altaisiin voi mahtua 1000–1500 litraa vettä. Jos altaan vettä ei vaihdeta jokaisen käytön jälkeen, se pitää puhdistaa esimerkiksi klooritableteilla tai aktiivihappirakeilla.
Kemikaaleilla puhdistettu vesi täytyy tyhjentää viemäriin, eli sitä ei voi käyttää vaikka pihan kasteluun. Moni poreallas lämmitetään ja pidetään lämpimänä sähköllä.
Kekkosen perheelle poreallas pihassa on tarkoittanut harvempia käyntejä kylpylöihin ja uimahalleihin, mihin on osaltaan vaikuttanut myös koronapandemia.
Marika Koskimäen arjessa paljun saapuminen ei ole sinänsä korvannut mitään, mutta jos vanha palju nyt menisi vaikka rikki, Marika ei luultavasti hankkisi tilalle uutta.
– Kerran, ennen omaa paljua, vuokrasin pojan synttäreille paljun. Se oli kyllä näppärä. Jos tälle tapahtuisi jotakin, voi olla, että vuokraisin paljua pihaan muutaman kerran vuodessa. Sitten sitä ei tarvitsisi jatkuvasti huoltaa.
Kirami valmistaa sekä sähköllä että puulla lämpiäviä kylpytynnyreitä.
– Puulämmityksessä syntyy pienhiukkasia, mutta puulämmitin aiheuttaa päästöjä vain lämmittäessä. Sähköallas voi olla aina lämmin, ja jokainen ymmärtää, että silloin se myös syö aina energiaa, Kiramin toimitusjohtaja Mika Rantanen sanoo.
Vettä kylpemiseen kuluu huomattavasti myös paljussa. Korkeintaan kahdelle hengelle mitoitetun paljun vetoisuus voi olla esimerkiksi 690 litraa. Perhekäytössä vesi suositellaan vaihdettavaksi päivän tai kahden välein.
Sitran hankkeessa vuodelta 2017 selvisi, että taloyhtiöiden asukkaiden keskimääräinen vedenkulutus oli päivässä 112–147 litraa. Vettä saa siis kulumaan kotonakin, usein huomaamatta.
– En halua jeesustella viherpesulla, mutta paljussa tyypillisesti kylvetään useamman hengen voimin esimerkiksi pitkä viikonloppu, Mika Rantanen sanoo.
Perhe, joka haluaa vaikka paljun, varmasti hankkii sen, yliopistotutkija Hanna Leipämaa-Leskinen toteaa. Mahdollisuus luksukseen on siten lähellä.
– Päätöksen hetkellä saatetaan tosiaan ajatella niin, että tehdään kompromissi ja luovutaan jostain muusta. Ja sitten joko pysytään päätöksessä luopua vaikka ulkomaanmatkoista, tai sitten ei pysytä, Leipämaa-Leskinen sanoo.
