Painevesi mökille – vesiautomaatti vai uppopumppu? Lue vinkit painevesijärjestelmän valintaan ja huoltoon
Painevesi lisää mökin asumismukavuutta kertaheitolla. Painevesijärjestelmän asentaminen on yllättävän helppo ja edullinen toimenpide. Pienellä lisäpanostuksella oma vesilaitos tuottaa myös lämmintä vettä.
Useimmilla mökeillä kaivo tai järvi on lähellä. Silti talous- ja saunavesien kantaminen ämpäreillä on puuha, jota pidetään tavattoman rasittavana. Ihmiset ovat tottuneet siihen, että kun vettä tarvitaan, nostetaan hanan kahva ylös, ja sieltä sitä tulee.
Oman vesilaitoksen rakentaminen mökille on yllättävän yksinkertainen ja edullinen homma. Painevesijärjestelmän avulla voi tuoda talousveden kaivosta tai pesuveden järvestä sisätiloihin. Kun pumppua tai vesiautomaattia valitsee, pitää ottaa huomioon muun muassa imukorkeus, siirtomatka, paljonko vettä tarvitaan ja moneenko paikkaan.
Jos teet painevesijärjestelmää varten uuden porakaivon, teetä vesianalyysi, ennen kuin otat kaivon käyttöön. Vedessä voi olla rautaa, mangaania, arseenia tai radonia. Ne ovat suodatettavissa pois.
Vesiautomaatti
Helpoin tapa paineveden tuottamiseen on vesiautomaatti. Siinä on samassa laitteessa pumppu, painesäiliö ja painekytkin. Pumppu imee veden letkuun kaivosta tai järvestä ja kuljettaa sen ohuemmassa vesiputkessa painesäiliöön. Sieltä vettä saa ohjattua samanlaiseen hanaan kuin kotonakin. Painekytkin kertoo pumpulle, milloin on aika imaista lisää vettä säiliöön.
Imevä pumppu pystyy nostamaan vettä kuitenkin vain kahdeksan metriä korkeammalle. Suurin nostokorkeus vielä pienenee vaakatasoisen etäisyyden kasvaessa.
Pumpun voi toki viedä kaivolle tai järvenrantaan, jolloin nostokorkeus pysyy hallinnassa mäkisemmälläkin tontilla. Pumppu pystyy työntämään vettä paljon tehokkaammin kuin imemään, joten matka pumpulta mökin vesipisteeseen ei yleensä tuota ongelmia. Samalla täytyy tosin rakentaa vedenpitävä kotelo ja vetää sähköt pumpulle.
Uppopumppu ja upotettava vesiautomaatti
Uppopumppu on hyvä vaihtoehto isoille nostokorkeuksille. Pumppu lasketaan rengaskaivoon muutaman metrin syvyyteen roikkumaan vesiputken varaan varmistusvaijerin ja sähköjohdon kanssa. Painesäiliö ja -kytkin ovat vesiputken toisessa päässä mökin sisällä. Imuletkuahan tuossa ei tarvita lainkaan.
Markkinoilla on myös upotettavia vesiautomaatteja, jotka käynnistyvät ja pysähtyvät käytön mukaan eivätkä siten tarvitse ulkoista ohjausyksikköä. Tällainen on esimerkiksi Grundfosin SBA.
Porakaivo tarvitsee omanlaisensa pumpun, joka lasketaan lähelle kaivon pohjaa.
Aurinkoenergialla toimivat vesipumput
Ilman sähköverkkoakin voi painevesijärjestelmän rakentaa. Aurinkosähkölaitteistoon kytketyn invertterin avulla voi käyttää lähes kaikkia vesipumppuja. Markkinoilta löytyy myös suoraan aurinkosähköllä toimivia vesiautomaatteja.
Lämmin vesi mökille
Ensi ajatuksella luulisi, että pumpulla toimiva vesisysteemi voi tuoda sisään vain kylmää vettä. Painevesijärjestelmä voi kuitenkin tuottaa myös lämmintä vettä niin, että lämmitys hoituu joko nestekaasulla tai sähköllä.
Kaasulämmittimen läpi juoksutettu vesi on noin 25 astetta lämpimämpää kuin tulovesi. Lämminvesisäiliötä tai sekoitinta ei tarvita. Sähköllä lämpenevässä järjestelmässä lämmitetään vesisäiliön vettä, jonka lämpötilan voi valita 35 ja 85 asteen väliltä.
Esimerkiksi Oraksen mökkihanaan yhdistyy viiden litran vesisäiliö, jonka voi asentaa vaikkapa allaskaappiin. Tiskipöytään kiinnitetään tavallinen sekoittimella varustettu hana.
Painevesijärjestelmän huolto
- Painevesijärjestelmä on yleensä hyvin helppohoitoinen. Jos sauna- ja tiskivedet nostetaan pumpulla järvestä, imuletkun suodattimet pitää puhdistaa säännöllisesti.
- Jos painevesijärjestelmää ei käytetä talvella, se on tyhjennettävä huolellisesti. Tyhjennyksen jälkeen hanat jätetään auki, jotta kosteus pääsee haihtumaan putkista. Vesipumpun pesään valutetaan hieman ruokaöljyä korroosion ehkäisemiseksi ja tiivisteiden suojaamiseksi.
- Jos järjestelmä on käytössä talvellakin, kaivolta tai järvestä tulevat putket täytyy upottaa routarajan alapuolelle tai eristää ja varustaa sulanapitokaapelilla.
- Lähes kaikki painesäiliöt toimivat joustavalla kalvoperiaatteella. Kun järjestelmä otetaan käyttöön – joko ensimmäistä kertaa tai talvityhjennyksen jälkeen – säiliöön syötetään ilman esipaine, tavallisimmin 1,5–2 baaria.
- Paineen tarkistus on hyvä tehdä joka tapauksessa pari kertaa vuodessa, sillä jos säiliössä ei ole kokoon painuvaa ilmatilaa, järjestelmän paineiskut rikkovat säiliön.
Näin saat vedestä juomakelpoista
- Jos mökille ei saa vesiliittymää eikä kaivoa, juomavettä saa aikaan myös merestä, järvestä, joesta tai lammesta.
- Tarjolla on erilaisiin menetelmiin perustuvia vedenpuhdistimia.
- Perussuodatus tehdään yleensä keraamisella suodattimella, joka poistaa bakteereja. Sen lisäksi voi käyttää hiilisuodatinta, joka parantaa makua. Suodatus ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin puhdistus.
- Järvi- tai meriveden sekä huonolaatuisen kaivoveden puhdistukseen sopivat käänteisosmoosiin perustuvat laitteistot. Pienimmät niistä mahtuvat jopa salkkuun tai tiskiallaskaappiin. Menetelmä poistaa vedestä suolat ja epäpuhtaudet, jolloin vedestä tulee juomakelpoista.
- UV-säteilyllä toimiva vedenkäsittelylaite sopii ainoastaan kirkkaaseen veteen.
- Vettä voi desinfioida myös kemiallisilla käsittelyaineilla tai keittämällä.
Muokattu 2.4.25 klo 10.30: Lisätty vinkit veden suodattamiseen juomakelpoiseksi.
