Kotivinkki

”Hankalakin naapuri voi olla mitä suloisin kananmunanlainaaja” – Outi Kaartamolle selvisi, miten suuri merkitys lähellä asuvilla ihmisillä on

”Hankalakin naapuri voi olla mitä suloisin kananmunanlainaaja” – Outi Kaartamolle selvisi, miten suuri merkitys lähellä asuvilla ihmisillä on
Naapuruussuhteiden erityislaatuisuus on siinä, että naapurit eivät ole käsin valittuja. Siksi naapuruus on mahdollisuus laajentaa näköalaa, Outi Kaartamo kirjoittaa kolumnissaan.
Julkaistu: 14.4.2021
Muutin kolmikymppisenä pääkaupungista maalle, ihastuttavaan 500 asukkaan ruukki­kylään. Olin kyllästynyt baari­elämään ja ohuisiin ihmissuhteisiin. Isosta kaupungista tuntui olevan mahdotonta löytää rakkautta, mutta oikeastaan lähdin hakemaan ennen kaikkea yhteisöä. Laajennettua perhettä, jossa kaksi tai edes kolme ei olisi tarpeeksi.
Sain melkein kaiken, mistä haaveilin. Asuin satavuotiaassa hirsitalossa, jonka juurella virtasi joki. Naapurit olivat kuin mehiläispesän asukkaita: tanssija, kirjailija, matemaatikko, tarjoilija, opettaja, puuseppä. Pidimme pihajuhlia, lainasimme sokeria, ja saunavuoron jälkeen laitoimme pesään vielä pari klapia seuraavaa tulijaa varten.
Yritän muodostaa nykynaapureihini aikuisia ihmissuhteita: sisään ykkönen silmässä mutta jalka jarrulla.
Muutamassa vuodessa yhteisö alkoi tuntua ahtaalta: ihmisistä ilmeni ärsyttäviä puolia, oli mustasukkaisuutta ja päihdeongelmia. Omat asiat olivat kylillä kaikkien asioita ja kaikkien asiat omiani.
Kun sitten tapasin puolisoni – yllättäen helsinkiläisen – ei ollut hankalaa vaihtaa maisemaa toiseen, hieman suurempaan pikkukaupunkiin.
Sittemmin olen asunut kolmessa muussakin mehiläispesässä, ja rakkaus­tarina yhteisöön on ollut aina samankaltainen. Ensin ihastutaan ja sitten petytään, kun odotukset eivät vastaa kuvaa, jonka on saanut, tai joka on annettu. Siksi yritän muodostaa nykynaapureihini aikuisia ihmissuhteita: sisään ykkönen silmässä mutta jalka jarrulla.
Siihen nähden, että haluamme pitää naapurit loitolla, olemme heistä kovin kiinnostuneita.
Suomessa naapuruuteen suhtaudutaan vähän kahdenlaisesti. Toisaalta yhteisöllisyys nähdään tavoiteltavana ja jotenkin modernina, kansain­välisenä suomalaisuutena, jolla jopa markkinoidaan uusia taloyhtiöitä.
Toisaalta naapuruuteen liittyy uhkakuvia riidoista ja häiriköistä. Kaikista niistä ongelmista mitä voi syntyä, kun vieraat ihmiset, joista ei noin vain pääse eroon, tulevat liian lähelle.
Siihen nähden, että haluamme pitää naapurit loitolla, olemme heistä kovin kiinnostuneita. Olen itsekin kysellyt asuntonäytöillä vaivihkaa, että millaisia naapurit ovat – aivan kuin välittäjä tai myyjä voisi tietää siitä mitään, kun kyseessä on ihmisten välinen suhde, joka kehittyy ajan kanssa. Myös hankalaksi mielletty, nurmikkoaan tai hissin kolinaa haukkana vahtiva naapuri voi olla mitä suloisin kananmunanlainaaja tai lastenhoitaja.
Yhteisöllisyys murtaa perisuomalaista yksinpärjäämisen eetosta.
Kauheita naapureitakin varmasti on, mutta luulen, että naapurinpelko on enemmänkin läheisyyden pelkoa. Kun vältellään tutustumasta, vältellään ihmissuhdeongelmia, joita usein tuleekin, kun paremmin tutustutaan.
Silti kannattaa kokeilla. Yhteisöllisyys ja naapuruus murtaa perisuomalaista yksinpärjäämisen eetosta, ja ihan jokaisella on joskus kiperä paikka.
Naapuruussuhteiden erityislaatuisuus on siinä, että naapurit eivät ole käsin valittuja. He pakottavat sietämään monimuotoisuutta, koska suhde ei perustu samaan ikään, ammattiin, sukupuoleen, jaettuihin harrastuksiin tai yhteiseen elämän­tilanteeseen. Siksi naapuruussuhde on mahdollisuus laajentaa näköalaa – ja antaa mielen joustaa.
Ei haittaa, että ollaan omenapuun paikasta tai kunnanvaltuuston kokoonpanosta eri mieltä. Ja sovun kunniaksi pullat sulamaan!
Hyvä naapuruussuhde tarkoittaa sitä, että ihmiset hyväksyvät toisensa kaikkine piirteineen – ja siitä saattaa seurata merkittäviä ihmissuhteita.
Haaveilen usein isommasta talosta. Sitten ajatte­len Saria, Anttia, Jaria, Elisaa, Andersia, Mic­keä, Mimiä, Monicaa, Erikiä, Tovea, Pauliinaa ja Perttua.
Kirjoittaja on toimittaja, jonka pihalla on usein tarjolla kuohuviiniä ja tasa-arvoluento.
Kommentoi »