Kotivinkki

Kun on paritaloja, niin miksi ei myös erotaloja? Kolumnisti Outi Kaartamo oivalsi, että uudet perhemallit vaikuttavat myös asumiseen

Kun on paritaloja, niin miksi ei myös erotaloja? Kolumnisti Outi Kaartamo oivalsi, että uudet perhemallit vaikuttavat myös asumiseen
Ystäväni suhde parani, kun pariskunta muutti erilleen, Kotivinkin kolumnisti Outi Kaartamo kirjoittaa. Parisuhteiden muuttuessa myös asuminen pitää muuttua.
Julkaistu: 18.8.2021

Ystäväni muutti puolisonsa kanssa erilleen – ja jatkoi seurustelua. Suhde parani kertaheitolla, kun ei tarvinnut enää taistella siitä, kumpi on haukannut kummankin juustoa.

Avainten palautuksen hetkellä parisuhteen riidat olivat kohonneet jänniin sfääreihin: kyse ei ollut tietenkään juustosta vaan kaukaisesta ja kipeästä mysteeristä, jota ystävä kyllästyi ratkomaan. Tämä suhde ei parantuisi läheisyys­harjoituksia tekemällä, mutta se parani olosuhteissa, joita yhdessä asuminen ei rasittanut.

Tarvetta on mehiläispesille, joissa asuvat erilaiset perheet.

Viime vuosina on puhuttu paljon perinteisten parisuhdemallien murtumisesta, tai pikemminkin paluusta vapaamman rakkauden aikaan, avoimiin suhteisiin ja monisuhteisuuteen, jonka ytimessä ei ole enää vain kaksi aikuista.

Ja kun parisuhteen normit muuttuvat, niin kaipa se vaikuttaa myös asumiseen? Ainakin yksinasumisen yleistyessä yleistyvät myös pienet asunnot. Mutta tarvetta on myös valtaville mehiläispesille, joissa asuvat ydinperheiden sijaan erilaiset perheet: eri-ikäiset uusperheen jäsenet, isovanhemmat, nykyiset ja entiset puolisot, seurustelukumppanit, kämppikset, ystävät ja heilat.

Vaikka käsitys perheestä laajenee, perhe­asunnot on mitoitettu ydinperheelle. Eräs perheellinen ­ystäväni sai etsiä eropapereita täyttäessään ihan tosissaan asuntoa, jossa olisi kaksi sisäänkäyntiä ja keittiötä: siis kaksi kotia yhden hinnalla, ja välissä ovi josta lapset ramppaavat. Kun on paritaloja, niin miksei myös erotaloja?

Meillä tunnistetaan vain perhe-elämän standardiratkaisut, paitsi säästömielessä.

Myös yhteiskunnan on hankala tunnistaa epätavallisia asumisjärjestelyjä. Tutulta isältä evättiin aluksi vanhempainraha, koska hän asui uus­perheen järjestelyiden takia virallisesti eri kaupungissa kuin vauvansa. Kun asiaa selviteltiin paikallisessa Kelassa, tätä sirkusperhettä tultiin ihmettelemään oikein joukolla. Että kaikenlaista!

Meillä tunnistetaan vain perhe-elämän stan­dar­di­­ratkaisut – paitsi säästömielessä. Asumis­tukea maksetaan ruokakunnittain vain yhdelle asukkaalle, jos vuokrasopimus on yhteinen. Siis jos vaikka yhdessä asuvat ystävykset haluavat asumis­tukea, he joutuvat vakuuttelemaan, ettei heillä ole sutinaa. Tätä arvioidaan muun muassa asukkaiden iän, asunnon koon ja asumisen keston perusteella.

Mitä merkitystä asumiskustannuksilla on sen kanssa, onko asukkailla keskenään romanttinen suhde vai ei? Ja toisaalta, eivätkö kaikki pitkät suhteet tiivisty jossain vaiheessa kumppanuudeksi.

Ei tarvitse kuin nukkua eri makuuhuoneissa, niin joku jo epäilee kriisiä.

Vaan voisiko perusasumisnormista hairahtaminen tuoda myös vanhalle kunnon ydinperheelliselle uudenlaista vapautta? Johan presidenttipari Tarja Halonen ja Pentti Arajärvi asuivat pitkään samassa rappukäytävässä naapureina, kunnes instituutio pakotti heidät saman katon alle.

Edelleen avoliittoa pidetään seurustelun luonnollisena jatkumona, ja erillään asuvia aviopareja hämmästellään. Eikä tarvitse kuin nukkua eri makuu­huoneissa, kun joku jo epäilee kriisiä. Vaikka sitä kriisiä aiheuttavat juurikin erilaiset unirytmit, makuuhuoneen väärä lämpötila tai peiton alta kajastava sininen valo.

Eräs tuttuni on alkanut norminpurkutalkoiden rohkaisemana etsiskellä ydinperheelleen oma­koti­taloa, jossa on yksi ulko-ovi, wc, makuuhuone ja keittiö per aikuinen. Ei tarvitsisi taistella omasta tilasta tai pöytään jähmettyneestä kahvikupista, kun molemmat tekisivät kotityöt omalla alueellaan joko sata- tai nollaprosenttisesti, oman maun mukaan. Portaikossa voitaisiin suudella.

Mikä tällaisen oman näköisen asumisen sitten estäisi, jos rahaa löytyy? Ei kai mikään.

Kirjoittaja on toimittaja ja mediayrittäjä, jonka kasvihuone valmistuu jouluksi.

1 kommentti