Koristepuita ei yleensä leikata lainkaan. Jos ilmenee aivan pakottava tarve leikata, mieti tarkkaan miten ja milloin sen teet. Pieni leikkaushaava paranee nopeammin kuin suuri. Toisin sanoen muotoa ohjailevat leikkaukset tehdään puun ollessa nuori.

Nuorta puuta voi joutua leikkaamaan, jotta se kasvaa rakenteeltaan kestäväksi. Täysikasvuisesta puusta poistetaan kuolleet ja vaurioituneet oksat. Toisiaan hankaavat ja tiellä olevat oksat saattavat vaatia sahaamista. Leikkaus on aina rasitus puulle. Siksi siihen on syytä ryhtyä vain, jos se on välttämätöntä. Monet puut eivät vaadi leikkausta lainkaan. Esimerkiksi koivu, kuusi, mänty, lepät ja haapa voivat olla jo nuorena rakenteeltaan sopusuhtaisia. Silti niissäkin saattaa olla esimerkiksi sisäänkasvanutta kuorta.

Suotuisin leikkausaika on maalis–huhtikuussa tai keskellä kesää juhannuksen jälkeen. Voit leikata myös syksyllä, mutta se saattaa aiheuttaa talvehtimisongelmia, jos kasvi on arka tai huonokuntoinen.

Vaahteran (Acer spp.) sekä kirsikan, tuomen ja luumun (Prunus spp.) sukuiset kasvit leikataan kesällä juhannuksen jälkeen. Samoin koivut (Betula spp.), lepät (Alnus spp.), jalopähkinät (Juglans spp.) ja hevoskastanjat (Aesculus spp.) Kesäleikkaus on keväistä suositeltavampi, sillä näiden kasvien nestevirtaukset ovat voimakkaimmillaan keväällä.

Hedelmäpuista kirsikka ja luumu siistitään mieluiten heinäkuussa, mutta vain jos se on välttämätöntä. Kuivia oksia voi toki poistaa milloin tahansa.

Nykyisin istutusleikkausta ei suositella. Puu juurtuu nopeammin, kun sen energiaa ei kulu latvan haavojen umpeuttamiseen. Lisäksi puu tuottaa kasvuunsa sitä enemmän energiaa, mitä enemmän sillä on lehtiä. Kuolleet ja katkenneet oksat voi kuitenkin poistaa.

Kun puu on juurtunut ja aloittanut kasvun, voit ryhtyä ohjaamaan sen rakennetta leikkauksilla. Leikkaa 3–5 vuoden välein, kunnes puu on täysimittainen. Jotkut lajit vaativat enemmän saksimista kuin toiset. Ennakoi kasvusuunta: Jos oksa näyttää kasvavan puun vieressä olevalle tielle, lyhennä sitä pienillä leikkauksilla tai ohjaa se esimerkiksi ylemmäs, sivulle tai poista kokonaan. Kiinnitä huomiota liian lähellä toisiaan ja liian jyrkässä kulmassa kasvaviin oksiin sekä niihin, joissa on sisäänkasvanutta kuorta. Myös toisiaan hankaavat, latvan sisään kasvavat, vaurioituneet ja kuolleet oksat vaativat käsittelyä.

Poista rakennekehitysleikkauksen jälkeen vain kuolleet ja vaurioituneet sekä hankaavat ja latvan sisään kasvavat oksat. Jos kasvua ohjaavat leikkaukset on jätetty tekemättä nuorena ja puussa on heikkoja liitoksia, puu saattaa vaatia paljon leikkaamista.

Voit poistaa kuolleita oksia milloin tahansa. Puun osittain kuollut oksa kannattaa katkaista seuraavan elävän oksanhaaran kohdalta. Puunoksa poistetaan rungosta oksakauluksen ulkopuolelta.

Pidä puun leikkaushaavat pieninä, läpimitaltaan enintään 5–7 sentin kokoisina. Poistettava oksa saa olla paksuudeltaan enintään kolmasosan rungon paksuudesta. Näin haava pysyy pienenä verrattuna rungon paksuuteen. Poista mieluummin 10 sormen paksuista oksaa kuin yksi käsivarren paksuinen. Leikkaa mieluummin 10 oksaa vuodessa kuin 30 joka kolmas vuosi. Kevennä painavaa oksaa, ennen kuin sahaat sen lopullisesti pois. Poistettavan oksan keventäminen on tärkeää esimerkiksi saarnella ja jalavalla, joiden kuori repeää helposti. Terävä leikkausväline jättää siistin ja sileän haavan, joka kuivuu nopeasti ja kasvaa hyvin umpeen.

Kuoriharjanne muodostuu oksan ja rungon tai paksumman oksan väliin. Terve harjanne tekee oksaliitoksesta vahvan. Jos poistat oksan, jonka tyvessä on kuoriharjanne, älä vahingoita harjannetta. Lyhennä ensin oksaa, jotta saat painoa pois. Leikkaa niin, että haava on 45 asteen kulmassa harjanteesta, jos oksakaulusta ei näy.

Kun leikkaat oksan poikki, ilmassa olevat sieni-itiöt kiinnittyvät puuaineksen kosteaan pintaan. Anna haavan kuivua rauhassa. Haavanhoitoaine ei edistä haavan paranemista. Aine voi koteloida kosteuden haavan pintaan, ja itiöt pääsevät lisääntymään. Jos lahottajasieni tunkeutuu haavasta runkoon, puu pyrkii eri tavoin koteloimaan taudin rungon sisään, mistä se ei pääse leviämään.

Leikkaa oksa elävän oksanhaaran kohdalta. Esimerkiksi talon seinää hipova oksa on parempi lyhentää kuin poistaa kokonaan. Näin haavasta tulee pienempi.

Oksakaulus on rungon ja oksan välissä oleva paksuneva osa, joka kasvattaa haavan umpeen. Älä vahingoita oksakaulusta, kun leikkaat puuta. Jos olet epävarma oksakauluksen sijainnista, jätä oksaan pieni tappi. Poista tappi myöhemmin, kun kaulus näkyy paremmin.

Puu pyrkii kasvattamaan koko haavan, myös puuhun jätetyn oksatapin, umpeen. Yleensä oksakaulus kasvaa tapin ympärille epätasaisesti. Raaputa varovaisesti mahdollista jäkälää pois, jotta näet, mihin kaulus päättyy. Leikkaa tappi kauluksen ulkopuolelta.

Oksaan tai monirunkoiseen puuhun tulee heikko haaraliitos, kun kuori kasvaa puun sisälle eikä muodosta harjannetta. Tällöin oksa ei kasva kiinni runkoon. Sisäänkasvanutta kuorta voi olla puun sisällä useita kymmeniä senttejä. Myös hyvin jyrkässä kulmassa kasvavilla oksilla saattaa olla sisäänkasvanutta kuorta. Lyhennä oksaa tai poista se, kun puu on nuori, niin oksa ei pääse kasvamaan suureksi ja painavaksi. Vanha puu, jossa on heikko haaraliitos, saattaa vaatia latvan keventämistä ja latvustuentaa. Työ kannattaa teettää arboristilla eli puunhoitajalla.

Jos nuoren puun rungosta kasvaa monta oksaa hyvin lähellä toisiaan, kuoren alla on liian ahdasta ja oksien yläpuolella olevasta rungosta tulee heikkokasvuinen. Karsi nuoren puun oksia muutaman vuoden välein. Poista ensisijaisesti ne, joissa on heikko liitos tai jotka myöhemmin ovat tiellä.

Liian rajusti leikattu tai vaurioitunut puu kasvattaa vesiversoja. Ne toimivat hätäversoina ja korvaavat menetettyä lehtimassaa. Vesiverso kasvaa nopeasti, ja siihen puhkeaa isokokoisia lehtiä. Se puhkeaa kuoren alla olevasta uinuvasta silmusta eikä ole puussa kiinni yhtä vankasti kuin normaali verso. Sen takia se ei kestä painoa. Kun poistat vesiverson, leikkaushaavan läheltä kasvaa vähintään yksi verso tilalle. Saat pidettyä versokasvun maltillisena, kun poistat harkitusti muutaman verson kesässä, keskikesän jälkeen.

Tarhaomenapuusta vesiversot on syytä poistaa. Ne kasvavat yleensä oksissa piiskamaisesti suoraan ylöspäin. Usein rypäs vesiversoja ilmaantuu suuren oksan leikkaushaavan ympärille. Jos ne poistetaan keväällä, omenapuu riehaantuu kasvattamaan uudet tilalle jo saman kesän aikana. Siksi ne on parempi poistaa tai typistää vasta, kun kiihkein kasvun kausi on tasaantunut.

Huonovointisen puun tyvestä kasvaa tyviversoja, jotka voit nykäistä pois ennen juhannusta.

Puita tapitettiin eli suuren puun latvaa tai runkoa leikattiin rajusti vielä muutamia vuosikymmeniä sitten. Tavoitteena oli pienentää puun latvaa, mutta sen sijaan saatiin lahon pehmentämä runko. Suurista leikkaushaavoista kasvoi runsaasti painavia ja helposti katkeilevia vesiversoja. Tapitettu puu ei saa luonnollista kasvutapaansa enää takaisin. Siitä tulee ympäristölleen vaarallinen, ja puu vaatii runsaasti hoitoa.

Lehdestäminen on toinen vanha, tapittamista parempi tapa muotoonleikata suureksi kasvavaa puuta. Leikkaaminen aloitetaan, kun puu on nuori. Näin leikkaushaavat jäävät pieniksi. Oksia typistetään säännöllisesti niin, että leikkauskohdat ovat lähellä toisiaan ja uusin aina edellisen yläpuolella. Ajan mittaan oksiin muodostuu nyrkinmuotoisia ryhmyisiä kasvustoja, joista kasvaa vesiversoja. Vesiversot poistetaan säännöllisesti varoen vahingoittamasta nyrkkejä.

Jos kasvupaikka on puulle ahdas, latvan voi pienentää monella pienellä leikkauksella. Oksat lyhennetään oksanhaaran kohdalta. Jos puu on iso, työ kannattaa teettää puunhoitajalla.

Lyhennä riippapuusta maahan saakka roikkuvat tai tiellä olevat oksat. Leikkaa oksanhaaran kohdalta. Älä jätä paljaita tappeja, koska ne kuivuvat ja kuolevat. Poista oksat, jotka kasvavat suoraan ylöspäin tai muuten kasvin muodosta poiketen. Leikkaa mieluummin oksanhaaran kohdalta kuin rungosta. Pilarimaisten puiden ulospäin roikkuvia oksia ei tarvitse leikata, kun sidot ne litteällä nauhalla kiinni runkoon. Tarkista sidos vuosittain, jotta nauha ei kurista puuta.

Havupuita ei tarvitse leikata. Voit toki poistaa kilpalatvat ja kuivat oksat. Männyllä ei ole näkyvää oksakaulusta, joten oksan voi leikata rungon myötäisesti. Leikkauksen jälkeen oksakaulus alkaa vähitellen kasvaa haavan ympärille. Jos poistat elävän oksan, jätä siitä lyhyt tappi, niin pihkavuoto ei valu puun runkoa pitkin. Poista tappi myöhemmin, kun se on kuivunut.

Puiden leikkausaika vaihtelee lajeittain

Ohjeet omenapuun leikkaukseen

Näin teroitat ja huollat puutarhasakset