Kodikas ysärikeittiö ja olohuoneessa entinen saarnapöytä – Oona ja Kalle ovat hankkineet kaksioonsa lähes kaiken käytettynä
Sisustus
Kodikas ysärikeittiö ja olohuoneessa entinen saarnapöytä – Oona ja Kalle ovat hankkineet kaksioonsa lähes kaiken käytettynä
Oonan ja Kallen kaksiossa Helsingin Kalliossa lähes kaikki tavarat ovat second hand -löytöjä. Sohvapöydän marmorikansi on toiminut ennen saarnapöytänä, ja keittiönpöydän entisestä elämästä kertovat glitteriliimatahrat.
Julkaistu 21.3.2023
Avotakka

Kalliossa ylvään tiilitalon kulmahuoneistossa asuu pariskunta, jota ei haittaa, vaikka pyykit kuivuvat oven päällä tai kaikki ruoat eivät mahdu kaappeihin vaan ovat koreissa näkyvillä. Viestintäkonsultti Oonan, 29, ja videoalan ammattilaisen Kallen, 34, mukaan pieni epätäydellisyys sopii sisustukseen.

Olohuone kuvastaa asukkaiden sisustustyyliä parhaiten. Hyväkuntoinen Hayn sohva löytyi Torista. Myös sohvapöydän marmorilevy on Tori-löytö, ja pöydänjalkoina toimivat Ikean seinälokerikot. Villainen torkku­peitto on Olkkarista.

Lähes kaikki kodin huonekalut, sisustusesineet ja tekstiilit on ostettu käytettyinä. Miksi ostaa uutta, kun lähes kaiken saa käytettynä edullisemmin ja ekologisem­min? Sisustukseen vaikuttivat intuitio, talon tun­nelma sekä juuri sen hetkinen second hand -valikoima.

Kulma-asunnon ikkunat antavat kahteen suuntaan, mikä avartaa asuntoa. Jokainen vieras hämmästelee, kuinka pikkukaksio tuntuu neliöitään suuremmalta. Asunnossa on ilmava tunnelma, ja suuret vaaleat pinnat tekevät tilaa värikkäille esineille.

”Viime aikoina olen ymmärtänyt, kuinka tärkeä asia kotona viihtyminen on onnellisuuden ja oman hyvinvoinnin kannalta”, Oona sanoo.

Oona, miten päädyitte asumaan tänne?

Vilkuilimme asuntoja netistä, ja tämä oli ensimmäinen kohde, jota kävimme katsomassa. Kiinnitimme huomiota valoisuuteen ja huonekorkeuteen. Tiilenpunaiset, laatoitetut ikkunalaudat keittiössä ja makkarissa saivat myös ekstrapisteitä. Yksityiskohdat nousivat valinnassa jopa tärkeämmiksi seikoiksi kuin toimiva keittiö. Myös sijainti Kallion lähestulkoon parhaalla paikalla houkutti meitä paljon.

Olohuoneen nurkassa sijaitsee kompakti työpiste. Bauhaus-tyylinen tuoli on Kierrätyskeskuksesta. Siro kirjoituspöytä pelastui ukin ja mummin varastosta, ja Oonan äiti tuunasi sen alun perin itselleen sivupöydäksi. Seinällä on Pavel Milyakovin Post Barille suunnit­telema juliste.
Lundian klassikkolipasto löytyi Torista. Sen päällä on vaihtuvia asetelmia. Juliste on Astrid Wilsonin ja valaisin &Traditionin.

Miten sisustus rakentui?

Meillä ei ollut paljon omia huonekaluja, joten jouduim­me hankkimaan kertaheitolla isoimmat asiat. Lähes kaikki, runkopatjasänkyä lukuun ottamatta, ostettiin käytetty­nä. Ostamme käytettynä niin paljon kuin mahdollista. Mielestämme ei ole järkevää ostaa aina uutta, koska maailma on täynnä tavaraa. Käytetyt huonekalut ja tekstiilit ovat persoonallisempia ja henkivät elettyä elämää. En varmaan koskaan hankkisi huonekalua pelkän funktion takia, sen pitää jollain tavalla ihastuttaa.

”Kotimme näyttää ehkä enemmän minun kuin Kallen tyyliseltä. Kallen vaikutus näkyy rentoutena; kaiken ei tarvitse sopia täydellisesti yhteen eikä kaikkia osasia tarvitse löytää heti”, Oona kertoo. Finarten Dyyni-matto hankittiin, koska sen mate­riaali on kierrätettyä puuvillaa, joka on kerätty vaateteollisuuden sivutuotteena syntyneestä leikkuuylijäämästä ja hukkamateriaalista. Peikonlehti on jo kymmenvuotias.
Makuuhuoneessa on seesteinen tunnelma. Luhdan vanha kori toimii väärinpäin käännettynä yöpöytänä. Peili on Ellokselta, ja Matin-pöytävalaisin on Hayn. Annon vaalea matto löytyi Torista.

Millaisia löytöjä teitte?

Olemme nähneet paljon vaivaa saadaksemme kokoon sopivan kokonaisuuden. Kyttäsimme Toria ja Facebook-kirppareita lähes ympäri vuorokauden. Esimerkiksi punainen Artekin ruokapöytä löytyi Torista juuri ennen muuttoa ja sopi vahingossa aivan täydellisesti keittiön ikkunalautaan! Se oli toiminut lasten askartelupöytänä, joten pieniä glitteriliimatahroja siinä näkyy, mutta meitä eivät pienet epätäydellisyydet häiritse.

Miten kuvailisit sisustustyyliänne?

Minun on vaikea kuvailla omaa tyyliä, koska pidän niin monenlaisesta, mutta ehkä juuri se kuvaa sitä: monen eri tyylin summa, leikkisä ja kekseliäs.

Oona ja Kalle tykkäävät tehdä ruokaa rennosti ilman stressiä. Ikkunalaudalla komeilee lahjaksi saatu tissiruukku, joka on Miia Besharin käsialaa. Värikäs matto löytyi Torista. Se on käsityötä.
Keittiö on kotoisuudessaan todiste siitä, ettei kaiken tarvitse olla uusinta uutta. Korostamalla materiaaleja ja sävyjä saadaan aikaan persoonallista tunnelmaa.
Oonan ja Kallen keittiössä tavarat saavat olla esillä, eikä kaiken tarvitse olla tiptop. Artekin pöytä löytyi Torista. Keittiön ikkunasta avautuu rauhoittava näkymä puistoon.
Metallinen tarjoiluvaunu on kätevä paikka mikroaaltouunille ja astioille. Taulu, maljakko ja oranssi alusta ovat Espoon Kierrätyskeskuksesta. Alatasolla Anu Penttisen Sukat makkaralla -laseja.

Mistä saatte inspiraatiota sisustamiseen?

Saan itse suurinta mielihyvää kauniista asioista, kuten väreistä, tekstuureista, maisemista, luonnosta, ihmisistä ja niin edelleen. Olemme molemmat matkustelleet paljon, ja sen ansiosta meitä ihastuttavat värit ja erikoisetkin jutut. On oikeastaan hassua, että meillä on nyt näinkin vaalea sisustus, sillä kumpikaan meistä ei oikeastaan innostu valkoisista kodeista. Tähän asuntoon vaaleus kuitenkin sopii ihanasti, ja sille pohjalle on helppo rakentaa sisustus.

Kotinne katseenvangitsija on olohuoneen upea kivipöytä, kerro siitä.

Pöytälevy löytyi Torista, ja se on italialaista marmoria. Edellisellä omistajallaan se sai alleen Singerin koristeelliset rautajalat ja toimi sivupöytänä. Ostin pelkän pöytälevyn. Alun perin levy on puretusta kirkosta, jossa se oli saarnapöytänä. Ostin marmorilevyn jo edellisessä asunnossa asuessamme, ja se joutui kellariin odottamaan täydellistä paikkaansa.

Marmoripöydällä on mielenkiintoinen tarina. Paljon matkustellut pariskunta haluaa tuoda kotiin väripilkkuja maailmalta, sillä ne inspiroivat uusiin matkahaaveisiin. Seuraava matka on suunnitteilla Etelä- tai Väli-Amerikkaan.

Mikä kodissanne on tärkeintä ja mitä koti merkitsee teille?

Kodissa täytyy viihtyä ja sinne kuuluu kaivata pitkän reissun jälkeen. Kallelle tärkeintä on, että huonekalut, viherkasvit ja kaiken muun kombinaatio on esteettisesti miellyttävää ja myös käytännöllistä. Kodissa täytyy voida ottaa rennosti ihan fyysisestikin. Minulle koti on jopa pieni itseni jatke. Rakastan olla kotona, ja minulle ovat todella tärkeitä yksityiskohdat, jotka tekevät jokaisesta päivästä erityisen. Rakastamme puistonäkymää, sen vehreitä puita ja näkymää nousevasta Pengerkadusta. Valoisuus ja avaruuden tuntu ovat tämän asunnon parhaita puolia.

Oona ihastui asunnon yksityiskohtiin, kuten tiilenpunaisiin ikkunalautoihin. Maljakko löytyi Kierrätyskeskuksesta, ja korualustat ovat vanhoja matkamuistoja Indonesiasta ja Espanjasta.
Makuuhuoneessa toimii yhden verhon taktiikka. Yleisilme on kevyt, kun ikkunaa ei reunusta paksu kangas. Hayn tuoli on Torista.

Minkälaisia sisustushaaveita teillä on?

Haaveilemme valosta, väreistä, ajan näkymisestä talon arkkitehtuurissa ja identiteetissä, isoista huonekasveista sekä omasta rauhasta. Kirsikkana kakun päällä olisi parveke ja siltä avautuva ihana näkymä. Seuraavaksi toiveissa on omistusasunto, jonka saamme tuunata sellaiseksi kuin haluamme. Unelmieni ammatti on lapsesta asti ollut sisustussuunnittelija, ja nyt, ajauduttuani ihan toiselle alalle, unelmani on päästä sisustamaan edes oma koti oman maun mukaiseksi. Tärkeintä on se, miltä kotona ollessa tuntuu.

Kerrostalokaksio sijaitsee Helsingin Kalliossa vuonna 1927 rakennetussa talossa.
Oonan ja Kallen aktiivisessa elämäntilanteessa asunnon sijainti vilkkaassa Kalliossa on toimiva. Komean tiilitalon on suunnitellut arkkitehti Uno Valhelm.
Kommentoi »