Kotivinkki

Onko kodissasi taas jotain vikaa? Ongelmasi on ehkä jokin muu kuin asunto



Onko kodissasi taas jotain vikaa? Ongelmasi on ehkä jokin muu kuin asunto

Ostatko jatkuvasti uusia kalusteita ja kyllästyt verhoihin viikossa? Jos kodista on tullut päättymätön projekti, ongelmasi on todennäköisesti jokin muu kuin sisustus.
Teksti Raisa Mattila
Kuvat Anna Huovinen

Se oli unelmakoti. Sijainti oli täydellinen, naapurit paljastuivat mukaviksi ja jalkojen alla tuntui kauniiksi hiotun vanhan parketin sileys. Kolme vuotta sitten juuri muutettuamme esittelin ylpeänä unelmaani kyläilijöille.

Hiljalleen se iski, tyytymättömyys. Aloin huomata pikkuvikoja siellä täällä.

Meillä oli iso kookas pöytä ruokailusopen neliöihin nähden. Se nappasi härskisti alaa kulkureitiltä keittiöstä olohuoneeseen. Lapsi kolautti usein otsansa pöydänkulmiin.

Myös makuuhuoneessa tuntui ahtaalta. Olin porannut vaatekaapin kiinni makuuhuoneen seinään väsymyksen kourissa samana iltana, kun olimme kantaneet tavarat uuteen kotiimme.

Hiljalleen se iski, tyytymättömyys. Aloin huomata pikkuvikoja siellä täällä.

Kaapin paikka olisi kannattanut miettiä virkeämmillä aivoilla, koska nyt sängyn pystyi sijoittamaan huoneeseen yhdellä ainoalla tavalla. Jos nukkui seinän puolella, paikalleen pääsi vain puikkelehtimalla ikkunaseinän ja sängyn välistä solaa.

Keittiön hanaan kehitin erityisen vihasuhteen. Se oli edellisten asukkaiden valitsema. Minusta sellaisia hanoja näkyi vain kylpyhuonekalusteiden katalogeissa.

Ideaalimaailma ei vastaa todellisuutta

Kodin ensihuuman haihtumista voivat aiheuttaa somen ja lehtien kuvat täydellisistä kodeista, sanoo Marttaliiton neuvonnan johtaja Teija Jerkku. Hän muistuttaa, että aina löytyy joku, jolla on kauniimpi, tilavampi ja parempi koti. Totuus muiden asumisesta voi silti olla erilainen kuin kuvissa.

”Kuvia varten siivotaan, raivataan tavaroita pois näkyvistä ja mietitään, mitä otoksessa näkyy ja mitä jää ulkopuolelle.”

Arjen keskellä on vaikea noudattaa asumisen mielikuvaa, joka syntyy somekulttuurista ja sisustuslehdistä, sanoo psykoterapeutti ja työterveyspsykologi Arto Pietikäinen.

Upeiden kuvien tuottama illuusio näyttää, kuinka ihanasti asiat voisivat olla ideaalimaailmassa.

”Todellisuudessa elämme kiireistä elämää. Erityisesti lapsiperheissä on kova työ pitää tavarat ja paikat edes jotenkuten järjestyksessä.”

Mieli kuitenkin kiinnittää huomiota kuviin, sillä tarve vertailla omaa elämää muihin istuu syvällä pääkopan mekanismeissa, Pietikäinen selittää.

Alun perin vertailukykymme kehittyi pitämään meitä elossa. Vertailun tarkoitus oli varmistaa hengissä säilyminen esimerkiksi tarkistamalla, kuinka paljon itsellä on voimia, aseita ja ravintoa muihin verrattuna.

Saatu tieto muiden tilanteesta auttoi varustautumaan paremmin tulevaan.

”Nykyisin vertailemme kaikkea muuta kuin hengissä säilymiseen tarvittavia resursseja.”

Jos pohdit, meneekö kotisi tuunausinto liiallisuuksiin, mieti, oletko siihen ikinä tyytyväinen. Olemassa olevasta pitää osata iloita.

Tavoitekeskeisyys voi olla ansa

Huoneeni järjestely oli lapsena lempiharrastukseni. Se oli tarkkaa puuhaa: ensin hahmottelin huonekaluista kuvat ruutupaperille oikeassa mittakaavassa, sitten leikkasin ne irti ja tein sommitelmia piirtämäni pohjakuvan päälle.

Joskus panin uusiksi myös eteisen tai olohuoneen järjestyksen, koska se oli kivaa.

Sisustusvimma tai asuntokuume voi kertoa ihmisen arvoista siinä missä muutkin harrastukset. Jos arvostaa kaunista ympäristöä, sellaisen luomiseen on paitsi palkitsevaa myös johdonmukaista satsata, sanoo Arto Pietikäinen.

Tavoitekeskeisen elämän ansa piilee siinä, että tavoitteen saavuttamisesta seuraava mielihyvä jää usein lyhytaikaiseksi.

Joskus jatkuva kodin mylläys kertoo arvojen sijaan tavoitekeskeisyydestä. Ihminen elää tulevaisuudessa, jossa hän voi vihdoin olla onnellinen, kun tietyt tavoitteet on saavutettu.

”Tavoitekeskeisen elämän ansa piilee siinä, että tavoitteen saavuttamisesta seuraava mielihyvä jää usein lyhytaikaiseksi.”

Onni vaikkapa uuden värisestä seinästä tai tuliterästä sohvasta himmenee usein hetkessä. Tavoitteita laativaan mieleen hiipii suunnitelma seuraavasta projektista.

Pietikäinen kertoo, että tavoitekeskeisyyteen yhdistyy usein täydellisyyden tavoittelu. Ihmiselle ei tahdo kelvata epätäydellinen maailma tai muu kuin unelmakoti. Hän on vaativa ja joustamaton.

”Kun perfektionismi kohdistuu kotiin, alkaa huomata vikoja ja puutteita siellä täällä.”

Täydelliseen kotiin muuttanut huomaa pian, ­että ruokapöydän ja seinän väliin olisi voinut jäädä vielä puoli metriä enemmän tilaa, vaikka tuolille mahtuu ihan hyvin istumaan.

Joillekin syntyy jatkuva kierre, jossa kotia pitää koko ajan laittaa. Tai vaihtaa.

Oletko mielihyväkoukussa?

Sisustus- tai muuttokuume ei ole itsessään ongelma. Marttaliiton Teija Jerkku ja psykoterapeutti Arto Pietikäinen painottavat, että kodin nurkkien kohentelu voi olla harmiton harrastus siinä missä moni muukin puuha.

”Pulmia siitä kuitenkin seuraa esimeriksi silloin, kun ei tavoitteita täyttäessään koskaan kykene nauttimaan siitä, mitä jo on”, Pietikäinen sanoo.

Sisustus- tai muuttokuume on sitä paitsi helposti kallista. Jatkuva heräteostelu saattaa ajaa mielihyväkoukkuun, jossa palkinnon tunne tulee nopeasti muttei kestä.

Toisinaan mielihyväkoukun taustalla on isompia ongelmia. Vuonna 2014 kerätystä Suomalaisten yksinäisyys -aineistosta selvisi, että yli 40 prosentilla yksinasuvista naisista yksinäisyyden tunne oli heidän itsensä mukaan lisännyt turhaa shoppailua.

Jos kaipaat koko ajan muutosta kotiin ja elät yli varojesi, opettele ottamaan kuukauden aikalisä ennen seuraavaa ostosta.

Tyytymättömyys kotiin voi kertoa elämänvaiheen vaihtumisesta

Kodin hallinta voi myös palvella tarvetta kontrolloida asioita.

Pietikäinen huomauttaa, että elämme kaoottisessa ympäristössä, jossa viestitulvaa, maailman tapahtumia tai omia työtehtäviä ei aina kykene hallitsemaan. Kodin pitäminen siistinä ja kauniina tarjoaa edes ohikiitävän tunteen siitä, että asiat ovat omissa käsissä.

Tunnistan ja tunnustan. Mitä tiukempi työpäivä takana, sitä tarkemmin syynään kotona tavaroita oikeille paikoilleen.

”Äärimmäinen esimerkki hallinnan tarpeesta on tilanne, jossa ihminen haluaa muuttaa uuteen asuntoon huomattuaan, ettei kykene kontrolloimaan naapureiden toimintaa”, Pietikäinen sanoo.

Joskus kotityytymättömyys kertoo yksinkertaisesti elämänvaiheen vaihtumisesta toiseen. Esimerkiksi lapsen syntymä tai jälkikasvun muutto kotoa vaikuttavat paljon asunnon toimivuuteen. Tilaa tarvitaan hieman lisää tai hieman aiempaa vähemmän.

Kodin pitäminen siistinä ja kauniina tarjoaa edes ohikiitävän tunteen siitä, että asiat ovat omissa käsissä.

S-pankki teetti keväällä kyselytutkimuksen suomalaisten unelma-asunnoista, johon vastasi yli tuhat ihmistä. Vain joka neljäs ilmoitti pitävänsä nykyistä kotia unelmiensa asumuksena.

39 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että omasta kodista saisi täydellisen sitä muokkaamalla.

Entä mikä tekisi nykyisestä kodista enemmän unelmakodin? Joka viides vastaaja kertoi kaipaavansa lisää tilaa eli lisähuonetta tai useampaa.

Tunnistan senkin. Minä halusin saada tarhaikäiseksi kasvaneen lapsen huoneeseen enemmän lattiapinta-alaa leikeille. Se sinetöi lopullisesti päätökseni muuttaa pois unelmakodistani.

Aloitin uuden unelmakodin etsimisen. Pian tein tarjouksen uudesta asunnosta.

Kuplivan innon sijasta oloni oli raskas. Asuinhan jo valmiiksi ihan tosi kivassa kodissa, josta en millään olisi malttanut luopua.

Nyt odotan jännittyneenä, kuka löytää unelmakotinsa meiltä.

Ehkä seuraavalla asukkaalla on pienempi keittiönpöytä. Ja mieltymys ennemmin käytännöllisiin kuin kauniisiin keittiön hanoihin.

Näin saat kodin tuntumaan mukavammalta

  1. Raivaa tilaa eteiseen. Tursuava eteinen ärsyttää monia. Raivaa tilaa jokaisen perheenjäsenen vaatteille, kengille ja laukuille. Jos kotona asuu pieniä lapsia, toimivuutta parantaa jo se, että kaikki ylettävät ripustamaan päällysvaatteensa naulakkoon sisään tullessa.
  2. Tilaa siivooja tai puunaa itse. Jos aikasi on kortilla eikä raha ole este, tilaa kertasiivous. Se tulee ainakin edullisemmaksi kuin remontti tai muutto. Puhtauden tunne on tärkeää viihtymisen kannalta. Siisteyden tunnetta voi lisätä puunaamalla harvoin siivottavat kohdat, kuten ovet, seinät ja patterit.
  3. Pese ikkunat ja karsi tavaraa Kodin viilauksen voi viimeistellä ystävien kanssa. Ikkunoiden pesu on mukavampaa yhdessä. Myös turhien tavaroiden raivauksessa auttaa, kun joku muukin arvioi, mitä kannattaa säilyttää. Puunaus ja raivaus tuottavat tyytyväisemmän asukkaan. Ainakin hetkeksi.

Julkaistu: 23.11.2018