Ei savua ilman tulta! Selvitimme, onko vanha sanonta totta vai tarua

Korvausjohtaja Antti Määttänen, Lähitapiola, Pirkanmaa:

”Savua voi nousta kyllä ilman näkyvää liekkiä. Esimerkiksi kytevä hiillos voi savuta, vaikka liekkiä ei näkyisi. Jos tuleksi ymmärretään näkyvä liekki, väite ei ole tosi.

Mökkeilevä törmää usein savuttamiseen siinä vaiheessa, kun on sytyttämässä tulisijaa. Etenkin kylminä talvipäivinä sen lämmittämisessä on muistettava maltti. Tulta pitäisi polttaa ensin pienellä liekillä, koska hormi on talvella kylmä. Jos tiilihormi lämpenee liian nopeasti, se voi haljeta tai jopa hajota. Lisäksi nuohous pitää hoitaa ajallaan, jotta ei synny nokipaloa.

Talven jälkeen savupiippu saattaa yllättää, vaikka se yleensä vetäisi hyvinkin.

Joskus savut voivat painua tulisijasta sisätiloihin, vaikka pellit on vedetty auki. Tämä voi johtua ilmalukon syntymisestä, jonka kylmä ja kostea piippu saattaa talviaikaan aiheuttaa. Tulisijaa pitäisi siksi pitää silmällä ainakin puoli tuntia sen sytyttämisen jälkeen.

Jos takkaan sytytetään tuli ja mennään ulos luomaan lunta, mökki saattaa olla puolen tunnin kuluttua ilmalukon takia täynnä savua. Yksi tulipesällinen voi tuottaa niin paljon savua, ettei talossa näe enää eteensä. Silloin ei edes pidä mennä sisälle, sillä tila on hengenvaarallinen.

Jokainen tuntee oman tulisijansa ja sen, millä tulisijan saa vetämään. Tulipesää ei kannata ladata täyteen puita, jotta sen pystyy sammuttamaan, jos hormi ei vedä. Tarvittaessa tulen voi sammuttaa pesään tai viedä palavat puut metalliämpärissä ulos. Silloin täytyy kuitenkin olla huolellinen, ettei yhtään palavaa kekälettä tipu matkalle.

Mökin sähköpattereille ei saa laittaa lapasia kuivumaan, koska ilman kierto estyy. Riskinä on savuaminen ja tulipalon syttyminen.

Mökillä voi syntyä monia tilanteita ja vaaran paikkoja, joissa savuamista voi seurata tuli. Vaaran voivat aiheuttaa sähköpatterit, joilla monia mökkejä lämmitetään. Pattereissa lukee, että niitä ei saa peittää, ja se myös tarkoittaa sitä, koska tällöin ilman kierto estyy. Vaikka hanskat ja sukat olisivat kastuneet, niitä ei pidä laittaa patterille kuivumaan. Riskinä on, että märät vaatteet unohtuvat patterin päälle liian pitkäksi aikaa ja sytyttävät tulipalon.

Paloturvallisuuteen kuuluu myös se, että ulkoroihuja ei pidä pitää terassilla eikä portailla. Savuttamisen sijasta riskinä voi pikemminkin olla tulen leviäminen. Jos ulkoroihuun tippuu lunta katolta tai puusta, kuuma steariini voi alkaa roiskua ja liekki kasvaa isoksi.

Palaneen ulkotulen kuuma pohja voi myös sytyttää terassin tuleen. Vahingon voi estää niin, että ulkotulet sijoitetaan vähintään parin metrin etäisyydelle rakennuksesta.

Joskus tulipalo on saanut alkunsa siitä, kun tuhkat on laitettu pahvilaatikkoon tai muoviämpäriin ja viety kuistille tai talon seinustalle kylmenemään. Tuhka voi kuitenkin syttyä vielä muutaman päivän kuluttua, kun harmaa, pölyävä tuhka eristää kuuman kekäleen sisälleen. Jos tuhka pöllyää tuulessa tai liikkuu astiaa siirrettäessä kekäleen päältä pois, astia voi syttyä palamaan. Siksi järkevin sijoituspaikka tuhkalle on ulos sijoitettu kannellinen metalliastia.

Tuhkat on parasta viedä ulos kannelliseen metalliastiaan.

Tulipalojen varalta on mökille tultaessa hyvä testata, että palo- ja häkävaroitin toimivat ja alkusammutusvälineet ovat kunnossa. Palokunnan matka mökille on usein pitkä, joten mökkiläisen pitää pystyä olemaan omatoiminen.

Palokunnan voi myös olla vaikea löytää mökkiä, jos se ei näy tieltä eikä kiinteistön numeroa ole näkyvissä. Tien reunaan on siksi hyvä kiinnittää kyltti, jossa on kiinteistön numero. Puhelimeen kannattaa myös ladata 112-sovellus.”