Kaivon rakentaminen ja huolto: 10 kysymystä
1. Millainen kaivo kannattaa rakentaa?
Yleisin kaivotyyppi on rengaskaivo. Se kaivetaan kaivinkoneella hiekka- tai sorapitoiseen maaperään, yleensä kolmesta seitsemään metriä. Syvyys riippuu pohjaveden korkeudesta. Kuopan pohja peitetään 20–50 sentin paksuisella suodatinsorakerroksella. Sen päälle lasketaan betonisia kaivonrenkaita, joiden liitoskohdat tiivistetään huolellisesti. Rengaskaivon rakennuttaminen maksaa keskimäärin 3 000–5 000 euroa.
Toinen yleinen kaivotyyppi on porakaivo. Se valitaan yleensä, kun rengaskaivon kaivaminen ei ole mahdollista tai järkevää, esimerkiksi kallioisilla tonteilla. Kallioon porataan halkaisijaltaan 10–15-senttinen reikä, joka ulottuu kallioperän halkeamissa, 20–150 metrin syvyydessä, hitaasti virtaavaan vesikerrokseen. Porakaivo maksaa 5 000–10 000 euroa.
2. Miten valitaan kaivo ja paikka?
Rengaskaivon paras paikka on vettä hyvin läpäisevä hiekka- tai sorapohjainen alue, jossa ei ole pohjaveden likaantumisriskiä. Porakaivon paikan tutkiminen aloitetaan kallioperän alavista osista, missä vesi virtaa useimmin kallion ruhjevyöhykkeissä. Maaperäkartta auttaa selvitystyössä, minkä jälkeen valitaan kaivon malli ja paikka. Kuntakohtaisen, mittakaavaltaan 1:20 000 kartan saa Geologisen tutkimuskeskuksen Hakku-palvelusta hakku.gtk.fi. Painettu kartta maksaa postikuluineen 11 euroa. Suomen ympäristökeskus on tehnyt aiheesta 150-sivuisen oppaan Kaivon paikka. Kirjanen on jo kymmenen vuotta vanha mutta yhä pätevä. Oppaan voi ladata ilmaiseksi Helsingin yliopiston digitaalisesta arkistosta helda.helsinki.fi.
3. Mitä pitää tehdä ennen kaivon rakentamista?
Tarkista, ettei kaivon vedenkeruualueella ole peltoja, tuotantoeläintiloja eikä tien suolausta talvisin. Niistä saattaa liueta epäpuhtauksia pohjaveteen.
Rengaskaivo rakennetaan keväällä ennen roudan sulamista tai loppukesästä ennen syyssateiden alkua, kun pohjaveden pinta on alimmillaan. Syviä porakaivoja voi rakentaa milloin vain, mutta radon- ja arseenimittaukset on syytä tehdä. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että mitä syvemmäksi porakaivo joudutaan poraamaan, sitä todennäköisemmin veteen on liuennut haitallisia aineita kallioperästä. Onneksi sekä radon että arseeni pystytään poistamaan talousvedestä erityisillä laitteilla.
4. Mistä tiedän, onko kaivovesi puhdasta?
Jos kaivoveden väri, maku tai haju eroaa merkittävästi tunnetusti puhtaasta vedestä, kaivovesi pitää tutkia ennen käytön jatkamista. Vaikkei epäpuhtauksia havaittaisikaan aistinvaraisesti, kaivovesi on syytä tutkituttaa kolmen vuoden välein.
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira hyväksyy talousvesitutkimuksia tekevät laboratoriot. Näitä on ympäri Suomea yhteensä kolmisenkymmentä. Lista löytyy osoitteesta Evira.fi. Tutkimus valmistuu yleensä noin kuukaudessa ja maksaa 200–300 euroa.
5. Onko harmittomia epäpuhtauksia?
Tavallisimmille vedessä esiintyville, terveysriskiä aiheuttaville aineille on määritelty enimmäispitoisuudet, joita talousvedessä ei tulisi ylittää. Raja-arvon pieni ylitys ei yleensä ole vaarallista. Esimerkiksi pieni määrä rautaa tai mangaania voi värjätä kaivovettä. Vähän suurempi määrä voi aiheuttaa maku- tai hajuhaittoja, jotka jo itsessään ehkäisevät käyttöä juomavetenä. Kynnys käyttää sitä muuna talousvetenä on alempi. Pientä apua voi saada parikymppiä maksavalla suodatinkannulla ja hanaan tai putkeen kiinnitettävällä kevytsuodattimella, joka maksaa satasen verran.
6. Miten pidän kaivon puhtaana?
Pidä kaivon kansirakenteet tiiviinä. Huolehdi riittävästä tuuletuksesta. Pidä huoli, että maaperä kaivon ympärillä viettää poispäin, jotta pintavedet eivät pääse valumaan kaivoon.
7. Miten kaivo kunnostetaan?
Rengaskaivo kannattaa kunnostaa, jos se sijaitsee kaukana mahdollisista riskitekijöistä, renkaat ovat hyväkuntoisia, pintavesivuodot vähäisiä ja vesi suhteellisen hyvälaatuista. Tavanomaiseen kunnostukseen sisältyy kaivon painepesu, lietteiden poisto, saumojen tiivistys, pohjasuodatuksen uusiminen sekä tarvittaessa yläpään rakenteiden uusiminen ja routasuojauksen asentaminen.
Peruskunnostus maksaa työmäärästä riippuen 500–2 500 euroa. Kaivon kunnostaminen vastaa lähes uuden kaivon tekoa, jos renkaat ovat lohkeilleet tai siirtyneet pois paikoiltaan ja pintavettä tai maa-ainesta valuu kaivoon. Uusi kaivo on paikallaan myös silloin, kun sinne pääsee jätevesiä tai pohjavesi on pilaantunut.
8. Kuinka huollan kaivoa?
Keväällä lapioidaan lumet pois kaivon läheltä, jotta sulamisvedet eivät valu kaivolle päin, tarkistetaan kansirakenteet ja kaivon sisäpuoli silmämääräisesti, puhdistetaan tuuletusputki ja säädetään tuuletus kesää varten. Jos kaivo on ollut käyttämättömänä koko talven, se tyhjennetään kahteen kertaan ennen käyttöä.Syksyllä haravoidaan lehdet kaivon läheltä ja puhdistetaan lähellä olevat ojat, jotta pintavedet ohjautuvat kaivon ohi.
9. Mistä tiedän, paljonko kaivo tuottaa vettä?
Kaivon antoisuusmittaus tehdään koepumppauksen tuoton ja vedenpinnan palautumisnopeuden perusteella. Kaivosta otetaan nopeasti ja yhtäjaksoisesti talouden päivittäistä vedenkulutusta vastaava vesimäärä. Vedenpinnan korkeus mitataan ennen vedenottoa ja sen jälkeen. Vedenpinta mitataan uudelleen kahden tunnin ja 43 minuutin kuluttua vedenotosta. Tämä on niin sanottu standardipalautumisaika. Jos vedenpinnan nousu tässä ajassa on pienempi kuin 39 %, kaivo ei ehdi vuorokaudessa palautua normaalipinnan tasoon.
10. Voiko suodatettua järvivettä käyttää talousvetenä?
Juomaveden valmistaminen järvivedestä edellyttää joko UV-desinfiointia tai käänteisosmoosia hyödyntävää laitetta. Laitteistojen hinnat vaihtelevat noin 200 eurosta kymppitonniin.
