Niina hurahti kukkahattujen virkkaamiseen – ”Virkkaamisesta on tullut tapa vältellä kotitöitä ja ikäviä tunteita”
Niina Sahlberg opetteli virkkaamaan hattuja isoäidinneliöistä ja kukkapaloista, koska kaupasta ei löytynyt sopivia. Ne ovat herättäneet niin paljon ihastusta, että hän virkkaa niitä jo enemmän muille kuin itselleen.
Mistä löytää kivoja hattuja, jos on iso pää? Niina Sahlberg joutui usein pettymään kokeillessaan käsityöpuotien ja kirpputorien tarjontaa. Viime talvena hän innostui elvyttämään vanhan virkkausharrastuksensa työväenopiston kurssilla, jossa opeteltiin isoäidinneliöitä. Niina keksi, että kuudesta neliöstä syntyvä hattu on hänelle juuri sopiva projekti.
Niina, miten kukkahattu syntyy?
Ensin virkkaan neliöt, sitten keskiosion ja lopuksi liitän ne lieriin. Kokeilemalla opin, että kuudesta neliöstä tulee mukavimman muotoinen hattu. Etsin usein ideoita Pinterestistä, mutten seuraa valmiita ohjeita. Joskus olen kysynyt tekoälyltä neuvoa työn pituuteen ja leveyteen, mutta silloin hattu on epäonnistunut. Hyvällä tuurilla ja näppituntumalla syntyy paras tulos.
Olen virkannut niin isoäidinneliöitä kuin kukkia. Kukkien tekemisen olen opetellut kokeilemalla. Poikkeuksena on sielunkukkani auringonkukka, jonka harjoittelin ohjeen mukaan.
Yhden hatun tekemiseen menee pari päivää. Joskus työ etenee hitaasti ja siihen voi vierähtää kuukausikin.
Milloin käytät hattuja?
Ajattelen, että hattuja voi käyttää ympäri vuoden. Yleensä virkkaan puuvillalangasta, mutta kesällä tein hattuja myös paperinarusta. Kokeilin myös jättää hatun taakse reiän, jonka läpi ponnarin saa pujotettua. Silloin voi helteellä pitää hiuksia kiinni mutta vetää hatun silti syvälle päähän. Talvella aion virkata hatun lämpimästä merinovillasta.
Hatut herättävät kiinnostusta lähes aina, kun käytän sellaista. Työpaikan kesäjuhlien jälkeen sain kolme tilausta. Olen töissä sote-alalla, enkä ole mieleltäni stereotyyppinen kukkahattutäti – siis joustamaton ja auktoriteettiin nojaava. Puhun ammatissani tasavertaisuuden puolesta ja hierarkiaa vastaan, ja sellaista kukkahattutätiyttä haluan myös hatuillani edustaa.
Mitä virkkaaminen merkitsee sinulle arjessa?
Virkkaamisesta on tullut tapa vältellä kotitöitä ja ikäviä tunteita. Se on myös keino vetäytyä isossa porukassa, jottei minun tarvitse olla niin intensiivisesti läsnä.
Minulla on ADD ja keskittyminen on helpompaa, kun voin samalla nyhertää jotain. Virkkaan töissä, junassa, koulutuksissa, palavereissa, mökillä. Työtä on helppo kuljettaa mukana ja voin hukata vain yhden puikon – toisin kuin neuloessa.
